JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Yksin

18.3.2021 7.05

Juttua muokattu:

19.3. 09:01
2021031909012620210318070500

Vesa Kumpula

Vesa Kumpula

Huo­ne oli hil­jai­nen. Huo­neen hä­mä­ryy­des­sä is­tui nuo­ri poi­ka ja tui­jot­ti pu­he­lin­ta. Is­tuim­me vai­mo­ni kans­sa olo­huo­nees­sa ja mie­tim­me, mik­si poi­kam­me elä­mä on noin yk­si­näis­tä. Pel­kä­sim­me, et­tä elä­mä il­man ka­ve­rei­ta voi­si jät­tää sy­vät jäl­jet. Ai­van kuin hil­jai­nen kuih­tu­mi­nen ta­pah­tui­si.

Ylä­as­tei­käi­sen po­jan elä­män­pii­riin kuu­lui kyl­lä sa­ma­ni­käi­siä kou­lu­ka­ve­rei­ta, mut­ta va­ra­ka­ve­ri­na ole­mi­nen ei tun­tu­nut hy­väl­tä. Eh­kä poi­kam­me oli so­peu­tu­nut ti­lan­tee­seen, ei­kä sitä sen kum­mem­min poh­ti­nut. Yri­tim­me hie­no­va­rai­ses­ti oh­ja­ta hän­tä uu­sien ka­ve­rei­den yh­tey­teen, mut­ta luon­te­vaa yh­teyt­tä ei muo­dos­tu­nut.

Kes­kus­te­lim­me hä­nen kans­saan myös sii­tä, mitä ylä­as­teen jäl­keen ta­pah­tuu. Toi­voim­me, et­tä hän läh­ti­si kan­sa­no­pis­toon. Opis­to­vuo­des­ta toi­voim­me sitä, et­tä hän sai­si luo­tet­ta­via ka­ve­rei­ta ja elä­mä sees­tyi­si. Vaih­to­eh­to­na oli myös am­mat­ti­kou­lu. Mo­lem­piin paik­koi­hin poi­kam­me ha­ki­kin. Jän­nit­ty­nei­tä odo­tim­me opis­tos­ta vas­taus­ta.

Yk­sin

Minä olen niin yk­sin, niin yk­sin,

kuin yk­sin vaan ol­la se voi,

joll’ on vaan yk­si aa­tos

ja yk­si sä­vel, mi soi.

Minä olen niin yk­sin, niin yk­sin,

kuin yk­sin on ih­mi­nen,

joll’ oli vaan yk­si on­ni

ja yk­si unel­ma sen.

Minä olen niin yk­sin, niin yk­sin,

kuin yk­sin vaan ol­la se voi,

joll’ on vaan yk­si mur­he

ja yk­si muis­to, mi soi.

Ei­no Lei­no

Asia oli per­hees­säm­me yh­tei­nen. Eräs ty­töis­täm­me oli lä­het­tä­nyt opis­ton reh­to­ril­le vies­tin ja ve­don­nut poi­kam­me puo­les­ta. Kun pää­tös vih­doin tuli, ilo oli suu­ri: hä­net oli hy­väk­syt­ty opis­toon. Ei Tai­vaan Isä ol­lut unoh­ta­nut poi­kaam­me.

Opis­ton al­kuun oli enää muu­ta­ma päi­vä, kun poi­kam­me vie­lä poh­ti, läh­ti­si­kö am­mat­ti­kou­luun vai opis­toon. Kes­kus­te­luis­sa hän ker­toi, et­tä on hä­nel­lä yk­si ka­ve­ri siel­lä am­mat­ti­kou­lus­sa. Muis­tu­tim­me hän­tä ka­ve­ri­suh­teen ai­kai­sem­mis­ta vai­heis­ta. Vai­mo­ni esit­ti, et­tä mene opis­toon ai­na­kin kol­mek­si vii­kok­si ja jos se sit­ten­kään ei tun­nu oi­ke­al­ta pai­kal­ta, voit lo­pet­taa sen. Toi­voim­me, et­tä tuo kol­mi­viik­koi­nen osoit­tai­si hä­nen tien­sä.

Opis­ton au­la oli täyn­nä nuo­ria opis­to­lai­sia, kun saat­te­lim­me poi­kaam­me sin­ne. Oli tur­val­lis­ta kat­sel­la nuor­ten vä­lit­tö­miä ja iloi­sia kas­vo­ja. Opis­ton en­sim­mäi­sen päi­vän il­ta­na saim­me yh­des­sä py­säh­tyä Ju­ma­lan sa­nan al­le. Ajat­te­lim­me, et­tä opis­to on kuin tur­va­sa­ta­ma näil­le nuo­ril­le ja myös mei­dän omal­le po­jal­lem­me.

Jän­nit­ty­nei­nä odo­tam­me en­sim­mäis­tä lo­ma­jak­soa opis­tos­ta. Mikä on poi­kam­me rat­kai­su? Tie­sim­me, et­tä hä­nen so­lus­saan oli rau­hal­li­sia ja toi­set huo­mi­oo­not­ta­via nuo­ria. Mi­tään pit­kiä vas­tauk­sia em­me saa­neet, mut­ta kui­ten­kin sen, et­tä ei­hän hä­nen enää kan­na­ta kes­ken­kään opis­toa jät­tää. Ei­pä niin.

Huo­nees­ta kuu­lui iloi­nen nau­ru ja pu­heen so­ri­na, kuin hil­jal­leen sol­ju­vas­ta ke­väi­ses­tä pu­ros­ta. ”Voi­ko ka­ve­rit tul­la yök­si meil­le? Voin­ko men­nä poi­kien kans­sa sau­no­maan? Voim­me­ko men­nä mei­dän au­tol­la opis­ton tal­vi­päi­vil­le?” Ne oli­vat tosi mie­lui­sia ky­sy­myk­siä! Ää­nes­sä ei ol­lut enää yk­si­näi­sen po­jan kal­va­vaa tus­kaa. Hymy oli pa­lan­nut huu­lil­le ja sy­dän oli saa­nut uu­den soin­nun. Var­jot oli­vat väis­ty­neet, ja ti­lal­le oli tul­lut valo ja au­rin­ko.

VesaKumpula
Olen seitsemästä veljeksestä keskimmäinen. Vaimoni ja lapseni pitävät minua milloin minäkin. Joskus hauskana, välillä vakavana, yleensä mietiskelevänä ja pohdiskelevana. Tykkään pienistä asioista ja suurista kokonaisuuksista. Harrastan arvoituksellisuutta ja yllätyksellisyyttä. Lähes koko työurani olen toiminut yrittäjänä. Nyt olen eläkkeellä ja harrastan yritystoimintaa. Minut voi yllättää laittamalla kommenttia sähköpostiini vesa.kumpula@avartum.fi
VesaKumpula

”Tuli tuikkaa pärehessä”

16.12.2022 6.00
VesaKumpula

”Kotisiioni – onko se joku kotona oleva ikoni?”

9.11.2022 6.00
VesaKumpula

"Vaikka raha ei tuo onnea, kyllä se helpottaa elämää"

29.9.2022 6.10
VesaKumpula

Lapsi tuo siunauksen tullessaan – suurperheen isän ajatuksia

13.9.2022 6.00
VesaKumpula

Apua voi saada yllättävissä tilanteissa

5.8.2022 7.20
VesaKumpula

Tahdon

1.7.2022 6.00
VesaKumpula

Kummin tehtävä

28.5.2022 6.00
VesaKumpula

Ystävyys

2.5.2022 6.00
VesaKumpula

Kuolema koskettaa

3.3.2022 7.00
VesaKumpula

Myhäilevä hymy

17.1.2022 6.00
VesaKumpula

Kengät

24.11.2021 6.00
VesaKumpula

Seurapenkkimuistoja vuosikymmenten varsilta

3.11.2021 6.15
VesaKumpula

Käänteentekevä suviseuramatka

9.10.2021 6.00
VesaKumpula

Aivoverenkiertohäiriö

7.9.2021 7.00
VesaKumpula

Opistoa viidessä sukupolvessa

9.8.2021 7.00
VesaKumpula

Kelpuutammeko vain "hyvät" omiksi ystäviksemme?

8.7.2021 10.59
VesaKumpula

Sitä ihmistä en halua tavata koskaan

13.6.2021 7.05
VesaKumpula

Anna minulle aikaa!

11.5.2021 7.05
VesaKumpula

Onneksi olette olemassa, ystävät

18.4.2021 6.15
VesaKumpula

Iloa elämään

23.2.2021 7.00
VesaKumpula

Tahdon voima

5.2.2021 6.15
VesaKumpula

Älkää pelätkö

21.12.2020 6.05
VesaKumpula

Isä

7.11.2020 6.05
VesaKumpula

Jospa kuitenkin

18.10.2020 6.00
VesaKumpula

Työtä voi löytyä yllättävistä paikoista

2.10.2020 7.05
VesaKumpula

He saivat toisensa

20.7.2020 6.15
VesaKumpula

Yrittänyttä ei laiteta

13.6.2020 6.00
VesaKumpula

Kirje äidilleni

11.5.2020 6.35
VesaKumpula

Uusi normaali

18.4.2020 6.25
VesaKumpula

Kotipesän neljä vuosikymmentä

9.3.2020 6.15
VesaKumpula

Silmiä avaava kurssiviikonloppu

9.2.2020 6.30
VesaKumpula

Äiti

4.1.2020 6.01
24.4.2024

Vaikka ulkonainen ihmisemme murtuukin, niin sisäinen ihmisemme uudistuu päivä päivältä. 2. Kor. 4:16

Viikon kysymys