JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Uskon voima tulee Jumalalta

Sana sunnuntaiksi
5.3.2023 6.05

Juttua muokattu:

3.3. 09:31
2023030309311720230305060500

Henrikki Hetemaa

Henrikki Hetemaa

Esa Käh­kö­nen

Ko­et­te­le­muk­sis­sa tun­tee mo­nes­ti us­kon ja epä­us­kon tais­te­lun, mut­ta Jee­sus ei pois­tu kär­si­vän vie­rel­tä.

Sun­nun­tain evan­ke­liu­mi­teks­tis­sä Jee­sus pa­laa kol­men ope­tus­lap­sen­sa kans­sa kir­kas­tus­vuo­rel­ta. Vuo­ren­rin­net­tä las­keu­tu­es­saan he kes­kus­te­le­vat Ih­mi­sen Po­jan kär­si­myk­sis­tä ja ylös­nou­se­muk­ses­ta. Kir­kas­tus­vuo­ri on jää­nyt taak­se. Jee­sus koh­taa maa­il­mas­sa ole­van kär­si­myk­sen.

Us­koa ko­e­tel­laan

Kun Jee­sus ja kol­me ope­tus­las­ta saa­pu­vat mui­den ope­tus­las­ten luo, he nä­ke­vät, et­tä suu­ri ih­mis­jouk­ko ym­pä­röi ope­tus­lap­sia ja lai­no­pet­ta­jat väit­te­le­vät hei­dän kans­saan.

Jee­sus ky­syy: ”Mikä väit­te­ly tääl­lä on?” Eräs mies vä­ki­jou­kos­ta vas­taa hä­nel­le: ”Opet­ta­ja, minä toin poi­ka­ni si­nun luok­se­si. Hä­nes­sä on myk­kä hen­ki. Se ot­taa hä­net val­taan­sa mis­sä vain. Se pais­kaa hä­net maa­han, ja hän kuo­laa ja ki­ris­te­lee ham­pai­taan ja me­nee ai­van jäy­käk­si.”

Mies on pyy­tä­nyt ope­tus­lap­sia aja­maan pa­han hen­gen pois, mut­ta nämä ei­vät ky­ke­ne sii­hen. Sa­moin me­kin tun­nem­me usein neu­vot­to­muut­ta ja avut­to­muut­ta kär­si­mys­ten kes­kel­lä. Myös pal­jon kär­si­nyt Job jou­tuu to­te­a­maan Ju­ma­lal­le: ”Minä pa­nen kä­den suul­le­ni ja vai­ke­nen” (Job 40:4).

Moni on ko­ke­nut, et­tä ko­et­te­le­muk­set ovat kir­kas­ta­neet us­kon mer­ki­tys­tä elä­män tär­keim­pä­nä asi­a­na. Apos­to­li Pie­ta­ri ver­taa ko­et­te­le­muk­sia kul­taan, jota ko­e­tel­laan su­lat­ta­mal­la se tu­les­sa: ”Ko­et­te­le­muk­sis­sa tei­dän us­kon­ne to­de­taan ai­dok­si, ja sii­tä koi­tuu Jee­suk­sen Kris­tuk­sen il­mes­ty­es­sä ylis­tys­tä, kirk­kaut­ta ja kun­ni­aa” (1. Piet. 1:7).

Kaik­ki on mah­dol­lis­ta sil­le, joka us­koo

Mur­tu­nut isä sa­noo Jee­suk­sel­le: ”Sää­li mei­tä ja au­ta, jos sinä jo­ta­kin voit!” Raa­mat­tu ke­hot­taa tur­vau­tu­maan Ju­ma­lan apuun: ”Heit­tä­kää kaik­ki mur­heen­ne hä­nen kan­net­ta­vak­seen, sil­lä hän pi­tää teis­tä huo­len” (1. Piet. 5:7). Ju­ma­la kuu­lee las­ten­sa avun­huu­dot (Ps. 34:15).

Jee­sus vas­taa isän avun­pyyn­töön: ”Jos voit? Kaik­ki on mah­dol­lis­ta sil­le, joka us­koo.” Toi­saal­la Jee­sus opet­taa, et­tä ”Ju­ma­lal­le on kaik­ki mah­dol­lis­ta” (Mark. 10:27). Vii­ni­puu­ver­tauk­ses­sa Jee­sus sa­noo: ”Il­man mi­nua te et­te saa ai­kaan mi­tään” (Joh. 15:5). Us­kon voi­ma on läh­töi­sin Ju­ma­las­ta.

Hep­re­a­lais­kir­je ker­too, kuin­ka mo­nin ta­voin us­ko on avan­nut tie­tä mah­dot­to­mil­ta tun­tu­vis­sa elä­män­ti­lan­teis­sa (Hepr. 11). Us­koon liit­tyy kä­sit­tä­mät­tö­män suu­ri lu­paus: us­ko Jee­suk­seen tuo pe­las­tuk­sen (Ap. t. 16:31).

Hä­tään­ty­nyt isä huu­taa Jee­suk­sel­le: ”Minä us­kon! Au­ta mi­nua epä­us­kos­sa­ni!” Hän tun­tee hä­dän het­kel­lä us­kon ja epä­us­kon tais­te­lun. Vä­hä­us­koi­suut­ta ko­ke­va Ju­ma­lan lap­si voi yh­tyä ope­tus­las­ten pyyn­töön: ”An­na meil­le vah­vem­pi us­ko!” (Luuk. 17:5.)

Jee­sus pa­ran­taa

Kun Jee­sus nä­kee, et­tä vä­keä tu­lee pai­kal­le yhä enem­män, hän käs­kee saas­tais­ta hen­keä: ”Myk­kä ja kuu­ro hen­ki, minä käs­ken si­nua: läh­de po­jas­ta älä­kä enää mene hä­neen!” Hen­ki huu­taa, kou­ris­taa poi­kaa ra­jus­ti ja läh­tee hä­nes­tä. Poi­ka jää ma­kaa­maan elot­to­man nä­köi­se­nä, mut­ta Jee­sus tart­tuu hän­tä kä­des­tä, aut­taa hä­net jal­keil­le, ja hän nou­see.

Kär­si­vä isä ja poi­ka saa­vat avun Jee­suk­sel­ta. Jee­sus jat­kaa ope­tus­las­ten kans­sa kul­ku­aan. Hän pu­huu heil­le jäl­leen kuo­le­mas­taan ja ylös­nou­se­muk­ses­taan. Kär­si­mys­tie­tään kul­ke­va Ih­mi­sen Poi­ka ei väis­ty kär­si­vän vie­rel­tä, vaan hän aut­taa ja tuo pe­las­tuk­sen.

Evan­ke­liu­mi­teks­ti Mark. 9:17–29

Raa­mat­tu 1992: Eräs mies vä­ki­jou­kos­ta vas­ta­si hä­nel­le: ”Opet­ta­ja, minä toin poi­ka­ni si­nun luok­se­si. Hä­nes­sä on myk­kä hen­ki. Se ot­taa hä­net val­taan­sa mis­sä vain. Se pais­kaa hä­net maa­han, ja hän kuo­laa ja ki­ris­te­lee ham­pai­taan ja me­nee ai­van jäy­käk­si. Pyy­sin, et­tä ope­tus­lap­se­si ajai­si­vat hen­gen pois, mut­ta ei heis­tä ol­lut sii­hen.” Sil­loin Jee­sus sa­noi heil­le: ”Voi tätä epä­us­kois­ta su­ku­pol­vea! Kuin­ka kau­an mi­nun on vie­lä ol­ta­va tei­dän kes­kuu­des­san­ne? Kuin­ka kau­an mi­nun pi­tää kes­tää tei­tä? Tuo­kaa poi­ka mi­nun luok­se­ni.” He toi­vat po­jan Jee­suk­sen luo. Jee­suk­sen näh­des­sään hen­ki heti kou­ris­ti poi­kaa, ja tämä kaa­tui, kie­ris­ke­li maas­sa ja kuo­la­si. Jee­sus ky­syi po­jan isäl­tä: ”Kuin­ka kau­an hä­nel­lä on ol­lut tämä vai­va?” ”Pie­nes­tä pi­tä­en”, vas­ta­si mies. ”Hen­ki on mo­net ker­rat kaa­ta­nut hä­net, jopa tu­leen ja ve­teen, jot­ta sai­si hä­net ta­pe­tuk­si. Sää­li mei­tä ja au­ta, jos sinä jo­ta­kin voit!” ”Jos voit?” vas­ta­si Jee­sus. ”Kaik­ki on mah­dol­lis­ta sil­le, joka us­koo.” Sil­loin po­jan isä heti huu­si: ”Minä us­kon! Au­ta mi­nua epä­us­kos­sa­ni!” Kun Jee­sus näki, et­tä vä­keä tuli ai­na vain li­sää, hän käs­ki saas­tais­ta hen­keä sa­no­en: ”Myk­kä ja kuu­ro hen­ki, minä käs­ken si­nua: läh­de po­jas­ta älä­kä enää mene hä­neen!” Hen­ki huu­si, kou­ris­ti poi­kaa ra­jus­ti ja läh­ti hä­nes­tä. Poi­ka jäi ma­kaa­maan elot­to­man nä­köi­se­nä, ja mo­net sa­noi­vat­kin: ”Nyt hän kuo­li.” Mut­ta Jee­sus tart­tui hän­tä kä­des­tä ja aut­toi hä­net jal­keil­le, ja hän nou­si. Kun Jee­sus sit­ten oli men­nyt si­sään ja vain ope­tus­lap­set oli­vat pai­kal­la, nämä ky­syi­vät hä­nel­tä: ”Mik­si me em­me ky­en­neet aja­maan sitä hen­keä po­jas­ta?” Hän vas­ta­si: ”Tätä la­jia ei saa läh­te­mään muul­la kuin ru­kouk­sel­la.”

Bib­lia: Niin yk­si kan­san se­as­ta vas­ta­si ja sa­noi: Mes­ta­ri, minä toin si­nun ty­kös poi­ka­ni, jol­la on myk­kä hen­ki. Ja kuin hän ru­pee hä­nen kimp­puun­sa, niin hän re­pe­lee hän­tä, ja hän vaah­tuu, ja ki­ris­te­lee ham­pai­tan­sa, ja kui­vet­tuu. Ja minä sa­noin si­nun ope­tus­lap­sil­les, et­tä he ajai­si­vat hä­nen ulos, ja ei he voi­neet. Niin hän vas­ta­si ja sa­noi: oi sinä us­ko­toin su­ku­kun­ta! kuin­ka kau­van mi­nun pi­tää ole­man tei­dän kans­san­ne? kuin­ka kau­van minä tei­tä kär­sin? Tuo­kaat hän­tä mi­nun ty­kö­ni. Ja he toi­vat sen hä­nen ty­kön­sä. Ja kuin hän näki hä­nen, re­päi­si koh­ta hen­ki hän­tä, ja hän lan­ke­si maa­han, ja kie­rit­te­li it­si­än­sä ja vaah­tui. Ja hän ky­syi hä­nen isäl­tän­sä: kuin­ka pal­jon ai­kaa sit­te on kuin tämä on hä­nel­le tul­lut? Hän sa­noi: lap­suu­des­ta; ja hän heit­ti hä­nen usein tu­leen ja ve­siin, et­tä hän hu­kut­tais hä­nen. Mut­ta jos sinä jo­ta­kin voit, niin au­ta mei­tä ja ar­mah­da mei­dän pääl­lem­me. Niin sa­noi Je­sus hä­nel­le: jos sinä sen voit us­koa, kaik­ki ovat us­ko­vai­sel­le mah­dol­li­set. Ja koh­ta po­jan isä huu­si it­kien ja sa­noi: Her­ra, minä us­kon, au­ta mi­nun epä­us­ko­a­ni. Mut­ta kuin Je­sus sen näki, et­tä kan­sa yn­nä juok­si tykö, nuh­te­li hän sitä saas­tais­ta hen­keä, sa­no­en hä­nel­le: sinä myk­kä ja kuu­ro hen­ki! Minä käs­ken si­nua, mene ulos hä­nes­tä, ja älä täs­te­des hä­nen si­säl­len­sä mene. Niin se huu­si ja re­pe­li ko­vin hän­tä, ja läk­si ulos. Ja se tuli niin­kuin kuol­lut, niin et­tä moni sa­noi: hän on kuol­lut. Mut­ta Je­sus tart­tui hä­nen kä­teen­sä ja nos­ti hä­nen, ja hän nou­si. Ja kuin hän oli huo­nee­seen men­nyt si­säl­le, ky­syi­vät hä­nen ope­tus­lap­sen­sa hä­nel­tä eri­nän­sä: mik­si em­me voi­neet hän­tä ajaa ulos? Ja hän sa­noi heil­le: tämä suku ei tai­da mil­lään muul­la kuin ru­kouk­sel­la ja paas­tol­la men­nä ulos.

29.3.2024

Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran. Luuk. 23:46

Viikon kysymys