Joulunvietto nousee mietintään syksyn edetessä. Kanssapuheissa kysellään, miten kukin aikoo viettää yhtä vuoden suurimmista juhlista. Asia on noussut esiin viime vuosina myös Päivämiehessä – viimeksi Viikon kysymyksen vastauksissa, joissa lukijat kertoivat, millä mielin he odottavat joulua, sekä niistä tulleissa palautteissa. Myös tämän lehden pakina käsittelee aihetta.
Suomessa itsenäisyyspäivän juhlinnassa korostuu arvokkuus, harras tunnelma ja maanpuolustus. Toisinaan esitetään kysymys, miksi näin on. Voisiko itsenäisyyttä juhlia vaikkapa ilotulituksin, kuten jossain muualla on tapana? Kunkin maan historia ja kulttuuri näkyvät itsenäisyyspäivän luonteessa ja sen vietossa.
Kiitollisuus on hyödyllinen tunnetila, johon liittyy arvostus sitä hyvää kohtaan, mitä ihminen on elämäänsä saanut. Ajatus kiitollisuudesta sisältyy moneen eri uskontoon, ja se on tulevan sunnuntain kirkollinen aihe. Evankeliumiteksti kertoo kymmenestä spitaalisesta, jotka Jeesus paransi, mutta joista vain yksi palasi kiittämään Jeesusta. Raamattu puhuu muissakin kohdin lukuisia kertoja kiitollisuudesta ja kiittämisestä. Myös seuratilaisuudet aloitetaan kiitoksella ja rukouksella.
Raamattu kertoo lukuisista henkilöistä, jotka olivat yksityisiä ammatinharjoittajia, oman aikansa pienyrittäjiä. Jeesus kasvoi puusepän perheessä, jossa käsityötaito toi perheelle tuloja. Opetuslapsista Pietari, Jaakob ja Johannes muodostivat tavallaan pienen kalastusyrityksen, sillä he harjoittivat ammattiaan yhdessä (Luuk. 5:10). Euroopan ensimmäinen kristitty, Lyydia-niminen nainen, kävi kauppaa purppurakankailla. Tämä liiketoiminta ei ollut mitä tahansa kauppaa, vaan kyse oli tuon ajan arvotavaran myymisestä. Ostajakunta koostui varakkaista asiakkaista.
Viime keväänä toteutettu kysely rauhanyhdistysten toimintaan liittyen tavoitti noin 13 500 vastaajaa. Kyselyssä kysyttiin muun muassa aihetoiveita liittyen SRK:n julkaisuihin, Päivämieheen ja Kuule-sovellukseen. Yhtä lailla aihetoiveet toimivat vinkkeinä rauhanyhdistysten tapahtumiin ja vaikkapa leirityöhön.
Kirkolliset uutiset eivät useinkaan saavuta lehtien etusivuja, mutta niin sanottuja klikkiotsikoita niistäkin joskus syntyy. Kesän uutisvirrassa ovat näkyneet muun muassa muutamiin rippikouluihin liittyvät erilaiset sattumukset kuten häiriökäyttäytyminen tai leirien keskeytys. Saarnojen sisällötkin saattavat nousta julkisuuteen, erityisesti jos puheen sisältö yllättää tai ahdistaa.
Lähes jokainen tunnistaa itsessään tai lähipiirissään sosiaalisten tilanteiden pelkoa eli hankaluutta lähteä muiden ihmisten keskuuteen, erityisesti jos kyseessä on esiintymistilanne. Lievä esiintymisjännitys on hyvin tavallista eikä se häiritse jokapäiväistä elämää. Mikäli tavallisiin arkisiin tilanteisiin, kuten kouluun tai töihin lähtemiseen tai seuroihin menoon alkaa liittyä kasvavaa ahdistusta ja elämää haittaavaa jännittämistä, voi kyseessä olla sosiaalisten tilanteiden pelko, johon on saatavilla monenlaista apua.
Kesän suurten seurojen kausi on takana. Lopen Suviseurat kokosivat yli 90 000 seuravierasta yhdelle koolle. Myös opistoseuroissa Keuruulla, Ranualla ja Reisjärvellä osanotto oli runsasta. Kesäseuraradio päätti lähetyksensä noin kuuden viikon ohjelmatarjonnan jälkeen. Jumalan sana oli runsaasti esillä sekä kesän seuroissa että Kesäseuraradiossa. Ilman Jumalan sanan saarnaa suuretkin kokoontumiset olisivat lopulta tyhjiä eivätkä kokoaisi väkeä yhteen pidemmän päälle.
Ajassamme voi tuntua, että oikea ja väärä vaihtavat helposti paikkaa. Mustaa sanotaan valkoiseksi ja valkoista mustaksi. Asiat, jotka olivat ennen selviä, ovat muuttuneet epäselviksi tai ne esitetään kyseenalaistavassa valossa. Näin on käynyt myös monien Jumalan sanan opetusten osalta, ja se hämmentää uskovaista ihmistä.
Kristillisyyden opistojen järjestämät opistoseurat Keuruulla, Ranualla ja Reisjärvellä ovat taustayhteisön vuosittainen voimainponnistus. Kuhunkin opistoseuroihin kokoontuu nykyisellään noin parinkymmenen tuhannen seuravieraan joukko joka kesä.
Suomessa rippikoulun kävi viime vuonna 73 prosenttia 15-vuotiaista. Näistä nuorista 5,6% osallistui SRK:n järjestämille leireille. Rippikouluja järjestetään kirkon rippikoulusuunnitelman mukaan, tuomiokapitulien luvalla. On suuri kiitollisuuden aihe, että moni nuori saa rippikouluviikon ajan syventyä omassa kodissa ja rauhanyhdistysten toiminnassa tutuksi tulleeseen kasteopetukseen. Osalle viikko on mahdollisuus tutustua siihen uskoon, joka on kaverilla, sisaruksilla tai vaikkapa isovanhemmilla.
Kristillinen seurakunta ei voi vaieta Jumalan sanasta – ei myöskään silloin, kun Raamatun totuus synnistä haastaa ajan mielipiteet.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Joulun sanomaa Vanhan testamentin lupauksesta Jeesuksen syntymään. Yksinlauluja ja duettoja kitaran, jousikvartetin ja basso continuon säestyksellä sekä lauluyhtye- ja soitinmusiikkia.
Tämänvuotisen joululehden teemana on lupaus. Lehdessä käydään läpi sekä Jumalan lupauksia ihmisille että ihmisten lupauksia Jumalalle ja toisilleen.
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Joulun sanomaa Vanhan testamentin lupauksesta Jeesuksen syntymään. Yksinlauluja ja duettoja kitaran, jousikvartetin ja basso continuon säestyksellä sekä lauluyhtye- ja soitinmusiikkia.
Tämänvuotisen joululehden teemana on lupaus. Lehdessä käydään läpi sekä Jumalan lupauksia ihmisille että ihmisten lupauksia Jumalalle ja toisilleen.