Tähän lehteen sisältyvässä nuortenosiossa, Kapsäkissä käsitellään anteeksi antamista ja anteeksi pyytämistä. Sama aihe, anteeksiantamus, nousee esille myös esimerkiksi uusien puhujien siunaamisesta kertovassa uutisessa ja sananpalvelijan haastattelussa. Aihe onkin uskon kannalta keskeinen.
Suomi on monella yhteiskunnallisella mittarilla mitattuna lapsiystävällinen maa. Suomessa on turvallista syntyä ja synnyttää, lapsikuolleisuuden ollessa alhaisimpia koko maailman mittakaavassa. Yhteiskunta tarjoaa lapsen kasvun tueksi laadukkaan terveydenhuollon ja ainutlaatuisen neuvolajärjestelmän. Lapsiperheitä tuetaan myös taloudellisesti ja ilmainen koulutus tarjotaan jokaiselle lapselle.
Vanhustenviikon teemana on tänä vuonna ”Yhdessä luontoon – joka iän oikeus”. Viikon mittaan luontoteemaan syvennytään erilaisista näkökulmista, kuten lähiluonto ja ulkoilu. Esillä on myös muita tärkeitä teemoja ravitsemuksesta kulttuurin merkitykseen. Monen aiheen kohdalla herää kysymys, miten nämä asiat tällä hetkellä toteutuvat ikäihmisten elämässä.
Maailman alussa ihmiset puhuivat yhtä kieltä. Nykyään tilanne on toinen: maailmassa puhutaan tuhansia eri kieliä, ja ne sisältävät myös alueellisia murteita. Kielet kehittyvät ja muuttuvat ajan myötä. Uusia kieliä syntyy ja niitä myös kuolee.
Koko maailmaan levisi viime viikolla suru-uutinen Englannin kuningatar Elisabet II:n kuolemasta. Elisabet eli pitkän elämän halliten yli 70 vuotta maataan ja kansainyhteisöään. Hän palveli kansaa lupauksensa mukaisesti loppuun saakka ja saavutti työllään laajaa arvostusta ja kansansuosiota.
Eräässä hiljattain käydyssä verkkokeskustelussa toinen keskustelija pyysi isoilla kirjaimilla kommentoineelta keskustelukumppaniltaan, että tämä ei huutaisi internetissä. Verkkokeskustelussa on tavallista, että tunteet kuumenevat ja isot kirjaimet otetaan käyttöön oman mielipiteen tehostamiseksi.
Olemme saaneet viime viikkoina monia pysäyttäviä suru-uutisia. Useampi lapsi, nuori ja työikäinen on saanut yllättäen taivaskutsun. Nykyaikana tieto tapahtumista leviää sekä median että yksittäisten ihmisten kautta laajalle. Uutisointi ja siihen liittyvä keskustelu saattavat sisältää sävyjä ja ruodintaa, joka satuttaa syvästi menetyksen keskellä eläviä ihmisiä.
Hankasalmen leirikeskuksen uusissa tiloissa on jo pidetty ensimmäiset leirit. Leirisyksy käynnistyy näinä aikoina myös muissa SRK:n leirikeskuksissa, ja opistojen kurssitarjonta lisääntyy kesän jälkeen. Niin kysyntää kuin tarjontaakin on sekä leiri- että kurssipuolella runsaasti.
Kesä on suurten seurojen aikaa. Tuolloin sekä media että yksittäiset ihmiset kysyvät uskovaiselta, mitä usko sinulle antaa. Usein vastaukset sisältävät sanan ”turva” ja ”rauha”. Suviseurojen avajaisissa lainattiin psalmin sanoja: ”Mutta Herra on minun linnani, Jumala on turvakallioni” (Ps. 94:22).
Kesän suuret seurat ovat takana, samoin Kesäseuraradion tämänvuotinen lähetys. Elokuun herättämiä tunnelmia kuvanneet Päivämiehen lukijat kertoivat viime lehdessä toisaalta haikeudesta, mutta toisaalta tyytyväisyydestä siihen, että arjen rutiinit palaavat ja kotirauhanyhdistyksen toiminta käynnistyy kesätauon jälkeen.
Vastikään median täytti mursu-uutisointi, kun arktinen nisäkäs rantautui Suomeen. Yksittäisen mursun edesottamuksia seurattiin jopa suorassa uutislähetyksessä. Kun mursu menehtyi nälkään, somen täytti laajamittainen suru ja raivo. Keväällä oli otsikoissa Helsinkiin eksynyt poro, joka paljastui metsäpeuraksi.
Tänä kesänä saamme jälleen kokoontua opistoseuroihin kahden välivuoden jälkeen. Opistoseurat ovat tärkeitä erityisesti opiston käyneille ja niille, jotka eivät päässeet Suviseuroihin. Uskon-
ystävien tapaaminen on monille yksi keskeinen osa opistoseuroja. Siihen on hyvät mahdollisuudet, kun väkeä on vähemmän kuin Suviseuroissa.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys