JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Pyhä Henki tekee yhä työtään

Sana sunnuntaiksi
28.5.2023 6.00

Juttua muokattu:

22.5. 10:38
2023052210384420230528060000

Anna-Leena Saukko

Anna-Leena Saukko

Pau­li Ki­vi­o­ja

Hel­lun­tain raa­ma­tun­teks­tit pu­hu­vat Py­häs­tä Hen­ges­tä lu­pauk­se­na ja lah­ja­na. Hä­net on lä­he­tet­ty meil­le puo­lus­ta­jak­si, aut­ta­jak­si ja loh­dut­ta­jak­si. Täs­sä Hen­ges­sä Kris­tus on seu­ra­kun­nas­saan jat­ku­vas­ti läs­nä ja liit­tää us­ko­vat yh­teen Her­raan ja yh­teen us­koon.

Kii­ras­tors­tai-il­ta­na, vii­mei­se­nä yh­des­sä­o­loil­ta­na en­nen kuo­le­maan­sa Jee­sus jät­ti jää­hy­väi­set ope­tus­lap­sil­leen. Jo­han­nek­sen evan­ke­liu­mi ker­too hä­nen pit­kän vuo­ro­vai­kut­tei­sen pu­heen­sa si­säl­lös­tä.

Yk­si pää­koh­ta sii­nä oli lu­paus Py­hän Hen­gen lä­het­tä­mi­ses­tä. Hän on toi­nen puo­lus­ta­ja, To­tuu­den Hen­ki. En­sim­mäi­nen puo­lus­ta­ja on Jee­sus it­se Isän Ju­ma­lan luo­na syn­tien so­vit­ta­ja­na (1. Joh. 2:1–2). Toi­nen puo­lus­ta­ja tu­lee ole­maan ope­tus­las­ten luo­na ikui­ses­ti.

He­rä­tyk­sen ai­ko­ja

Jee­sus pu­huu päi­vän evan­ke­liu­mi­teks­tis­sä Py­häs­tä Hen­ges­tä lah­ja­na, jota ei an­ne­ta maa­il­mal­le vaan ai­no­as­taan us­ko­vil­le – niil­le, jot­ka ra­kas­ta­vat hän­tä pi­tä­mäl­lä hä­nen käs­kyn­sä. Py­hän Hen­gen vai­ku­tu­sa­la si­nän­sä on kui­ten­kin ra­ja­ton, sil­lä Ju­ma­la­na, Ju­ma­luu­den kol­man­te­na per­soo­na­na hän on ikui­nen ja kaik­ki­al­la.

Hän läh­tee Isäs­tä ja Po­jas­ta ja te­kee työ­tään maa­il­mas­sa an­ta­mal­la sil­le he­rä­tyk­sen ja et­si­kon ai­ko­ja tah­ton­sa mu­kaan. Kui­ten­kin ih­mi­sen van­hurs­kaut­ta­mi­nen, py­häk­si te­ke­mi­nen, ta­pah­tuu vain Py­hän Hen­gen eri­tyi­ses­sä yh­tei­sös­sä. Se on hä­nen seu­ra­kun­tan­sa, jon­ka hän on kut­su­nut kaik­ki­na ai­koi­na ole­maan työ­vä­li­neen­sä maa­il­mas­sa.

Loh­dut­ta­ja ja puo­lus­ta­ja

Lah­ja­na Pyhä Hen­ki vai­kut­taa us­ko­vis­sa kaik­kia Hen­gen he­del­miä: kes­ki­näis­tä rak­kaut­ta, iloa, rau­haa ja Jee­suk­sen käs­ky­jen pi­tä­mis­tä. Hän myös loh­dut­taa ja puo­lus­taa hei­tä maa­il­man vi­ha­tes­sa hei­tä ja it­se puo­les­taan nuh­te­lee maa­il­maa syn­nin, van­hurs­kau­den ja tuo­mi­on täh­den.

Näi­tä asi­oi­ta Jee­sus ker­toi Py­häs­tä Hen­ges­tä jää­hy­väis­pu­hees­saan. Ope­tus­lap­set ko­ki­vat hel­lun­tai­na hä­nen sa­no­jen­sa täyt­ty­myk­sen Py­hän Hen­gen voi­mak­kaas­sa jul­ki­ses­sa vuo­dat­ta­mi­ses­sa ja sai­vat roh­keu­den ju­lis­taa joka pai­kas­sa evan­ke­liu­mia Jee­suk­ses­ta.

En­nus­tuk­set to­teu­tui­vat

Uu­den tes­ta­men­tin al­ka­es­sa jul­ki­nen Hen­gen vuo­dat­ta­mi­nen oli tar­peen ja sii­nä to­teu­tui­vat pro­feet­to­jen en­nus­tuk­set. Pyhä Hen­ki tu­lee kui­ten­kin myös hil­jai­ses­ti ja nä­ky­mät­tö­mäs­ti sa­nas­sa, ja yk­sin hän vai­kut­taa us­kon syn­ty­mi­sen ih­mi­ses­sä. Hä­nen ni­men­sä on myös elä­väk­si te­ki­jä.

Tämä Hen­gen tu­le­mi­nen ja työ ei ole his­to­ri­aa, vaan tot­ta tä­nä­kin päi­vä­nä Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­sa. Ju­ma­lan las­ten yh­teys Jee­suk­seen ja tai­vaal­li­seen Isään to­teu­tuu Py­hän Hen­gen vä­li­tyk­sel­lä.

Evan­ke­liu­mi: Joh. 14:15–21

Raa­mat­tu 1992:

”Jos te ra­kas­tat­te mi­nua, te nou­da­tat­te mi­nun käs­ky­jä­ni. Minä kään­nyn Isän puo­leen, ja hän an­taa teil­le toi­sen puo­lus­ta­jan, joka on kans­san­ne ikui­ses­ti. Tämä puo­lus­ta­ja on To­tuu­den Hen­ki. Maa­il­ma ei voi Hen­keä saa­da, sil­lä maa­il­ma ei näe ei­kä tun­ne hän­tä. Mut­ta te tun­net­te hä­net, sil­lä hän py­syy luo­nan­ne ja on teis­sä. En minä jätä tei­tä or­voik­si, vaan tu­len luok­sen­ne. Vie­lä vä­hän ai­kaa, ei­kä maa­il­ma enää näe mi­nua, mut­ta te nä­et­te, sil­lä minä elän ja te­kin tu­let­te elä­mään. Sinä päi­vä­nä te ym­mär­rät­te, et­tä minä olen Isäs­sä­ni ja et­tä te olet­te mi­nus­sa ja minä teis­sä. Joka on ot­ta­nut vas­taan mi­nun käs­ky­ni ja nou­dat­taa nii­tä, se ra­kas­taa mi­nua. Ja mi­nun Isä­ni ra­kas­taa sitä, joka ra­kas­taa mi­nua, ja hän­tä mi­nä­kin ra­kas­tan ja il­mai­sen hä­nel­le it­se­ni.”

Bib­lia:

Jos te ra­kas­tat­te mi­nua, niin pi­tä­käät mi­nun käs­ky­ni. Ja minä olen ru­koi­le­va Isää, ja hän an­taa teil­le toi­sen Loh­dut­ta­jan, et­tä hän tei­dän kans­san­ne olis ijan­kaik­ki­ses­ti: To­tuu­den Hen­gen, jota ei maa­il­ma tai­da ot­taa vas­taan, sil­lä ei he näe hän­tä, ei­kä tun­ne hän­tä: mut­ta te tun­net­te hä­nen, sil­lä hän py­syy tei­dän ty­kö­nän­ne ja on teis­sä ole­va. En minä jätä tei­tä or­voik­si, vaan minä tu­len tei­dän ty­kön­ne. Vie­lä on vä­hän ai­kaa, ja ei maa­il­ma sil­leen mi­nua näe, mut­ta te nä­et­te mi­nun; sil­lä minä elän, ja te myös elät­te. Vie­lä on vä­hän ai­kaa, ja ei maa­il­ma sil­leen mi­nua näe, mut­ta te nä­et­te mi­nun; sil­lä minä elän, ja te myös elät­te. Sinä päi­vä­nä pi­tää tei­dän ym­mär­tä­män, et­tä minä olen Isäs­sä, ja te mi­nus­sa ja minä teis­sä. Jol­la mi­nun käs­ky­ni ovat ja ne kät­kee, se ra­kas­taa mi­nua: mut­ta joka mi­nua ra­kas­taa, hän ra­kas­te­taan mi­nun Isäl­tä­ni, ja minä tah­don hän­tä ra­kas­taa, ja il­moi­tan it­se­ni hä­nel­le.

17.6.2024

Käänny puoleeni; Herra, ja ole minulle armollinen, sillä minä olen yksin ja avuton. Ps. 25:16

Viikon kysymys