JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Ne mo­nis­tei­den oi­ke­at puo­let

5.9.2020 6.15

Juttua muokattu:

1.9. 11:15
2020090111153420200905061500

Luo­pu­mi­nen on vai­ke­aa, mut­ta lii­ka luo­pu­mi­nen har­mil­lis­ta. Olin liki 40 vuot­ta lu­ki­on us­kon­non ja psy­ko­lo­gi­an opet­ta­ja­na. Am­mat­ti­kir­jal­li­suut­ta ja map­pe­ja eh­ti ker­tyä kir­ja­hyl­ly­kau­pal­la: tut­ki­muk­sia, kus­tan­ta­jien kal­vo­poh­jia, omia ja toi­sil­ta saa­tu­ja tun­ti­suun­ni­tel­mia – kai­ken­lais­ta, mikä ai­ka­naan oli vält­tä­mä­tön­tä, mut­ta ei elä­kei­äs­sä.

Ei ta­va­ra kui­ten­kaan ole tur­haa. On­nek­si olen sääs­tä­nyt mo­nis­tei­den "nur­jia puo­lia”. Kään­te­lin äs­ken tyh­jiä pa­pe­rei­ta­ni. Sil­mää­ni osui fy­si­o­lo­gi­sen psy­ko­lo­gi­an ope­tus­ma­te­ri­aa­lia 1900-lu­vun lo­pul­ta. ”Luin ri­vin, luin kaks, ve­re­ni tun­sin kuu­mem­maks”, ku­ten J. L. Ru­ne­berg tu­tus­tu­es­saan vän­rik­ki Ståh­lin elä­mään. Olen­ko to­si­aan saa­nut opet­taa noin tar­peel­li­sia ja kiin­nos­ta­via asi­oi­ta? Esi­mer­kik­si täl­lai­sia: mitä on stres­si ja mi­ten sen ai­heut­ta­maa on­gel­ma­ti­lan­net­ta voi­daan kar­toit­taa? Il­mei­ses­ti sa­man op­pi­tun­nin ke­ven­nyk­se­nä oli stan­dar­doi­ma­ton ky­se­ly ”tun­ne it­se­si – ym­mär­rä mui­ta”.

Toki asi­as­ta on lo­put­to­mas­ti uu­dem­paa ja tut­ki­tum­paa tie­toa. Mut­ta minä nau­tin, kun saan teh­dä it­sel­le­ni tes­te­jä, jot­ka on tar­koi­tet­tu kas­va­val­le nuo­ri­sol­le, ja to­de­ta, et­tä stres­sin syyt ja tun­te­muk­set muut­tu­vat iän myö­tä.

Tai­dan et­siä jos­tain 1900-lu­vun lo­pun op­pi­kir­jo­ja ja kat­soa, mil­lais­ten asi­oi­den opet­ta­mi­sel­la ai­koi­naan tie­na­sin tur­va­tut elä­ke­päi­vä­ni.

Esi­mer­kik­si täl­lai­nen on­gel­man kar­toi­tus:

1. Mikä mi­nua huo­les­tut­taa?

2. Mil­le asi­al­le en täs­sä ti­lan­tees­sa mah­da mi­tään?

3. Mit­kä asi­at ovat tä­män ti­lan­teen hy­vät puo­let?

4. Mit­kä ovat pa­him­mat pel­ko­ni täs­sä ti­lan­tees­sa?

5. Mitä voin niil­le teh­dä?

Niin van­hak­si en tai­da tul­la, et­ten tuol­loin täl­löin tar­vit­si­si kar­toit­taa on­gel­mie­ni syi­tä, seu­rauk­sia ja rat­kai­su­vaih­to­eh­to­ja. Mitä siis nuu­kai­lus­ta­ni opin? Sen, et­tä on syy­tä har­ki­ta, kan­nat­taa­ko kaik­kea nyt-tar­pee­ton­ta hä­vit­tää!

KirstiWallenius-Riihimäki
Olen eläkkeellä oleva uskonnon ja psykologian opettaja. Työurani loppupuolella menin naimisiin ja sain suuren perheen. Nyt lapset ovat siirtyneet keski-ikään. Heidän eri-ikäisten lastensa elämään sopeutumista seuraan siinä määrin kuin he sen sallivat. Itse aloittelen yhdeksättä vuosikymmentäni. Kaiken ikäni olen kirjoittanut päiväkirjaa ja osin sen kirvoittamana seuraan nyt uteliaana omaa vanhenemistani. Voit kirjoittaa minulle osoitteeseen kirsti.riihimaki@gmail.com
19.9.2020

Muis­ta­kaa tämä: joka niu­kas­ti kyl­vää, se niu­kas­ti niit­tää, ja joka run­saas­ti kyl­vää, se run­saas­ti niit­tää. 2. Kor. 9:6

Viikon kysymys