Talkoilulla on Suomessa pitkä historia. Talkoohenki on ollut tunnettua, ja siihen on myös turvauduttu: apua on saatu ja annettu. Yhdessä on niin kerätty heinät latoon kuin uusittu katot. Yhä edelleen pidetään taloyhtiöissä keväisiä pihansiivoustalkoita, kouluilla ja kyläyhteisöissä lähiympäristön kevätsiivouksia.
Vantaalla tapahtunut kouluammuskelu on järkyttänyt laajasti ihmisiä. Miksi lapsi ampuu luokkakavereitaan? Mistä kumpuaa se paha olo, jota teon taustalla täytyy olla? Syitä on etsitty poliitikkojen ja asiantuntijoiden, eri alojen ammattilaisten voimin. Lapsiasiavaltuutettu on ottanut painokkaasti kantaa lasten ja nuorten tilanteeseen puuttumisen puolesta.
Menneenä viikonloppuna vanhoillislestadiolaisen kristillisyyden puhujat kokoontuivat Ouluun puhujienkokoukseen. SRK järjestää perinteisesti kaksi puhujienkokousta vuoden aikana, toisen kesällä Suviseurojen yhteydessä ja toisen joulun aikaan. Puhujienkokouksessa kuullaan kristillisyyden ajankohtaisista asioista, käydään keskustelua pidetyn alustuksen pohjalta sekä kohdataan toisia puhujan tehtävään kutsuttuja.
Isä meidän -rukouksen ensimmäisessä ja toisessa pyynnössä rukoilemme, että ”voisimme pitää Jumalan nimen kunniassa ja että hänen valtakuntansa tulisi meidän keskuuteemme” (Iso katekismus).
Monen kodin joulukoristeista löytyy jossakin muodossa seimiasetelma, joka ilmentää jouluevankeliumin tapahtumia. Tähän lehteen sisältyvä artikkeli avaa katolilaista perua olevan asetelman pitkää historiaa, joka on kuitenkin Suomessa verrattain lyhyt. Täällä seimiasetelmasta tuli yleinen näky vasta 2000-luvulla.
Yhteiskunnallisen päätöksenteon yhteydessä nousevat joskus esille niin kutsutut omantunnon kysymykset. Tällöin esimerkiksi lainsäädäntötyössä kansanedustajat osallistuvat päätöksentekoon henkilökohtaisen vakaumuksensa ja arvomaailmansa pohjalta. Omantunnonkysymykset ovat siis perustavaa laatua olevia ja periaatteellisia kysymyksiä.
Joulun aika osuu Suomessa vuoden pimeimpään aikaan, ja talvipäivänseisaus joulun kynnykselle. Tuolloin päivä on lyhyimmillään. Kodeissa päivän pimeyttä saattaa lisätä annetut kehotukset säästää sähköä. Kaikeksi onneksi joulu- ja kaamosvalot eivät ole suuria sähkösyöppöjä.
Sota Ukrainassa on karu muistutus siitä, ettei itsenäisyys ole itsestäänselvä asia. Sodan puhkeaminen avasi suomalaisten muistot, jotka liittyvät joko itse koettuun sotaan tai siitä kuultuihin tapahtumiin. Moni koki, että vuosikymmenet kutistuivat välistä, ja sotamuistot nousivat esiin elävinä, jopa ne suvussa kerrotut tilanteet, joita ei itse ole edes kokenut.
Adventin aika on edessä. Kirkkovuosi päättyy ja uusi alkaa adventin ajalla eli joulun odotuksella. Joulun lähestyminen kuuluu julkisten tilojen taustamusiikissa ja kauppojen tarjonnassa. Adventin todellinen merkitys on valmistautumista Kristuksen eli Messiaan syntymäjuhlaan. Vaikka joulun vietto on kaupallistunut ja maallistunut, mikään ei muuta sitä tosiseikkaa, että kyseessä on pohjimmiltaan kristillinen ja uskonnollinen juhla.
Tulevana sunnuntaina vietettävä Lasten oikeuksien päivä keskittyy tänä vuonna turvalliseen lapsuuteen, joka koostuu turvallisesta ympäristöstä ja ihmissuhteista sekä omasta turvallisuuden kokemuksesta. Näihin voidaan vaikuttaa monin eri keinoin, kuten lainsäädännöllä, liikennesuunnittelulla ja perheitä tukemalla. Myös vanhoillislestadiolaisessa kristillisyydessä tehdään perhe- ja diakoniatyötä esimerkiksi resurssipankkitoiminnan muodossa.
Isyyden monivaiheinen tie alkaa jo uuden elämän alkuvaiheessa. Puolison raskaus ja ensimmäisen lapsen syntymä asettaa myös isän uuden elämänvaiheen eteen.
Suomessakin on nostanut viime vuosina päätään niin kutsuttu woke-kulttuuri, jonka juuret ovat 1930-luvun afroamerikkalaisessa, rasismia vastustavassa toiminnassa. Woke (englannin sanasta awake, hereillä) tarkoittaa yhteiskunnallista hereillä olemista tai asioiden tiedostamista.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys