JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Uutiset

Pori – joen ja me­ren kau­pun­ki

Päivämies
Uutiset
22.6.2017 6.11

Juttua muokattu:

1.1. 23:23
2020010123230320170622061100

Tu­hat vuot­ta sit­ten Ko­ke­mä­en­jo­ki­laak­so oli val­ta­väy­lä, jota pit­kin eu­roop­pa­lai­set kult­tuu­ri­vai­kut­teet kul­ki­vat Sa­ta­kun­taan ja muu­hun län­ti­seen Suo­meen. Sa­ta­kun­nan his­to­ri­al­li­nen maa­kun­ta muo­dos­tui var­hais­kes­ki­a­jal­la. Sen kes­kus oli Ko­ke­mä­el­lä, jos­sa oli mer­kit­tä­vä Tel­jän kaup­pa­paik­ka.

Maan ko­ho­a­mi­sen ta­kia joki ma­dal­tui, ja kaup­pa- ja sa­ta­ma­pai­kat siir­tyi­vät jat­ku­vas­ti län­nem­mäk­si, kes­ki­a­jal­la Ul­vi­laan ja 1500-lu­vul­la Po­riin.

Ju­ha­na Hert­tua pe­rus­ti Po­rin kau­pun­gin vuon­na 1558 Ko­ke­mä­en­jo­en suul­le, jol­loin ul­ko­maan­kaup­pa­yh­tey­det siir­tyi­vät Ul­vi­las­ta Po­riin. Kaup­pa­lai­vas­ton kas­vu 1840-lu­vul­la teki Po­ris­ta Suo­men joh­ta­van lai­van­va­rus­ta­ja­kau­pun­gin. Sa­ha­ta­va­raa vie­tiin Vä­li­me­rel­le as­ti.

Juhana Herttua perusti Porin vuonna 1558. Teksti "Deus protector noster", Jumala on suojelijamme, on myös Porin vaakunassa. Teksti oli Juhana Herttuan vaalilause.

Juhana Herttua perusti Porin vuonna 1558. Teksti "Deus protector noster", Jumala on suojelijamme, on myös Porin vaakunassa. Teksti oli Juhana Herttuan vaalilause.

Raatihuoneen suunnitteli saksalaissyntyinen arkkitehti Carl Ludvig Engel. Rakennus valmistui vuonna 1841, mutta vahingoittui pahasti vuoden 1852 tulipalossa. Rakennus korjattiin alkuperäisen mukaiseksi lukuunottamatta puista tornia.

Raatihuoneen suunnitteli saksalaissyntyinen arkkitehti Carl Ludvig Engel. Rakennus valmistui vuonna 1841, mutta vahingoittui pahasti vuoden 1852 tulipalossa. Rakennus korjattiin alkuperäisen mukaiseksi lukuunottamatta puista tornia.

Tu­hoi­sa suur­pa­lo ja näl­kä­vuo­det

Kau­pun­ki on pa­la­nut usei­ta ker­to­ja, mut­ta yh­dek­säs, vuo­den 1852 suur­pa­lo, oli ka­tast­ro­fi. Pa­los­sa tu­hou­tui 24 ki­vi­ta­loa, 991 puu­ta­loa ja 62 ma­ka­sii­nia. Myös kirk­ko pa­loi. Mer­kit­tä­vin sääs­ty­nyt ra­ken­nus oli vuon­na 1841 val­mis­tu­nut Po­rin raa­ti­huo­ne, jos­ta pa­loi ai­no­as­taan tor­ni. Asun­toa vail­le jäi 6300 asuk­kaas­ta 4700.

Osa ko­tin­sa me­net­tä­neis­tä jou­tui asu­maan vuo­si­kym­me­niä maa­kuo­pis­sa. Vie­lä vuon­na 1861 niin sa­no­tus­sa kuop­pa­kau­pun­gis­sa asui noin 500 hen­keä. Vii­mei­set kuop­pa-asu­muk­set ka­to­si­vat vas­ta 1890-lu­vul­la. Suur­ten näl­kä­vuo­sien ai­ka­na 1866–1870 Po­rin vä­es­tös­tä kuo­li 34 pro­sent­tia.

Les­ta­di­o­lai­nen he­rä­tys tuli Po­riin 1870-lu­vul­la ja Po­rin Rau­ha­nyh­dis­tys pe­rus­tet­tiin vuon­na 1894. Vuon­na 1901 yh­dis­tys ra­ken­si en­sim­mäi­sen ru­kous­huo­neen­sa en­ti­sen kuop­pa­kau­pun­gin alu­eel­le.

Keski-Porin uusgoottinen kirkko rakennettiin vuosina 1859–1863. Keski-Porin kirkko kuuluu samaan kokonaisuuteen kuin Kokemäenjoen rantakorttelit, Kivi-Pori, jonka Museovirasto on määritellyt valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Keski-Porin uusgoottinen kirkko rakennettiin vuosina 1859–1863. Keski-Porin kirkko kuuluu samaan kokonaisuuteen kuin Kokemäenjoen rantakorttelit, Kivi-Pori, jonka Museovirasto on määritellyt valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Re­po­saa­ri, mel­kein pää­kau­pun­ki

Noin puo­len­tois­ta ne­li­ö­ki­lo­met­rin ko­koi­nen Re­po­saa­ri on Ko­ke­mä­en­jo­en suis­ton uloin saa­ri, jos­ta Po­rin kes­kus­taan on jo­kea pit­kin noin 24 ki­lo­met­riä.

Vuon­na 1558 Ju­ha­na Hert­tua an­toi saa­ren vas­ta­pe­rus­te­tul­le Po­rin kau­pun­gil­le ”nau­tit­ta­vak­si ja käy­tet­tä­väk­si”.

Re­po­saa­res­ta ke­hit­tyi mer­kit­tä­vä sa­ta­ma­paik­ka. Tu­run yli­o­pis­ton pro­fes­so­ri Is­ra­el Nes­se­lius esit­ti 1700-lu­vun alus­sa, et­tä Re­po­saa­res­ta teh­täi­siin Suo­men pää­kau­pun­ki. Sa­mal­la hän esit­ti yh­te­näi­sen ve­si­rei­tin avaa­mis­ta Sai­maal­ta Päi­jän­teen ja Ko­ke­mä­en­jo­en kaut­ta Poh­jan­lah­teen.

Re­po­saa­ri oli het­ken 1870-lu­vul­la Suo­men vilk­kain vien­ti­sa­ta­ma. Björ­ne­borgs Tid­ning kir­joit­ti 20. ke­sä­kuu­ta 1877, et­tä sa­ta­man re­dil­lä oli tuol­loin yh­tä ai­kaa jopa 160 lai­vaa odot­ta­mas­sa las­taus­ta tai pur­kua. Re­po­saa­ri oli pit­kään tär­keä vien­ti­sa­ta­ma, kun­nes Män­ty­luo­toon ra­ken­net­tiin mo­der­ni sa­ta­ma ja rau­ta­tie.

Porissa Käppärän hautausmaalla sijaitsee Juseliuksen mausoleumi, jonka liikemies Fritz Arthur Jusélius rakennutti yksitoistavuotiaana kuolleen tyttärensä Sigrid Juséliuksen hautamuistomerkiksi. Fritz Arthur Jusélius (1855–1930) perusti testamentilla Sigrid Juséliuksen Säätiön tyttärensä muistoksi. Säätiö on maan suurin yksityinen lääketieteellisen tutkimuksen tukija.

Porissa Käppärän hautausmaalla sijaitsee Juseliuksen mausoleumi, jonka liikemies Fritz Arthur Jusélius rakennutti yksitoistavuotiaana kuolleen tyttärensä Sigrid Juséliuksen hautamuistomerkiksi. Fritz Arthur Jusélius (1855–1930) perusti testamentilla Sigrid Juséliuksen Säätiön tyttärensä muistoksi. Säätiö on maan suurin yksityinen lääketieteellisen tutkimuksen tukija.

Teks­ti ja ku­vat: Pek­ka Vuo­no­ka­ri

Lue li­sää tie­toa Po­ris­ta 14.6.2017 il­mes­ty­nees­tä Päi­vä­mie­hes­tä.

22.9.2021

Mi­nul­le elä­mä on Kris­tus ja kuo­le­ma on voit­to. Fil. 1:21

Viikon kysymys

Ilmoitukset

Ta­pah­tu­koon si­nun tah­to­si

Vuo­den 2021 ajan­koh­tais­kir­ja kä­sit­te­lee ai­hei­ta ku­ten us­kon­non­va­paut­ta ja kris­ti­tyn vas­tuu­ta sekä pan­de­mi­an ai­heut­ta­mia muu­tok­sia ar­jes­sam­me ja yh­teis­kun­nas­sa. Sa­mal­la se ker­too luot­ta­muk­ses­ta muut­tu­mat­to­miin Ju­ma­lan sa­nan lu­pauk­siin ja hä­nen hy­vän tah­ton­sa to­teu­tu­mi­seen.

Lai­na

Per­hee­näi­din sel­viy­ty­mis­ta­ri­na avaa nä­ky­män suo­ma­lai­sen yh­teis­kun­nan ke­hit­ty­mi­seen jäl­leen­ra­ken­nuk­sen ajal­ta 1960-lu­vun hy­vin­voin­tiin. Sa­mal­la se on pu­heen­vuo­ro kris­til­lis­ten ar­vo­jen puo­les­ta.

Käsi en­ke­lin kä­des­sä

Rai­kas ja ajan­koh­tai­nen nuor­ten­kir­ja kä­sit­te­lee so­me­riip­pu­vuut­ta, ys­tä­vien mer­ki­tys­tä ja us­ko­ne­lä­män hoi­ta­mis­ta.

Ihas­tut­ta­va eläin­maa­il­ma

Tie­sit­kö, et­tä su­den­ko­ren­not ovat eläin­maa­il­man tai­ta­vim­pia len­tä­jiä ja saa­lis­ta­jia tai et­tä lap­set kuu­le­vat hei­nä­sir­kan soi­ton pa­rem­min kuin ai­kui­set?

Lap­si olen pie­ni

Tämä levy vie si­nut löy­tö­ret­kel­le las­ten Sii­o­nin lau­lu­jen pa­riin pien­ten soo­lo­lau­la­jien ja vä­hän isom­pien kuo­ro­lau­la­jien mu­ka­na. Kuun­te­le, kuin­ka kos­ket­ta­vas­ti, raik­kaas­ti ja mie­leen­pai­nu­vas­ti nuo­ri väki lau­laa näi­tä kris­til­li­syy­del­le ar­vok­kai­ta lau­lu­ja.