JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Kas­te­juh­la ko­ro­na-ai­kaan

11.2.2021 7.15

Juttua muokattu:

15.2. 14:12
2021021514125920210211071500

Se on iso jut­tu.

Jo­kai­nen lap­si on lah­ja mo­lem­pien van­hem­pien su­vuil­le. Lap­sen mu­ka­na ko­tiin tu­lee sel­lais­ta herk­kyyt­tä, jota ais­tii vain siel­lä, mis­sä on rau­hoi­tut­tu uu­den elä­män ää­rel­le. Joku on pu­hu­nut tai­vaan tuok­sus­ta.

Kas­te­juh­la­kin on si­säl­löl­tään ai­nut­laa­tui­nen. Ja eri­tyi­nen se on si­sa­ruk­sil­le, jot­ka huo­mi­oi­daan pa­rem­min kuin vaik­ka­pa om­pe­lu­seu­rois­sa. Par­haat vaat­teet kai­ve­taan esil­le. Jos ovat lii­an pie­net, voi ison sis­kon iha­na mek­ko so­pia pa­rem­min tai pie­nem­pi saa pe­rä­ti uut­ta. Uu­den vau­van kum­mi­tä­ti le­tit­tää hiuk­set ja le­lut siis­tiy­ty­vät pai­koil­leen ta­val­lis­ta vä­hem­mil­lä huo­mau­tuk­sil­la. Tar­joi­lu­a­kin on enem­män kuin seu­rois­sa, äi­din ja hoi­to­tä­din te­ke­miä ja joil­la­kin paik­ka­kun­nil­la ro­ti­nois­ta saa­tu­ja yl­lä­tyk­siä.

En­täs nyt? Mak­si­mis­saan kym­me­nen ih­mis­tä! Omaa per­het­tä on jo kah­dek­san, sii­hen pap­pi li­säk­si. Siis yk­si kum­meis­ta voi­si tul­la ja sit­ten ei mui­ta! Erääs­sä per­hees­sä oli asia rat­kais­tu niin, et­tä lap­set oli­vat juh­lan ajan vin­tis­sä ja tu­li­vat kun pap­pi ja kum­mit oli­vat pois­tu­neet.

Ei tun­tu­nut mu­ka­val­ta. Ja sii­nä juh­las­sa, jos­ta nyt ker­ron, se ei oli­si tun­tu­nut yh­tään so­pi­val­ta. Vau­van isoi­soi­sä on kas­ta­nut van­hem­mat si­sa­ruk­set­kin ja minä olen pa­pin puo­li­so. Vaik­ka ta­paam­me har­voin, ha­lu­am­me py­syä hei­dän lähi-ih­mi­si­nään. Tun­tuu hy­väl­le, kun pie­nim­mät­kin tun­te­vat – vaik­ka jos­kus pu­hut­te­len­kin hei­tä vää­räl­lä ni­mel­lä tai luu­len ser­kuik­si.

Nyt ta­paa­mi­sis­sam­me on ol­lut vuo­den tau­ko. Hy­vin, hy­vin aras­ti he pa­pil­ta ky­se­li­vät, oli­si­ko ko­ro­na-ai­ka­na mah­dol­lis­ta...?

Oli­si­ko? Oli­si­ko to­si­aan mah­dol­lis­ta mat­kus­taa pa­rin­sa­dan ki­lo­met­rin pää­hän, kun ra­joi­tuk­set ki­ris­ty­mis­tään ki­ris­ty­vät ja oma ter­veys kan­ger­te­lee, vaik­ka ko­ro­na­tes­tit ovat­kin ne­ga­tii­vi­sia? Olem­me va­ro­neet it­se­äm­me, kö­pö­tel­leet ko­to­na ja ikä­vys­ty­neet. Au­to­kin reis­tai­lee, ja on ka­ma­lat pak­ka­set.

Jos­pa sit­ten­kin oli­si! Pap­pi läk­si ko­kei­le­maan au­toa, soit­ti sin­ne ja tän­ne. To­te­si­vat lo­pul­ta, et­tä yk­si vipu oli vää­räs­sä asen­nos­sa. Minä otin om­pe­lu­ko­neen esil­le ja aloin teh­dä nuk­ke­ja, joi­ta voi ha­lia, kun isoi­so­van­hem­piin ei saa kos­kea. Ai­kui­sil­le tein kas­vo­mas­ke­ja, ”et­tei­vät muut va­hin­gos­sa ys­ki mei­hin ko­ro­naa”! Vau­val­le em­me tuo­neet mi­tään, hän­hän sai par­haan lah­jan, kas­teen lah­jan.

Al­le kou­lui­käi­set pää­tim­me jät­tää las­kuis­ta pois, kos­ka ra­ti­kas­sa­kin he pää­se­vät il­mai­sek­si. Vä­ki­mää­rä saa­tiin si­ten py­sy­mään kym­me­nes­sä.

Koh­ta vuo­den olen kul­ke­nut ko­ti­vaat­teis­sa. Kau­an kat­se­lin vaa­te­ko­me­ro­a­ni. Hy­vän pu­se­ron löy­sin ja su­kat ja ken­gät ja ko­ko­nai­suu­teen so­pi­van kau­la­ko­run. Vas­ta pe­ril­lä huo­ma­sin, et­tä oli­si pi­tä­nyt ot­taa myös hame.

Sil­va Or­vo­kin juh­las­ta tuli iki­muis­toi­nen. Val­mis­te­lut oli­vat pi­ris­tä­neet per­het­tä­kin. Pak­kas­sääs­sä oli por­tail­le jää­dy­tet­ty lyh­tyi­hin tulp­paa­ne­ja toi­vot­ta­maan pie­ni jouk­ko ter­ve­tul­leek­si.

Tur­va­vä­lien huo­mi­oi­mi­nen vaa­ti kek­se­li­äi­syyt­tä. Kaik­ki muut ai­kui­set oli­vat ar­ki­sin mo­nien ih­mis­ten kans­sa te­ke­mi­sis­sä, jo­ten tar­tun­ta­vaa­ra oli mah­dol­li­nen. Meil­le ka­tet­tiin pöy­tä pir­tin toi­seen pää­hän. Näim­me ja kuu­lim­me kai­ken, mut­ta vä­li­mat­ka oli mon­ta met­riä.

Pie­net si­sa­ruk­set kyh­jä­si­vät soh­val­la ja lau­loi­vat ai­kuis­ten kans­sa: ”Suo, et­tä ko­dis­sam­me rak­kaus asui­si, niin et­tä to­si­am­me hoi­vaam­me alt­tiis­ti.” Ko­ro­na-ai­ka­na­kin.

KirstiWallenius-Riihimäki
Olen eläkkeellä oleva uskonnon ja psykologian opettaja. Työurani loppupuolella menin naimisiin ja sain suuren perheen. Nyt lapset ovat siirtyneet keski-ikään. Heidän eri-ikäisten lastensa elämään sopeutumista seuraan siinä määrin kuin he sen sallivat. Itse aloittelen yhdeksättä vuosikymmentäni. Kaiken ikäni olen kirjoittanut päiväkirjaa ja osin sen kirvoittamana seuraan nyt uteliaana omaa vanhenemistani. Voit kirjoittaa minulle osoitteeseen kirsti.riihimaki@gmail.com
4.3.2021

Kuka voi sa­noik­si pu­kea Her­ran voi­ma­te­ot, kuka voi hän­tä kyl­lin ylis­tää? Ps. 106:2

Viikon kysymys