JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Luotettava palvelija saa palkan

Sana sunnuntaiksi
28.1.2024 6.00

Juttua muokattu:

23.1. 07:55
2024012307555820240128060000

Lasse Kokko

Lasse Kokko

Jus­si Kar­ju­la

On elin­tär­ke­ää val­voa elä­väs­sä us­kos­sa, en­tis­ten lam­mas­ten as­ke­lis­sa, ja ol­la ai­na läh­tö­val­mii­na.

Kris­ti­no­pin mu­kaan elä­män tär­kein asia on Ju­ma­lan ja Va­pah­ta­jam­me, Jee­suk­sen Kris­tuk­sen, tun­te­mi­nen ja Ju­ma­lan lap­sek­si pää­se­mi­nen. On evan­ke­liu­min työn ai­ka. Ju­ma­lan val­ta­kun­nan sa­no­ma ja ar­mo­kut­su kuu­luu täl­lä het­kel­lä laa­jem­min kuin kos­kaan ai­em­min. Lä­he­tys­työ­tä teh­dään ko­ti­maan li­säk­si mo­nis­sa mais­sa ja maa­no­sis­sa, seu­ra­pu­hei­ta lä­he­te­tään mo­nil­la kie­lil­lä ja in­ter­net mah­dol­lis­taa lä­hes ai­na seu­roi­hin osal­lis­tu­mi­sen.

Ju­ma­la kut­suu seu­raa­jak­seen ja pal­ve­li­jak­seen ih­mi­siä ajal­li­ses­ta teh­tä­väs­tä tai ase­mas­ta riip­pu­mat­ta. Ju­ma­lan lap­sek­si pää­see te­ke­mäl­lä pa­ran­nuk­sen ja us­ko­mal­la us­ko­vai­sen ih­mi­sen, Py­hän Hen­gen omis­ta­van ih­mi­sen, saar­naa­man evan­ke­liu­min. Kun ih­mi­nen tah­too kuul­la kut­sun ja us­koo omat syn­tin­sä an­teek­si, hän saa siir­tyä Ju­ma­lan val­ta­kun­taan elä­vää Ju­ma­laa pal­ve­le­maan. Las­ten kal­tais­ten on Ju­ma­lan val­ta­kun­ta.

Ju­ma­lan lä­het­ti­läi­nä

Sun­nun­tain evan­ke­liu­mi­teks­tis­sä Jee­sus ker­too, mitä pal­ve­li­jal­ta vaa­di­taan. Kun Ju­ma­la kut­suu lap­si­aan eri­lai­siin pal­ve­lu­teh­tä­viin, nii­den ta­voit­tee­na on evan­ke­liu­min sa­no­man edis­tä­mi­nen. Työ­tä ei teh­dä omak­si an­si­ok­si, vaan Ju­ma­lan lä­het­tä­mi­nä pal­ve­li­joi­na ja hä­nen ni­mes­sään. Kut­sut­tu te­kee vain sen, min­kä on vel­vol­li­nen te­ke­mään.

Omal­ta puo­lel­taan Ju­ma­lan lap­si on puut­teel­li­nen ja syn­ti­nen, mut­ta us­kon kaut­ta täy­del­li­nen ja pyhä. Ju­ma­lan sil­mis­sä kaik­ki ih­mi­set ovat sa­ma­nar­voi­sia. Ju­ma­la vi­haa syn­tiä, mut­ta ra­kas­taa syn­tis­tä ih­mis­tä.

Us­ko on ar­mon va­ras­sa elä­mis­tä. Ju­ma­lan lap­si tun­tee it­ses­sään, et­tä te­kee syn­tiä aja­tuk­sin, sa­noin ja te­oin. Oma an­sio ja va­rus­tus ei kel­paa, sil­lä se on kuin saas­tai­nen vaa­te Ju­ma­lan sil­mis­sä. Kaik­ki on an­net­tu lah­jak­si. Ju­ma­lan te­koa on niin us­ko kuin sen he­del­mät­kin. Il­man Her­ran Jee­suk­sen täy­del­lis­tä so­vi­tus­työ­tä ih­mi­sen on mah­do­ton­ta kel­va­ta Ju­ma­lal­le. Tuo­hon so­vi­tus­työ­hön tur­vau­tu­mal­la ja sii­hen oma­koh­tai­ses­ti us­ko­mal­la jo­kai­sel­la on elä­vä tai­vas­toi­vo.

Tyy­dy mi­nun ar­moo­ni

Apos­to­li Paa­va­li ki­pui­li kiu­saus­ten ja oman syn­ti­syy­ten­sä kans­sa. Hän ru­koi­li, et­tä ”pis­tin” otet­tai­siin pois hä­nen li­has­taan. Hä­nel­le vas­tat­tiin: ”Tyy­dy mi­nun ar­moo­ni; sil­lä mi­nun ar­mo­ni on hei­kois­sa vä­ke­vä” (2. Kor. 12:7, 9.) Ju­ma­lan lap­si on päi­vän lap­si. Riit­tää, kun us­koo juu­ri nyt.

Täs­sä ajas­sa on tar­jol­la mo­nen­lais­ta us­kon­kä­si­tys­tä, jot­ka saat­ta­vat ih­mis­mie­lel­le tun­tua kiin­nos­ta­vil­ta. On elin­tär­ke­ää val­voa elä­väs­sä us­kos­sa, en­tis­ten lam­mas­ten as­ke­lis­sa, ja ol­la ai­na läh­tö­val­mii­na. Jee­sus pu­hui ope­tus­lap­sil­leen Ih­mi­sen Po­jan päi­väs­tä eli toi­ses­ta tu­le­mi­ses­taan: ”Teil­le sa­no­taan sil­loin: ’Hän on tuol­la’ ja ’Hän on tääl­lä’, mut­ta äl­kää läh­te­kö min­ne­kään, äl­kää juos­ko pe­räs­sä. Sil­lä niin kuin sa­la­ma vä­läh­tää ja va­lai­see tai­vaan ää­res­tä ää­reen, niin on Ih­mi­sen Poi­ka ole­va il­mes­ty­mi­sen­sä päi­vä­nä.” (Luuk. 17:23–24.)

Us­kol­li­nen pal­ve­li­ja saa pal­kan: ”Hy­vin teh­ty! Olet hyvä ja luo­tet­ta­va pal­ve­li­ja. Vä­häs­sä olet ol­lut us­kol­li­nen, minä pa­nen si­nut pal­jon hal­ti­jak­si. Tule her­ra­si Ilo­juh­laan!” (Matt. 25:23.) ”Kii­tos­lau­lua lau­lan, sy­dän nuo­ri on ar­moa täyn­nä. Us­kon tiel­lä tuot sie­luu­ni rau­han, tai­vaan toi­vos­sa mat­kaa­ni käy­dä. Isä, luo­na­si ylis­tää saan, kun on lop­pu­nut kil­voi­tus maan.” (SL 202: 5.)


Evan­ke­liu­mi­teks­ti: Luuk. 17:7–10

Raa­mat­tu 1992: ”Jos teil­lä on pal­ve­li­ja kyn­tö­töis­sä tai pai­me­nes­sa, niin et­te­hän te hä­nen ko­tiin pa­la­tes­saan sano: ’Käy pöy­tään, saat heti ruo­kaa.’ Ei, te sa­not­te: ’Lai­ta mi­nul­le syö­tä­vää, vyö­tä vaat­tee­si ja pal­ve­le mi­nua sen ai­kaa kun syön ja juon. Sit­ten saat sinä syö­dä ja juo­da.’ Ei pal­ve­li­ja sii­tä saa kii­tos­ta, et­tä hän te­kee, mitä hä­nen tu­lee teh­dä. Niin­pä te­kin, kun olet­te teh­neet kai­ken, mitä tei­dän tu­lee teh­dä, sa­no­kaa: ’Me olem­me ar­vot­to­mia pal­ve­li­joi­ta. Olem­me teh­neet vain sen, min­kä olim­me vel­vol­li­set te­ke­mään.’”

Bib­lia: Mut­ta ke­nel­lä teis­tä on pal­ve­lia, joka kyn­tää taik­ka kar­jaa kait­see, ja kuin hän met­säs­tä ko­tia tu­lee, et­tä hän sa­noo koh­ta hä­nel­le: mene ru­al­le vaan ei­kö hän pi­kem­min sano hä­nel­le: val­mis­ta mi­nul­le eh­tool­lis­ta, son­nus­ta si­nus, ja pal­ve­le mi­nua, niin­kau­van kuin minä syön ja juon; ja syö ja juo sinä sit­te? Vai kiit­tää­kö hän pal­ve­li­aan­sa, et­tä hän teki, mitä hä­nel­le käs­ket­ty oli? En luu­le. Niin myös te, kuin te olet­te kaik­ki teh­neet, mitä teil­le käs­ket­ty on, niin sa­no­kaat: me olem­me kel­vot­to­mat pal­ve­li­at: me teim­me sen, min­kä mei­dän piti te­ke­män.

25.2.2024

Jeesus sanoi Simonille: ”Tämä nainen sai paljot syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän.” Luuk. 7:47

Viikon kysymys