JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Uutiset

Suu­ret ikä­luo­kat pi­tä­vät ai­em­paa har­vem­min yh­teyt­tä lap­siin­sa ja van­hem­piin­sa

Uutiset
29.5.2021 8.05

Juttua muokattu:

31.5. 08:57
2021053108571420210529080500

Pixaby

Pixaby

Päi­vä­mie­hen toi­mi­tus

Per­he­su­ku­pol­vien vä­li­ses­sä yh­tey­den­pi­dos­sa ja avu­nan­nos­sa on ta­pah­tu­nut muu­tok­sia vuo­sien 2007–2018 vä­lil­lä.

Tut­ki­mus­ra­por­tin mu­kaan vuo­si­na 1945–1950 syn­ty­neet suu­ret ikä­luo­kat pi­tä­vät ai­em­paa har­vem­min yh­teyt­tä lap­siin­sa ja van­hem­piin­sa. Myös hei­dän ai­kui­set lap­sen­sa pi­tä­vät vä­hem­män yh­teyt­tä iso­van­hem­piin­sa ja si­sa­ruk­siin­sa.

Asi­as­ta tie­dot­taa Vä­es­tö­liit­to.

Käy­tän­nön apua ja ta­lou­del­lis­ta tu­kea lap­sil­leen an­ta­vien osuus suu­ris­ta ikä­luo­kis­ta on myös vä­hen­ty­nyt. Lap­sen­lap­si­aan hoi­ta­vien mää­rä suu­ris­sa ikä­luo­kis­sa on kui­ten­kin kas­va­nut. Käy­tän­nön apua ja ta­lou­del­lis­ta tu­kea van­hem­mil­leen an­ta­vien osuus ai­kui­sis­ta lap­sis­ta on kas­va­nut.

– Muu­tok­set liit­ty­vät osit­tain elä­män­vai­hei­seen. Las­ten­lap­si­aan hoi­ta­vien osuu­den kas­vu ker­too sii­tä, et­tä yhä use­am­mas­ta suur­ten ikä­luok­kien edus­ta­jas­ta on tul­lut tut­ki­muk­sen ai­ka­vä­lil­lä iso­van­hem­pi. Sitä vas­toin yh­tey­den­pi­don vä­he­ne­mis­tä suur­ten ikä­luok­kien ja hei­dän las­ten­sa vä­lil­lä on vai­ke­am­pi se­lit­tää ja sitä tu­li­si tut­kia li­sää, to­te­aa eri­kois­tut­ki­ja ja ra­por­tin en­sim­mäi­nen kir­joit­ta­ja Hans Hä­mä­läi­nen.

Taus­tal­la yh­teis­kun­nal­li­set ti­lan­teet

Psy­ko­te­ra­peut­ti ja per­he­te­ra­peut­ti Ai­no Kan­ni­ai­nen pi­tää tu­los­ta mie­len­kiin­toi­se­na ja to­te­aa sen voi­van ava­ta tär­kei­tä tee­mo­ja yli­su­ku­pol­vi­suu­den ym­mär­ryk­sen, rak­kau­den vah­vis­tu­mi­sen ja an­teek­si­an­non ää­rel­le. Hän poh­tii yh­tey­den­pi­don vä­he­ne­mi­seen voi­van vai­kut­taa van­hem­pien ja iso­van­hem­pien ai­ka­na ole­vat yh­teis­kun­nal­li­set ti­lan­teet sekä eri per­heis­sä ko­e­tut me­ne­tyk­set ja elä­män­koh­ta­lot.

– Esi­mer­kik­si sota jät­ti osaan isis­tä trau­mo­ja, jot­ka eri ta­voin es­ti­vät lä­hei­syy­den, läs­nä­o­lon ja tur­val­li­suu­den ko­deis­sa. Myös so­ta­or­po­jen ti­lan­ne on jää­nyt ai­ka pit­käl­ti yh­teis­kun­nas­sam­me var­joon ja sii­tä ale­taan vas­ta nyt pu­hua. Kai­kel­la täl­lä on ol­lut vai­ku­tus tun­teis­ta pu­hu­mi­seen ja vai­ke­ne­mi­seen sekä vai­kei­den tun­tei­den hu­kut­ta­mi­seen ko­vaan työ­hön.

Kan­ni­ai­nen poh­tii tuon ajan kas­va­tu­soh­jei­den ol­leen myös ny­ky­tie­don va­los­sa osin hai­tal­li­sia. Suo­ma­lais­ten ylei­sin kiin­ty­mys­tyy­li on­kin hä­nen mu­kaan­sa vält­te­le­vä, jos­sa ko­ros­tuu tun­tei­den si­vuun lait­ta­mi­nen ja it­se pär­jää­mi­nen.

– Van­hem­muus le­pää sen van­hem­muu­den pääl­lä, jol­lais­ta on it­se saa­nut. En­nen oh­jeis­tet­tiin esi­mer­kik­si, et­tä las­ta ei saa pi­tää lii­kaa sy­lis­sä, jot­ta hän ei totu sii­hen.

Psy­ko­te­ra­peut­ti to­te­aa­kin, et­tä on tär­ke­ää lä­hes­tyä ym­mär­tä­en ai­em­pien su­ku­pol­vien ko­ke­muk­sia ja sii­tä joh­tu­via asi­oi­ta.

– Jos mei­dät lai­tet­tai­siin sa­maan ti­lan­tee­seen ja niil­lä eväil­lä, oma pää pai­nui­si alas. Tä­män oi­val­ta­mi­nen avaa kii­tol­li­suu­den ja rak­kau­den hei­tä koh­taan.

Tie­to ja tut­ki­muk­set muu­tok­sen avai­mi­na

Jo­kai­sel­la su­ku­pol­vel­la on omat haas­teen­sa ja teh­tä­vän­sä. Kan­ni­ai­nen muis­tut­taa, et­tä nyt on ai­ka ja mah­dol­li­suus kä­si­tel­lä asi­oi­ta ja pyr­kiä lä­hei­sis­sä ih­mis­suh­teis­sa pu­hu­maan avoi­mes­ti sekä osoit­ta­maan kiin­ty­mys­tä ja rak­kaut­ta.

– Meil­lä on enem­män myös tut­kit­tua tie­toa, kuin­ka tu­kea jo pie­nen lap­sen tun­ne­tai­toa, ja kuin­ka tär­ke­ää var­hai­si­na vuo­si­na saa­tu hoi­va ja syli ovat lap­sen kiin­ty­mys­tyy­lin ja ko­ko­nais­ke­hi­tyk­sen kan­nal­ta. Ai­na kun pi­dät las­ta sy­lis­sä, teet ää­ret­tö­män tär­ke­än teon, jon­ka vai­ku­tus kan­taa su­ku­pol­vil­ta toi­sil­le.

– Ai­em­min yh­tey­den­pi­toa on voi­nut vai­keut­taa myös kul­ku­yh­teyk­sien puu­te ja pu­he­lin­ten vä­häi­syys. Nyt on mah­dol­lis­ta ol­la yh­tey­des­sä kän­ny­köi­den ja mui­den so­vel­lus­ten kaut­ta, vaik­ka asut­tai­siin kau­ka­na toi­sis­taan, muis­tut­taa Kan­ni­ai­nen.

Tut­ki­mus­ra­por­tin mu­kaan yhä use­am­pi suu­riin ikä­luok­kiin sekä hei­dän ai­kui­siin lap­siin­sa kuu­lu­vis­ta vas­taa­jis­ta ko­kee, et­tä iso­van­hem­pien vel­vol­li­suus on hoi­taa pie­niä lap­sen­lap­sia. Li­säk­si ai­em­paa suu­rem­pi osuus suu­ris­ta ikä­luo­kis­ta on sa­maa miel­tä sii­tä, et­tä iso­van­hem­pien vel­vol­li­suus on edis­tää las­ten­las­ten­sa ja hei­dän per­heen­sä ta­lou­del­lis­ta tur­val­li­suut­ta.

Su­ku­pol­vien suh­teet -tut­ki­mus­ra­por­tin tie­dot pe­rus­tu­vat Su­ku­pol­vien ket­ju -tut­ki­mus­hank­keen vuo­den 2018 ai­neis­toi­hin sekä muu­tok­sia kos­ke­vat tu­lok­set vuo­sien 2007, 2012 ja 2018 ai­neis­toi­hin.

Hank­keen jul­kai­sut ja ky­se­ly­lo­mak­keet löy­ty­vät ko­ti­si­vuil­ta https://blogs.hel­sin­ki.fi/gent­rans/.

Hä­mä­läi­nen Hans, Da­niels­bac­ka Mirk­ka, Häg­g­lund An­na Eri­ka, Rot­kirch An­na ja Tans­ka­nen Ant­ti O. (2021). Su­ku­pol­vien suh­teet. Ikään­ty­mi­nen ja vuo­ro­vai­ku­tuk­sen muu­tos suur­ten ikä­luok­kien ja ai­kuis­ten las­ten elä­män­ku­lus­sa. Hel­sin­ki: Vä­es­tö­liit­to.

20.6.2021

Jee­sus sa­noi: "Ei­vät ter­veet tar­vit­se pa­ran­ta­jaa, vaan sai­raat. Men­kää ja tut­ki­kaa, mitä tämä tar­koit­taa: 'Ar­mah­ta­vai­suut­ta minä tah­don, en uh­ri­me­no­ja." Matt. 9:12-13

Viikon kysymys

Ilmoitukset

Toi­sen­lai­ses­sa va­los­sa

Mi­ka­e­lan per­hees­sä ei pal­jon pu­hu­ta asi­ois­ta. Teh­dään töi­tä, käy­dään kou­lua. Mut­ta jos­sain pin­nan al­la on sa­lai­suus, joka saa äi­din hy­räi­le­mään su­ru­mie­li­ses­ti ja Mi­ka­e­lan sil­mäi­le­mään tar­kem­min muu­ta­mia nuo­ria kou­lun käy­tä­vil­lä ja ruo­ka­las­sa.

Se­läs­sä au­rin­gon kat­se

An­ni­ka Koi­vu­kan­kaan ru­nois­sa heit­täy­dy­tään nuo­ren elä­män aal­lok­koon, sen iloi­hin ja ki­pui­hin, ko­et­te­le­muk­siin ja ar­jen su­loi­seen tur­vaan – kun on us­ko, jo­hon no­ja­ta ja rin­nal­la saat­ta­jia. Sy­viä tun­to­ja ke­ven­tää rai­kas huu­mo­ri: ”Kun­pa voi­sin aset­tua het­kek­si koi­ran turk­kiin. / Tun­tea sen läm­mön / kar­ku­mat­ko­jen tuok­sun / ja myl­lä­tyn kuk­ka­pen­kin ilon. Pai­jaa­via sor­mia riit­täi­si.”

Ome­na­pos­ki ja Nal­le Kar­hu­nen

Kah­dek­san­vuo­ti­as Nal­le Kar­hu­nen on kuu­si­vuo­ti­aan Nu­pun eli Ome­na­pos­ken vii­sas, kilt­ti ja hel­lä iso­ve­li. Jos­kus Nal­le käyt­täy­tyy kuin tal­viu­nil­taan he­rä­tet­ty hur­ja ja äk­ki­pi­kai­nen kar­hu. Sil­loin Nu­pun on pa­ras­ta läh­teä ulos tai lait­taa oman huo­neen ovi vi­sus­ti kiin­ni.

Ta­kai­sin Isän ko­tiin

Kir­joit­ta­jat eri puo­lil­ta maa­il­maa ker­to­vat sii­tä, kuin­ka Ju­ma­la on joh­dat­ta­nut hei­dät val­ta­kun­taan­sa. Ker­to­muk­sia yh­dis­tää ko­ke­mus ko­tiin­pa­luus­ta, Raa­ma­tun mu­kai­sen us­kon löy­ty­mi­ses­tä ja us­ko­vais­ten vä­li­ses­tä rak­kau­des­ta.

Ke­tun­po­jat ja Ja­gu­ar-mies