JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Au­rin­kom­me ylös­nou­si

5.6.2021 7.05

Juttua muokattu:

4.6. 12:13
2021060412133120210605070500

Olin me­ren­lah­del­la ke­väi­sel­lä ret­kel­lä kat­se­le­mas­sa lin­tu­ja. Sää oli hie­man vii­leä ja tuu­li pu­hal­si mel­ko kyl­mäs­ti. On­nek­si olin ai­em­mil­ta ker­roil­ta vii­sas­tu­nee­na pu­ke­nut riit­tä­vän läm­pi­mäs­ti.

En­nen ret­keä kat­se­lin edel­li­se­nä ke­vää­nä ot­ta­mi­a­ni ku­via ja odot­te­lin nyt­kin nä­ke­vä­ni usei­ta eri la­je­ja, ku­ten mus­ta­kurk­ku-uik­ku­ja, jout­se­nia ja mui­ta ve­si­lin­tu­ja. Luon­to oli kui­ten­kin mel­ko hil­jai­nen. Muu­ta­mia tii­ro­ja is­tus­ke­li ran­ta­ki­vil­lä ja jout­sen­pa­ri uis­ken­te­li hie­man etääm­mäl­lä. Kau­em­paa met­sän­reu­nas­ta kan­tau­tui pu­na­rin­nan ja pei­pon tar­mo­kas­ta lau­lua.

Punarinta ja peippo.

Punarinta ja peippo.

Vaula Eskeli

Mustakurkku-uikkupari ja kyhmyjoutsen.

Mustakurkku-uikkupari ja kyhmyjoutsen.

Vaula Eskeli

Ke­vät ja ke­sän al­ku ovat muis­tu­tus luon­non py­sy­väs­tä kier­to­ku­lus­ta ja ryt­mis­tä huo­li­mat­ta täs­tä pan­de­mi­an ai­heut­ta­mas­ta poik­keu­so­los­ta. Nyt kun ra­joi­tuk­set ei­vät ole vie­lä kai­kil­ta osin pois­tu­neet, on hyvä syy läh­teä luon­toon. Mie­len­kiin­tois­ta on pääs­tä seu­raa­maan muut­to­lin­tu­jen saa­pu­mis­ta ja pe­sän­ra­ken­nus­puu­hia sekä kuun­nel­la lin­tu­jen sä­vel­ta­pai­lu­ja.

Luon­nos­sa voim­me ha­vain­noi­da ym­pä­ril­lä ole­vaa elä­mää, tun­tea sen lä­hei­syy­den ja rau­hoit­tua ar­ki­sis­ta kii­reis­tä. Sa­mal­la voim­me ko­kea Ju­ma­lan luo­mis­työn ih­mei­tä. Jo­kai­nen ker­ta met­säs­sä voi ol­la kuin löy­tö­ret­ki: ai­na löy­tyy jo­tain uut­ta näh­tä­vää. Jyl­hät met­sät, jär­vet, joet ja nii­den ään­ten kuun­te­le­mi­nen ren­tout­ta­vat. Pie­net yk­si­tyis­koh­dat he­rät­tä­vät ais­tit. Kal­li­on la­el­la is­tu­es­saan tai met­sä­po­lul­la kul­kies­saan voi ais­tia mo­net vä­rit ja tuok­sut, tuu­let ja au­rin­gon läm­mön.

Ju­ma­la an­toi meil­le lah­ja­na luon­non kaik­ki­nen­sa. Hän si­säl­lyt­ti sii­hen ih­mi­sel­le teh­tä­vän vil­jel­lä ja var­jel­la maa­ta ja kaik­kea luo­tua (1. Moos. 1:26–28). Sen mu­kai­ses­ti meil­lä on oi­keus hyö­dyn­tää luon­toa ja sen an­ti­mia, mut­ta sa­mal­la sii­hen si­säl­tyy vas­tuu luon­non hy­vin­voin­nis­ta. Pe­rin­tei­ses­ti luon­to ja sen mo­ni­muo­toi­suus mer­kit­se­vät pal­jon meil­le ih­mi­sil­le. Me jo­kai­nen voim­me muis­tut­taa it­se­äm­me tuon vas­tuun kan­ta­mi­ses­ta liik­ku­es­sam­me luon­nos­sa, niin et­tem­me saas­tu­ta ja ros­kaa luon­toa em­me­kä häi­rit­se sen kier­to­kul­kua omal­la toi­min­nal­lam­me. Puh­das luon­to on suu­ri rik­kaus, jos­ta saam­me naut­tia vain pi­tä­mäl­lä sii­tä hy­vää huol­ta.

Ke­vään ete­ne­mi­nen ke­säk­si avaa uu­sia nä­kö­a­lo­ja ja an­taa uut­ta ener­gi­aa. Mie­lee­ni nou­see kuva ylös­nous­sees­ta au­rin­gos­ta, joka va­lai­see mai­se­man. Tuo­hon ku­vaan piir­ty­vät sa­nat Au­rin­kom­me ylös­nou­si -vir­res­tä. Sen sa­noit­ta­ja ku­vaa kau­niis­ti tal­ven vii­mo­jen vaih­tu­mis­ta ke­sän läm­pöön. Ju­ma­laan luot­ta­en saam­me odot­taa tu­le­vaa ke­sää. Mo­nen­lais­ten tun­te­mus­ten kes­kel­lä nuo sa­nat an­ta­vat mer­ki­tyk­sen myös ian­kaik­ki­sen elä­män toi­vol­le.

Vaula Eskeli

Kyl­mä tal­vi pois on men­nyt,
myrs­ky­sää on la­kan­nut,
lu­mi­pil­vet ha­jo­te­tut,
kyl­mä sumu sel­vin­nyt.
Leh­ti puh­ke­aa jo pui­hin,
val­ko­ruu­sut au­kei­lee.
Lou­na­tuu­li hil­jai­se­na
Ee­do­mis­ta pu­hal­taa.

Ke­sä­lin­nut tai­vaan al­la
iloi­si­na len­tä­vät.
Su­la­neel­la sy­dä­mel­lä
lau­laa tou­ko­met­ti­set.
Elä­mä ja au­tuus lois­taa
Her­ran seu­ra­kun­nas­sa.
Au­rin­ko on ris­tin pääl­lä
val­kea ja pu­nai­nen.

Vir­si 105:2–3.

PS. Tä­nään lau­an­tai­na 5. ke­sä­kuu­ta on maa­il­man ym­pä­ris­tö­päi­vä.

VaulaEskeli
Katson elämää naisen, vaimon, sekä tukiperhe- ja sijaisvanhemman näkökulmasta. Olen saanut kokea vanhemmuuden onnenhetkiä avatessamme kotimme perhehoitoa tarvitseville lapsille. Olen syntyisin keskipohjalaisesta pienviljelijäperheestä. Asuin pitkään pääkaupunkiseudulla tehden työtä hoitoalalla. Nyt kotini ikkunoista avautuu pohjanmaalainen maisema. Pidän runoista ja seuraan vuodenaikojen vaihtelua. Rakastan puutarhanhoitoa. Minulle voi kirjoittaa osoitteeseen vaula.eskeli@gmail.com
25.10.2021

Ku­nin­kait­ten­kin edes­sä ker­ron ar­kai­le­mat­ta si­nun lii­tos­ta­si. Ps. 119:46

Viikon kysymys