Kuo­pus oli rip­pi­lei­ril­lä Han­ka­sal­mel­la hei­nä­kuus­sa. Sa­mal­le lei­ril­le osal­lis­tui myös nel­jä serk­kua ja yk­si sis­kon­poi­ka.

Lei­rin aloi­tus­ti­lai­suus oli tar­koi­tet­tu ri­pa­ri­lais­ten li­säk­si meil­le van­hem­mil­le. Saim­me pa­lau­tel­la mie­liin omia rip­pi­kou­lu­muis­to­jam­me, joi­ta sit­ten ja­oim­me yh­tei­ses­ti. Nuo­ret sai­vat esit­tää toi­vei­ta lei­rin suh­teen. Lii­kut­ta­van moni toi­voi oman us­kon vah­vis­tu­mis­ta sekä ys­tä­viä. Ar­vaan­ko­han vää­rin, jos epäi­len, et­tä hy­vää ruo­kaa ja pal­jon sau­no­mis­ta ja ui­mis­ta toi­voi­vat enim­mäk­seen po­jat.

En­nen ko­tiin läh­töä saim­me kir­joit­taa kir­jeen omal­le nuo­rel­le. Muu­ta­man muun­kin ker­ran olem­me saa­neet sa­man­kal­tai­sen teh­tä­vän. Jos­kus kir­jeet on kir­joi­tet­tu ni­met­tö­mi­nä ja lai­tet­tu sei­näl­le kaik­kien lu­et­ta­vak­si, jos­kus on kir­joi­tet­tu omal­le nuo­rel­le osoi­tet­tu kir­je. Äi­ti­nä olen ko­ke­nut teh­tä­vän mie­lek­kääk­si ja tar­peel­li­sek­si. On ol­lut hyvä py­säh­tyä miet­ti­mään, mitä ha­lu­an sa­noa juu­ri täl­le rak­kaal­le lap­sel­le.

Kon­fir­maa­ti­o­päi­vän sää oli hel­tei­nen. Kir­kos­sa tirs­kut­te­li si­ni­ti­ai­nen, joka oli en­nen mes­sua pääs­syt len­tä­mään si­sä­ti­loi­hin. Ti­lai­suu­den kul­kua lin­tu ei häi­rin­nyt, vaik­ka vä­lil­lä len­te­li­kin jän­nit­tä­vän lä­hel­tä pa­pin pää­tä.

Muis­ti­ku­va­ni kah­des­ta­tois­ta ai­em­mas­ta kon­fir­maa­ti­os­ta ovat huo­mat­ta­vas­ti ha­ta­ram­pia kuin muu­ta­man vii­kon ta­kai­ses­ta. Eri­lai­sia ovat ol­leet kaik­ki. Oh­jaa­jat ja opet­ta­jat ovat omil­la per­soo­nil­laan tuo­neet eri­lai­sia sä­vy­jä ti­lai­suuk­siin. Kaik­ki ovat pu­hu­neet rak­kaas­ti ja kau­niis­ti nuo­ril­le ja nuo­ris­ta. Jos­kus kant­to­ril­la ja pa­pil­la on tun­tu­nut ole­van eri­lai­nen mes­su­kä­si­kir­joi­tus, jos­kus ko­ro­na­ra­joi­tuk­set ovat es­tä­neet van­hem­pien osal­lis­tu­mi­sen kon­fir­maa­ti­o­mes­suun. Toi­si­naan nuo­ren siu­naa­mi­nen alt­ta­ril­la on jä­tet­ty syys­tä tai toi­ses­ta pois mes­su­kaa­vas­ta. Mo­nes­ti ai­ka­ni on men­nyt kul­lois­ta­kin kuo­pus­ta hoi­vail­les­sa ja it­se mes­suun osal­lis­tu­mi­nen on jää­nyt si­vuo­saan. Jos­kus olen jou­tu­nut jää­mään ko­tiin val­mis­te­le­maan rip­pi­juh­laa isän läh­ties­sä nou­ta­maan nuor­ta ko­tiin.

Esi­koi­sen kon­fir­maa­tio oli 22 vuot­ta sit­ten. Tuol­loi­nen nuo­rim­mai­sem­me oli va­jaa 2-vuo­ti­as ty­tär, jota kuu­den po­jan jäl­keen oli eh­dit­ty jo vä­hän kai­pail­la. Hän ja seu­raa­va­na rip­pi­kou­lu­vuo­ros­sa ole­va lap­sem­me oli­vat mu­ka­na kon­fir­maa­ti­os­sa. Ke­sän alus­sa 5-vuo­ti­as iso­ve­li oli päät­tä­nyt lei­ka­ta myös pik­ku­sis­kol­le ke­sä­kal­jun sa­maan mal­liin kuin vel­jil­lä­kin. Minä pii­lot­te­lin prin­ses­san pu­li­pää­tä pit­si­mys­syn al­le. Rip­pi­lei­rin ai­ka­na meil­le os­tet­tiin au­to, joka ei ol­lut ai­van niin romu kuin kaik­ki edel­tä­jän­sä. Juh­las­sa sit­ten mies­vä­ki pyl­lis­te­li pu­vun­ta­kin hel­muk­set pys­tys­sä ihai­le­mas­sa nok­ka­pel­lin alus­taa. Rip­pi­ku­via otet­tiin tram­pal­la. Niis­tä tu­li­kin len­nok­kai­ta! Nyt tuo esi­koi­nen oli kant­to­ri­na kuo­puk­sem­me lei­ril­lä.

Pyy­sin lap­si­am­me muis­te­le­maan omia rip­pi­kou­lu­jaan ja kon­fir­maa­ti­oi­ta. Mo­nen­lai­sia muis­to­ja nou­si­kin mie­liin. Joku lei­ri kä­ve­li Haus­jär­ven kir­kol­ta kon­fir­maa­ti­o­har­joi­tuk­ses­ta Mai­tois­ten lei­ri­kes­kuk­seen. Vä­li­mat­ka on noin 16 km. Seu­raa­va­na yö­nä ei var­maan kel­lään ol­lut yö­juok­sut mie­les­sä.

Jol­la­kin lei­ril­lä oli vi­ro­lai­sia rip­pi­kou­lus­sa, ja rip­pi­lau­lus­ta­kin osa lau­let­tiin ees­tin kie­lel­lä. Yk­si po­ruk­ka kävi Por­voon Lin­na­mä­el­lä ret­kel­lä. Eräs nuo­ris­tam­me oli juu­ri en­nen lei­riä kaa­tu­nut pa­has­ti pyö­räl­lä, ja va­lo­ku­vauk­ses­sa piti miet­tiä, mi­ten ku­van sai­si otet­tua si­ten, et­tä kas­vo­jen ruh­jeet ei­vät näy. Toi­nen oli muu­ten vain ki­pe­ä­nä sekä tal­vi- et­tä ke­sä­jak­sol­la.

Ko­ro­na­ke­sän lei­ri oli niin kuu­ma, et­tä lei­ri­läi­set pyör­tyi­li­vät ku­vauk­sis­sa ul­ko­na. Toi­sen hel­le­ke­sän lei­ril­lä vii­len­nel­tiin ve­si­so­ta­sil­la. Mu­si­soin­nis­ta ja rip­pi­lau­luis­ta on myös jää­nyt rak­kai­ta muis­to­ja. Erääl­lä lei­ril­lä juh­lit­tiin isän­nän 50-vuo­tis­synt­tä­rei­tä.

Va­li­tet­ta­vas­ti myös ah­dis­ta­vat muis­tot jäi­vät joil­le­kin pääl­lim­mäi­sik­si omas­ta rip­pi­lei­ris­tä. Iso­se­na toi­mi­mi­nen on­nek­si tar­jo­si kor­jaa­via ko­ke­muk­sia.

Ai­ka ul­ko­koh­tai­sia muis­to­ja kai­ken kaik­ki­aan. Niin on it­sel­lä­ni­kin omas­ta rip­pi­kou­lus­ta­ni. Tai­sin ol­la mel­koi­sen ke­vyt­mie­li­nen huit­ha­pe­li sii­hen ai­kaan. Yk­si lau­se jäi kui­ten­kin mie­lee­ni – se kun oli pak­ko ope­tel­la ul­koa – ja se oli­kin rip­pi­kou­lun tär­kein ope­tus: ”Ju­ma­lan ja Va­pah­ta­jam­me Jee­suk­sen Kris­tuk­sen tun­te­mi­nen ja Ju­ma­lan lap­sek­si pää­se­mi­nen on elä­mäm­me kal­lein asia” (KO 1). Sil­loin, yli 40 vuot­ta sit­ten, lu­et­tiin ul­koa ka­te­kis­mus­ta. Ny­ky­ään pai­no­te­taan enem­män kes­kus­te­lua. Hyvä niin.