Eriseura on sielunvihollisen aikaansaannos

Sana eri­seu­ra saat­taa ol­la nuo­rem­mal­le su­ku­pol­vel­le vie­ras. Se esiin­tyy kui­ten­kin Raa­ma­tus­sa. Sana on kään­net­ty myös sa­nak­si lah­ko, ryh­mä­kun­ta, puo­lue, jouk­ko sekä har­ha­op­pi. Eri­seu­ras­sa on kyse sii­tä, et­tä us­ko­vais­ten jouk­ko ja­kau­tuu toi­sis­taan eril­li­siin ryh­miin. On ky­sy­mys va­ka­vas­ta, ki­pe­äs­tä ja va­li­tet­ta­van usein myös py­sy­väs­tä muu­tok­ses­ta. Ryh­mit­ty­miin ja­kau­tu­neet ei­vät enää jaa yh­teis­tä us­ko­nym­mär­rys­tä ja sa­man us­kon tuo­maa yh­teyt­tä. Ai­em­min ko­et­tu us­ko­vais­ten vä­li­nen rak­kaus on rik­kou­tu­nut. Lo­pul­ta ale­taan ko­koon­tu­maan toi­sis­taan eril­lään, pi­de­tään siis ”eri seu­ro­ja”.

Jokainen ihminen syntyy Jumalan lapsena

Täs­sä nu­me­ros­sa al­kaa Päi­vä­mie­hen uu­si Us­kon pe­rus­tei­ta -sar­ja. Kes­kei­siä opil­li­sia asi­oi­ta kä­sit­te­le­vän ar­tik­ke­lin li­säk­si leh­ti si­säl­tää ai­hees­ta myös pää­kir­joi­tuk­sen. En­sim­mäi­nen ai­he on Us­kon­van­hurs­kaus.