Jee­sus tar­jo­aa ka­to­a­ma­ton­ta lei­pää

Jee­sus oli ope­tus­las­ten­sa kans­sa päät­tä­nyt pu­he­mat­kan­sa Ga­li­le­as­sa. He ha­lu­si­vat le­vä­tä, min­kä vuok­si he pur­jeh­ti­vat Gen­ne­sa­re­tin­jär­ven yli sen itä­puo­li­sel­le vuo­ris­to­a­lu­eel­le. Kan­san­jou­kot oli­vat kiin­nos­tu­nei­ta Jee­suk­sen te­ke­mis­tä ih­meis­tä ja ope­tuk­ses­ta. Tu­han­net ih­mi­set seu­ra­si­vat hän­tä ran­taa pit­kin syr­jäi­sel­le seu­dul­le.

Ma­ria, us­kon esi­ku­va

Jee­suk­sen äi­ti ku­va­taan iko­neis­sa sees­tei­sen rau­hal­li­se­na. Ai­van var­mas­ti Her­ran äi­ti sai tun­tea iloa ja rau­haa. Yh­tä ai­kaa Ma­ria on myös esi­ku­va it­se­näi­syy­des­tä ja roh­keu­des­ta.

Jee­sus kuu­lee ru­kouk­sen

Huo­let ja sai­rau­det kuu­lu­vat ih­mi­sen elä­mään. Raa­ma­tun mu­kaan kär­si­mys ja kuo­le­ma tu­li­vat maa­il­maan syn­tiin­lan­kee­muk­sen seu­rauk­se­na.

Ju­ma­lan sa­nal­la kiu­sauk­sia vas­taan

Ope­tus­lap­set oli­vat kul­ke­neet Jee­suk­sen seu­ras­sa yli kol­me vuot­ta. He oli­vat saa­neet kuul­la ope­tus­ta Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta, seu­ra­ta, kuin­ka sai­raat pa­ra­ni­vat ja syn­ti­set sai­vat ar­mon.