JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Iloa elä­mään

23.2.2021 7.00

Juttua muokattu:

16.2. 15:00
2021021615005020210223070000

Vesa Kumpula

Vesa Kumpula

Is­tun sai­raa­lan käy­tä­väl­lä jän­nit­ty­nee­nä. Mi­nut ko­men­net­tiin pois syn­ny­tys­sa­lis­ta. Olim­me vai­mo­ni kans­sa tul­leet ai­kai­sem­min aa­mu­yöl­lä nais­tenk­li­ni­kal­le ja kaik­ki oli val­mii­na syn­ny­tyk­seen. Yh­täk­kiä sy­dä­nää­net hä­lyt­tä­vät ja syn­ny­tys­sa­liin juok­see lää­kä­rei­tä ja kä­ti­löi­tä. Hä­tä­sek­tio, kuu­len sa­not­ta­van. Mi­nut ko­men­ne­taan pois.

Ovi avau­tuu ja sy­lii­ni ojen­ne­taan pie­ni poi­ka­vau­va. Mie­le­ni täyt­tää ilo ja hel­po­tus. On suu­ri het­ki pi­tää sy­lis­sä pien­tä vau­vaa. Kun ajan au­tol­la aa­mu­var­hain ko­tiin, mie­le­ni her­kis­tyy. Olin näh­nyt Ju­ma­lan ih­meen. Olen isä.

Tois­ta las­ta odot­ta­es­sam­me neu­vo­la kont­rol­loi odo­tus­ta hy­vin tar­kas­ti. Odo­tu­sa­jan lop­pu­ai­ka­na vai­mo­ni läh­ti sai­raa­laan tut­ki­muk­siin. Veim­me poi­kam­me erää­seen per­hee­seen hoi­toon. Il­ta­päi­väl­le sain tie­don, et­tä meil­le on syn­ty­nyt toi­nen lap­si. Syn­nyt­tä­mi­nen oli al­ka­nut tut­ki­muk­sen ai­ka­na, en­kä ol­lut mu­ka­na syn­ny­tyk­ses­sä. Kun il­lal­la me­nen kat­so­maan vai­mo­a­ni ja las­ta­ni, vai­mo­ni vaih­toi juu­ri hä­nel­le vaip­paa ja tuu­mi ”mei­dän lik­ka”. Nuo sa­nat nos­ti­vat hy­myn huu­lil­le­ni, kos­ka tuo il­mai­su oli ou­to hä­nen suus­taan. Sain mei­dän li­kan sy­lii­ni.

Avi­o­liit­tom­me al­ku­kuu­kau­si­na vai­mo­ni oli mur­heel­li­nen, kun hän ei heti al­ka­nut­kaan odot­ta­maan las­ta. Hän pel­kä­si, et­tä em­me sai­si­kaan lap­sia. Tai­vaan Isä siu­na­si kui­ten­kin meil­le ison per­heen.

Olen ai­na ty­kän­nyt vau­vois­ta ja pie­nis­tä sy­li­lap­sis­ta. Ai­na kun per­hee­seem­me on syn­ty­nyt vau­va, olen ko­ke­nut on­nen tun­tei­ta. Jos­kus ko­ke­mus on ol­lut ää­ret­tö­män voi­ma­kas. Lap­sen hymy her­kis­tää edel­leen­kin mie­le­ni ja ha­lu­an­kin mah­dol­li­suuk­sien mu­kaan pu­hu­tel­la lap­sia. Ky­syä heil­tä, mitä kuu­luu. En tie­tys­ti odo­ta vas­taus­ta, mut­ta saa­tan saa­da het­kek­si lap­sen huo­mi­on ja jos­kus hy­myn­kin.

Ajal­li­seen elä­mää­ni eni­ten iloa ovat tuo­neet juu­ri per­he ja lap­set. Olen saa­nut pi­tää mon­ta ker­taa vau­vaa sy­lis­sä, olen tuu­dit­ta­nut ja näh­nyt en­sim­mäi­sen hy­myn. Kuul­lut vau­van suus­ta en­sim­mäi­sen sa­nan, joka useim­mi­ten on äi­ti. Olen saa­nut kan­nus­taa las­ta kä­ve­le­mään ja ilok­se­ni näh­nyt hä­nen en­sim­mäi­set as­ke­leen­sa. Olen saa­tel­lut lap­se­ni kou­lu­tiel­le. Eka­luok­ka­lai­nen, kuin­ka mah­ta­va het­ki. Olen saa­nut ol­la las­te­ni kon­fir­maa­ti­o­ti­lai­suuk­sis­sa ja jo mo­nis­sa las­te­ni häis­sä.

Erää­nä päi­vä­nä aje­lin töis­tä ko­tiin ja ajat­te­lin, et­tä nyt olen kyl­lä kun­non isä. Huo­mi­oin kaik­ki per­heen­jä­se­net ja olen hy­vän­tuu­li­nen. Ajoin au­tol­la ko­ti­pi­haan ja me­nin si­säl­le. Avat­tu­a­ni oven edes­sä­ni nä­kyi si­kin so­kin ole­vat ken­gät ja ul­ko­vaat­teet. Mie­len­ti­la­ni läs­säh­ti ja kaik­ki hy­vät ai­ko­muk­set hä­vi­si­vät. On­nek­si mi­nul­la oli ra­kas­ta­va ja ar­mol­li­nen per­he. Omat vi­ka­ni ja vir­hee­ni olen saa­nut ai­na eh­doit­ta an­teek­si, niin tuol­loin­kin.

Muu­ta­ma viik­ko sit­ten sain pi­tää las­ten­las­ta­ni sy­lis­sä. Vaik­ka hän nuk­kui, hän vä­lil­lä hy­myi­li. Vaik­ka omat lap­sem­me ovat len­tä­neet pe­säs­tä, saan kui­ten­kin iloa las­te­ni ja tut­ta­vie­ni lap­sis­ta.

VesaKumpula
Olen seitsemästä veljeksestä keskimmäinen. Vaimoni ja lapseni pitävät minua milloin minäkin. Joskus hauskana, välillä vakavana, yleensä mietiskelevänä ja pohdiskelevana. Tykkään pienistä asioista ja suurista kokonaisuuksista. Harrastan arvoituksellisuutta ja yllätyksellisyyttä. Lähes koko työurani olen toiminut yrittäjänä. Nyt olen eläkkeellä ja harrastan yritystoimintaa. Minut voi yllättää laittamalla kommenttia sähköpostiini vesa.kumpula@avartum.fi
16.5.2021

Jee­sus ru­koi­li ja sa­noi: "Sen kirk­kau­den, jon­ka sinä olet an­ta­nut mi­nul­le, olen minä an­ta­nut heil­le, jot­ta he oli­si­vat yh­tä, niin kuin me olem­me yh­tä." Joh. 17:22

Viikon kysymys

Ilmoitukset

Toi­sen­lai­ses­sa va­los­sa

Mi­ka­e­lan per­hees­sä ei pal­jon pu­hu­ta asi­ois­ta. Teh­dään töi­tä, käy­dään kou­lua. Mut­ta jos­sain pin­nan al­la on sa­lai­suus, joka saa äi­din hy­räi­le­mään su­ru­mie­li­ses­ti ja Mi­ka­e­lan sil­mäi­le­mään tar­kem­min muu­ta­mia nuo­ria kou­lun käy­tä­vil­lä ja ruo­ka­las­sa.

Se­läs­sä au­rin­gon kat­se

An­ni­ka Koi­vu­kan­kaan ru­nois­sa heit­täy­dy­tään nuo­ren elä­män aal­lok­koon, sen iloi­hin ja ki­pui­hin, ko­et­te­le­muk­siin ja ar­jen su­loi­seen tur­vaan – kun on us­ko, jo­hon no­ja­ta ja rin­nal­la saat­ta­jia. Sy­viä tun­to­ja ke­ven­tää rai­kas huu­mo­ri: ”Kun­pa voi­sin aset­tua het­kek­si koi­ran turk­kiin. / Tun­tea sen läm­mön / kar­ku­mat­ko­jen tuok­sun / ja myl­lä­tyn kuk­ka­pen­kin ilon. Pai­jaa­via sor­mia riit­täi­si.”

Ome­na­pos­ki ja Nal­le Kar­hu­nen

Kah­dek­san­vuo­ti­as Nal­le Kar­hu­nen on kuu­si­vuo­ti­aan Nu­pun eli Ome­na­pos­ken vii­sas, kilt­ti ja hel­lä iso­ve­li. Jos­kus Nal­le käyt­täy­tyy kuin tal­viu­nil­taan he­rä­tet­ty hur­ja ja äk­ki­pi­kai­nen kar­hu. Sil­loin Nu­pun on pa­ras­ta läh­teä ulos tai lait­taa oman huo­neen ovi vi­sus­ti kiin­ni.

Ta­kai­sin Isän ko­tiin

Kir­joit­ta­jat eri puo­lil­ta maa­il­maa ker­to­vat sii­tä, kuin­ka Ju­ma­la on joh­dat­ta­nut hei­dät val­ta­kun­taan­sa. Ker­to­muk­sia yh­dis­tää ko­ke­mus ko­tiin­pa­luus­ta, Raa­ma­tun mu­kai­sen us­kon löy­ty­mi­ses­tä ja us­ko­vais­ten vä­li­ses­tä rak­kau­des­ta.

Ke­tun­po­jat ja Ja­gu­ar-mies