Suomi on monella yhteiskunnallisella mittarilla mitattuna lapsiystävällinen maa. Suomessa on turvallista syntyä ja synnyttää, lapsikuolleisuuden ollessa alhaisimpia koko maailman mittakaavassa. Yhteiskunta tarjoaa lapsen kasvun tueksi laadukkaan terveydenhuollon ja ainutlaatuisen neuvolajärjestelmän. Lapsiperheitä tuetaan myös taloudellisesti ja ilmainen koulutus tarjotaan jokaiselle lapselle.
Tässä lehdessä käsitellään digiajan vanhemmuutta monesta näkökulmasta. Esillä ovat muun muassa koulupoliisin rujot havainnot digilaitteiden vaikutuksista lasten ja nuorten elämään. Päivämiehen kontekstissa erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten tukea lapsen ja nuoren uskoa arvoiltaan pirstaleisessa ajassa ja koukuttavan viihteen keskellä.
Usko on ihmisen henkilökohtainen suhde Jumalaan. Vaikka uskoa ei voi nähdä, sen synnyttämän elävän yhteyden Kristukseen ja toisiin uskoviin voi selkeästi tuntea. Samoin voi tuntea tuon yhteyden sammumisen. Mikäli näin käy, esimerkiksi ystävien tai perheenjäsenten välillä, tapahtunut tuo kipua ja surua. Uskonyhteys on ainutlaatuinen, sillä sen synnyttää Pyhä Henki.
Tässä Päivämiehen numerossa pohditaan seuroissa käymisen merkitystä. Aivan erityinen paino on sanalla ”käyminen”, sanankuuloon osallistuminen konkreettisesti. Korona-ajan jälkeen on monin paikoin keskusteltu siitä, löytävätkö sanankuulijat takaisin rauhanyhdistykselle seuroihin kuten ennen.
Käsite omantunnonvapaudesta on vilahdellut medioissa alkaneen vuoden aikana. Se on liitetty valmisteilla olevaan translakiin, ja siihen, millä tavalla siihen saa suhtautua. Aiheeseen liittyen on noussut esiin mielipiteitä, joilla on pyritty määrittelemään, mitkä asiat kuuluvat omantunnonvapauden piirin ja mitkä eivät. Tässä keskustelussa on paikoin unohtunut, että omantunnonvapaus itsessään on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus.
Tämän lehden Kapsäkki-osiossa puhutaan muuttamisesta toiselle paikkakunnalle. Opiskelupaikka, uusi työ tai muuttunut elämäntilanne voi johtaa muuttoon. Uudelle paikkakunnalle muuttamiseen liittyy monenlaisia tuntemuksia: odotusta, jännitystä, iloa ja huolta. Moni pohtii, miten sopeutuu uuteen ympäristöön, löytyykö ystäviä ja miten arjen saa sujumaan. Sopeutumista edesauttaa se, jos tietää paikalla olevan valmiiksi jonkun ystävän, tuttavan tai sukulaisen.
Lapsiasiavaltuutettu antoi hiljattain oman arvionsa Suomen lapsen oikeuksien tilanteesta YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Arvion pääviestinä on, että Suomi ei ole vielä lapsen oikeuksien mallimaa. Parannettavaa on muun muassa lainsäädännössä, oikeudenkäytössä, koulutukseen varattavissa määrärahoissa, syrjinnän vastaisessa työssä ja rikoksia tekevien nuorten auttamisessa.
Menneenä viikonloppuna vanhoillislestadiolaisen kristillisyyden puhujat kokoontuivat Ouluun puhujienkokoukseen. SRK järjestää perinteisesti kaksi puhujienkokousta vuoden aikana, toisen kesällä Suviseurojen yhteydessä ja toisen joulun aikaan. Puhujienkokouksessa kuullaan kristillisyyden ajankohtaisista asioista, käydään keskustelua pidetyn alustuksen pohjalta sekä kohdataan toisia puhujan tehtävään kutsuttuja.
Isä meidän -rukouksen ensimmäisessä ja toisessa pyynnössä rukoilemme, että ”voisimme pitää Jumalan nimen kunniassa ja että hänen valtakuntansa tulisi meidän keskuuteemme” (Iso katekismus).
Monen kodin joulukoristeista löytyy jossakin muodossa seimiasetelma, joka ilmentää jouluevankeliumin tapahtumia. Tähän lehteen sisältyvä artikkeli avaa katolilaista perua olevan asetelman pitkää historiaa, joka on kuitenkin Suomessa verrattain lyhyt. Täällä seimiasetelmasta tuli yleinen näky vasta 2000-luvulla.
Yhteiskunnallisen päätöksenteon yhteydessä nousevat joskus esille niin kutsutut omantunnon kysymykset. Tällöin esimerkiksi lainsäädäntötyössä kansanedustajat osallistuvat päätöksentekoon henkilökohtaisen vakaumuksensa ja arvomaailmansa pohjalta. Omantunnonkysymykset ovat siis perustavaa laatua olevia ja periaatteellisia kysymyksiä.
Joulun aika osuu Suomessa vuoden pimeimpään aikaan, ja talvipäivänseisaus joulun kynnykselle. Tuolloin päivä on lyhyimmillään. Kodeissa päivän pimeyttä saattaa lisätä annetut kehotukset säästää sähköä. Kaikeksi onneksi joulu- ja kaamosvalot eivät ole suuria sähkösyöppöjä.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys