JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Tule evankeliumin ilosanoman äärelle!

Sana sunnuntaiksi
19.12.2022 9.50

Juttua muokattu:

19.12. 09:51
2022121909512120221219095000

Päivi Peltoniemi

Päivi Peltoniemi

Juk­ka Liuk­ko­nen

Nel­jäs ad­vent­ti­sun­nun­tai kut­suu ih­mis­tä jou­lun ih­meen ja evan­ke­liu­min ilo­sa­no­man ää­rel­le. Myös epä­var­muu­den, hä­dän ja huol­ten kes­kel­lä saa us­koa omat syn­nit an­teek­si.

Tu­tun Luuk­kaan jou­lu­e­van­ke­liu­min li­säk­si Uu­des­sa tes­ta­men­tis­sa on usei­ta Jee­suk­sen syn­ty­mäs­tä ker­to­via evan­ke­liu­me­ja. Nel­jän­nen ad­vent­ti­sun­nun­tain teks­ti on osa niin kut­sut­tua Mat­teuk­sen jou­lu­e­van­ke­liu­mia. Se ker­too en­ke­lin il­mes­ty­mi­ses­tä Joo­se­fil­le, vaik­ka nel­jäs ad­vent­ti on omis­tet­tu Jee­sus-las­ta odot­ta­val­le Ma­ri­al­le. Joo­sef oli Na­sa­re­tis­sa asu­va puu­sep­pä ja ku­nin­gas Daa­vi­din jäl­ke­läi­nen. Muu­ten Raa­mat­tu ker­too hä­nen taus­tas­taan hy­vin vä­hän.

Joo­sef va­lit­si, Ju­ma­la tah­toi toi­sin

Luuk­kaan evan­ke­liu­mis­sa ker­ro­taan, kuin­ka en­ke­li Gab­riel Ju­ma­lan vies­tin­tuo­ja­na il­mes­tyi Ma­ri­al­le ja ker­toi, et­tä tämä syn­nyt­tää lap­sen, joka on Ju­ma­lan poi­ka (Luuk. 1:26–38). Kun Joo­sef sai tie­tää tä­män, hä­nen aja­tuk­sis­saan oli kak­si vaih­to­eh­toa: joko toi­mia lain mu­kai­ses­ti ja luo­vut­taa kih­lat­tu, joka vai­kut­taa lan­gen­neen, jul­ki­ses­ti tuo­mit­ta­vak­si tai pur­kaa avi­o­liit­to­so­pi­mus ja jät­tää tämä sa­las­sa. Hurs­kaa­na mie­he­nä Joo­sef mie­les­sään va­lit­si jäl­kim­mäi­sen, Ma­ri­an kan­nal­ta hel­pom­man vaih­to­eh­don. Rat­kai­su oli var­mas­ti pit­kän poh­din­nan tu­los.

Tä­hän ti­lan­tee­seen Ju­ma­la lä­het­ti myös Joo­se­fin luok­se en­ke­lin, joka pu­hut­te­li hän­tä Daa­vi­din po­jak­si vii­ta­ten hä­nen su­kuun­sa: ”Ii­sain kan­nos­ta nou­see ver­so, vesa puh­ke­aa sen juu­res­ta ja kan­taa he­del­mää” (Jes. 11:1). Joo­sef­kin sai ot­taa vas­taan ilo­sa­no­man: Ma­ria odot­taa Ju­ma­lan poi­kaa, joka syn­tyy Py­hän Hen­gen vai­ku­tuk­ses­ta, il­man ajal­lis­ta isää. Ma­ria on se pro­fee­tan en­nus­ta­ma neit­syt, joka syn­nyt­tää Va­pah­ta­jan, syn­tiin lan­gen­nei­den ih­mis­ten pe­las­ta­jan.

En­ke­lin sa­nat roh­kai­si­vat Joo­se­fia ja sai­vat hä­net muut­ta­maan mie­len­sä ja tu­ke­maan Ma­ri­aa, tu­le­vaa puo­li­so­aan, teh­tä­väs­sään. Lap­sen syn­nyt­tyä Joo­sef tun­nus­ti po­jan Daa­vi­din pe­ril­li­sek­si an­ta­mal­la hä­nel­le Ju­ma­lan käs­kyn mu­kai­ses­ti ni­men Jee­sus, joka mer­kit­see ”Her­ra pe­las­taa”.

Us­ko syr­jäyt­ti epäi­lyk­set

In­hi­mil­li­sel­le jär­jel­le Ma­ri­an ja Joo­se­fin ko­ke­mat ta­pah­tu­mat ovat kä­sit­tä­mät­tö­miä. On hy­vin kos­ket­ta­vaa, kuin­ka us­ko vai­kut­ti hei­dän sy­dä­mis­sään. Se syr­jäyt­ti miel­tä vai­van­neet epäi­lyt.

Jee­sus-lap­sen syn­ty­mi­nen neit­sees­tä on mah­dol­lis­ta ym­mär­tää vain us­kon kaut­ta. Ma­ri­al­le en­ke­lin il­moi­tus mer­kit­si Her­ran pal­ve­li­jat­ta­re­na ole­mis­ta, Joo­se­fil­le puo­li­son­sa tu­ke­mis­ta ja per­hee­ni­sän vas­tuun ot­ta­mis­ta. Mo­lem­mat ha­lu­si­vat nöy­räs­ti toi­mia Ju­ma­lan tah­don mu­kai­ses­ti.

Kaik­ki­val­ti­as Ju­ma­la joh­dat­taa

Ajas­sam­me on pal­jon epä­var­muut­ta, hä­tää ja huol­ta. Ju­ma­la on osoit­ta­nut ai­kam­me ih­mi­sel­le tä­män pie­nuu­den: kaik­kiin elä­mäs­sä eteen tu­le­viin ti­lan­tei­siin ei voi­kaan it­se vai­kut­taa. Ma­ria ja Joo­sef an­toi­vat esi­mer­kin sii­tä, mi­ten kaik­ki­val­ti­aan Ju­ma­lan joh­da­tuk­seen voi luot­taa kai­kis­sa elä­män vai­heis­sa.

Evan­ke­lis­ta Jo­han­nes ku­vai­lee jou­lu­e­van­ke­liu­mis­saan, kuin­ka Jee­suk­sen syn­ty­mäs­sä Ju­ma­lan sana tuli ih­mi­sek­si ja asui ih­mis­ten kes­kel­lä (Joh. 1:14). Sa­nan­sa mu­kaan Ju­ma­la asuu yhä val­ta­kun­nas­saan, jos­sa kuu­lu­te­taan vir­voit­ta­vaa an­teek­si­an­ta­muk­sen evan­ke­liu­mia. Tä­män ilo­sa­no­man osal­li­suu­teen kut­su­taan kaik­kia tä­nä­kin jou­lu­na.

Evan­ke­liu­mi: Matt. 1:18–24

Raa­mat­tu 1992: Ma­ria, Jee­suk­sen äi­ti, oli kih­lat­tu Joo­se­fil­le. En­nen kuin hei­dän liit­ton­sa oli vah­vis­tet­tu, kävi il­mi, et­tä Ma­ria, Py­hän Hen­gen vai­ku­tuk­ses­ta, oli ras­kaa­na. Joo­sef oli la­kia kun­ni­oit­ta­va mies mut­ta ei ha­lun­nut hä­päis­tä kih­lat­tu­aan jul­ki­ses­ti. Hän ai­koi pur­kaa avi­o­liit­to­so­pi­muk­sen kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa. Kun Joo­sef ajat­te­li tätä, hä­nel­le il­mes­tyi yöl­lä unes­sa Her­ran en­ke­li, joka sa­noi: ”Joo­sef, Daa­vi­din poi­ka, älä pel­kää ot­taa Ma­ri­aa vai­mok­se­si. Se, mikä hä­nes­sä on siin­nyt, on läh­töi­sin Py­häs­tä Hen­ges­tä. Hän syn­nyt­tää po­jan, ja si­nun tu­lee an­taa po­jal­le ni­mek­si Jee­sus, sil­lä hän pe­las­taa kan­san­sa sen syn­neis­tä.” Tämä kaik­ki ta­pah­tui, jot­ta kä­vi­si to­teen, mitä Her­ra on pro­fee­tan suul­la il­moit­ta­nut: – Kat­so, neit­syt tu­lee ras­kaak­si ja syn­nyt­tää po­jan, ja hä­nel­le an­ne­taan ni­mek­si Im­ma­nu­el – se mer­kit­see: Ju­ma­la on mei­dän kans­sam­me. Unes­ta he­rät­ty­ään Joo­sef teki niin kuin Her­ran en­ke­li oli käs­ke­nyt ja ot­ti Ma­ri­an vai­mok­seen.

Bib­lia: (Je­suk­sen Kris­tuk­sen syn­ty­mys oli näin: kos­ka) Ma­ria hä­nen äi­tin­sä oli Jo­sep­hiin kih­lat­tu, en­nen kuin he yh­teen tu­li­vat, löyt­tiin hän ras­kaak­si Py­häs­tä Hen­ges­tä. Mut­ta et­tä Jo­seph hä­nen mie­hen­sä oli hurs­kas ja ei tah­to­nut hän­tä huu­toon saat­taa, ajat­te­li hän sa­lai­ses­ti hyl­jä­tä hä­nen. Kuin hän näi­tä ajat­te­li, kat­so, niin Her­ran en­ke­li il­mes­tyi hä­nel­le unes­sa ja sa­noi: Jo­seph, Da­vi­din poi­ka! Älä pel­kää ot­taak­ses Ma­ri­aa puo­li­so­as ty­kös; sil­lä se, mikä hä­nes­sä on siin­nyt, on Py­häs­tä Hen­ges­tä. Ja hä­nen pi­tää syn­nyt­tä­män Po­jan, jon­ka ni­men si­nun pi­tää kut­su­man Je­sus; sil­lä hän on va­pah­ta­va kan­san­sa hei­dän syn­neis­tän­sä. Mut­ta tämä on kaik­ki ta­pah­tu­nut, et­tä täy­tet­täi­siin, mitä Her­ral­ta on sa­not­tu prop­he­tan kaut­ta, joka sa­noo: Kat­so, neit­seen pi­tää ras­kaak­si tu­le­man ja syn­nyt­tä­män Po­jan, ja hä­nen ni­men­sä pi­tää kut­sut­ta­man Em­ma­nu­el; se on niin pal­jo sa­not­tu: Ju­ma­la mei­dän kans­sam­me. Kuin Jo­seph unes­ta he­rä­si, niin hän teki kuin Her­ran en­ke­li hä­nen käs­ki, ja ot­ti puo­li­son­sa ty­kön­sä.

29.3.2024

Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran. Luuk. 23:46

Viikon kysymys