Risti on kysymysmerkki
”Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta. – – Ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus.” (1. Kor. 1:23-24.)
Risti on varmasti tunnetuin pääsiäistä symboloiva merkki. Se tulee hiljaisesta viikosta ja pääsiäisestä ensimmäisenä mieleeni. Kirkoissamme on alttareilla krusifikseja eli kuvia ja veistoksia ristiinnaulitusta Kristuksesta. Ne muistuttavat meitä Jeesuksen kärsimyksestä ja ristinkuolemasta. Voimme kirkossa nähdä myös tyhjän ristin. Se kertoo Jeesuksen ylösnousemuksesta ja kuoleman voitosta. Ristillä on sanoma.
Tämä sanoma on kuitenkin ajattelevalle ihmiselle kiusallinen. Se ajaa ihmisen kovaan painiin Jumalan kanssa. Miksi Jumala, joka on suuri ja kaikkivaltias, kärsii, nöyrtyy ja kuolee ristillä? Eikö Jumala, joka kaiken hallitsee, olisi voinut antaa anteeksi ilman brutaalia ja hirvittävää verenvuodatusta? Miksi Jumalan täytyi syntyä ihmiseksi vain kuolemaan? Eikö hän olisi voinut sovittaa ja antaa anteeksi toisella tavalla?
Nämä kysymykset kurittavat meitä, sillä ristinkuolema ei näyttäydy järjelle läpinäkyvästi. Aihetta voi lähestyä tiettyyn pisteeseen asti ihmisymmärryksen ja Raamatun ilmoituksen avulla, mutta samalla on myönnettävä, että se jää meille osittain salaisuudeksi.
Loogisen vastauksen löytämiseksi on katsottava koko ihmiskunnan alkupisteeseen. Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Ensin hyväksi luotu ihminen lankesi syntiin ja teki rikoksen Jumalan sanaa vastaan. Ihminen oli siis itse syyllinen rikokseen. Seurauksena oli se, että ihmisluonnossa tapahtunut rikkomus oli sovitettava ihmisluonnossa. Tämän vuoksi Jumalan täytyi syntyä ihmiseksi, Jeesus-lapseksi.
Jeesus syntyi maailmaan kärsiäkseen ihmiselle kuuluneen rangaistuksen, koska syntiinlangennut ihminen ei kyennyt, eikä kykene rangaistusta sovittamaan. Toisin sanoen perisynnistä osaton Jeesus astui syntisen paikalle. Hänet surmattiin, ristiinnaulittiin ja häväistiin meidän syntisten sijasta. Hän oli sijaiskärsijä, joka otti itseensä maailman synnin. Jeesus kärsi – ihmisenä ja Jumalana – kuolemanrangaistuksen syntisen ihmisen puolesta.
On järjelle käsittämätöntä ajatella, että Jumala nöyrtyy syntisen ihmisen herjattavaksi, piestäväksi ja väkivallan kohteeksi, vaikka hän itse on Jumala ja kaiken Herra. Miksi hän sen teki?
Risti paljastaa jännitteen; Jumalan rakkaus vaati syntiselle ihmiselle anteeksiantamusta, mutta samalla Jumalan pyhyys vaati ihmiselle rangaistusta. Risti olikin kärsimystä ja taistelua Jumalassa itsessään. Sen vuoksi ristinkuolema on suuri salaisuus. Meidän ihmisten on vaikea ymmärtää, miksi Jumala on niin hyvä ja rakastava, että hän kuolee syntisen ihmisen puolesta. Kristuksen rakkautta me saamme koko elämämme ihmetellä. Tähän käsittämättömyyteen kätkeytyykin Jumalan viisaus ja voima. Jumalan toiminta kulkee eri tasolla kuin meidän inhimillinen ymmärryksemme.
Jumalan valta näkyy pienuudessa, voima heikkoudessa, rakkaus kärsimyksessä ja sovitus ristinkuolemassa. Ristinkuolema osoittaa, että meidän ihmisten ulkopuolella on radikaalisti toisenlainen todellisuus, jota emme voi inhimillisen ymmärryksen avulla oivaltaa. Sen voi ”ymmärtää” ja omistaa vain Jumalan lahjoittamalla uskolla. Risti onkin kristitylle voima taivaaseen, mutta samalla jatkuvan ihmetyksen ja kysymyksen merkki: miksi Jumala on niin hyvä, että hän kuoli puolestani ristillä?
Jeesus sanoo: ”Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu. Hän voi vapaasti tulla ja mennä, ja hän löytää laitumen.” Joh. 10:9
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
