Suomi on monella yhteiskunnallisella mittarilla mitattuna lapsiystävällinen maa. Suomessa on turvallista syntyä ja synnyttää, lapsikuolleisuuden ollessa alhaisimpia koko maailman mittakaavassa. Yhteiskunta tarjoaa lapsen kasvun tueksi laadukkaan terveydenhuollon ja ainutlaatuisen neuvolajärjestelmän. Lapsiperheitä tuetaan myös taloudellisesti ja ilmainen koulutus tarjotaan jokaiselle lapselle.
Tässä lehdessä käsitellään digiajan vanhemmuutta monesta näkökulmasta. Esillä ovat muun muassa koulupoliisin rujot havainnot digilaitteiden vaikutuksista lasten ja nuorten elämään. Päivämiehen kontekstissa erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten tukea lapsen ja nuoren uskoa arvoiltaan pirstaleisessa ajassa ja koukuttavan viihteen keskellä.
Sota Ukrainassa on karu muistutus siitä, ettei itsenäisyys ole itsestäänselvä asia. Sodan puhkeaminen avasi suomalaisten muistot, jotka liittyvät joko itse koettuun sotaan tai siitä kuultuihin tapahtumiin. Moni koki, että vuosikymmenet kutistuivat välistä, ja sotamuistot nousivat esiin elävinä, jopa ne suvussa kerrotut tilanteet, joita ei itse ole edes kokenut.
Adventin aika on edessä. Kirkkovuosi päättyy ja uusi alkaa adventin ajalla eli joulun odotuksella. Joulun lähestyminen kuuluu julkisten tilojen taustamusiikissa ja kauppojen tarjonnassa. Adventin todellinen merkitys on valmistautumista Kristuksen eli Messiaan syntymäjuhlaan. Vaikka joulun vietto on kaupallistunut ja maallistunut, mikään ei muuta sitä tosiseikkaa, että kyseessä on pohjimmiltaan kristillinen ja uskonnollinen juhla.
Tulevana sunnuntaina vietettävä Lasten oikeuksien päivä keskittyy tänä vuonna turvalliseen lapsuuteen, joka koostuu turvallisesta ympäristöstä ja ihmissuhteista sekä omasta turvallisuuden kokemuksesta. Näihin voidaan vaikuttaa monin eri keinoin, kuten lainsäädännöllä, liikennesuunnittelulla ja perheitä tukemalla. Myös vanhoillislestadiolaisessa kristillisyydessä tehdään perhe- ja diakoniatyötä esimerkiksi resurssipankkitoiminnan muodossa.
Isyyden monivaiheinen tie alkaa jo uuden elämän alkuvaiheessa. Puolison raskaus ja ensimmäisen lapsen syntymä asettaa myös isän uuden elämänvaiheen eteen.
Suomessakin on nostanut viime vuosina päätään niin kutsuttu woke-kulttuuri, jonka juuret ovat 1930-luvun afroamerikkalaisessa, rasismia vastustavassa toiminnassa. Woke (englannin sanasta awake, hereillä) tarkoittaa yhteiskunnallista hereillä olemista tai asioiden tiedostamista.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa on viime vuosina puhuttanut niin sanottu ”huoltosuhde”. Tuo suhde kuvaa työssäkäyvien ja työvoiman ulkopuolella olevien yhteiskunnan jäsenten välistä suhdetta. Hyvinvointivaltion olemassaoloa uhkaavana tekijänä esille on nostettu alhaisen syntyvyyden ongelma. Kun väestö vanhenee ja lapsia syntyy yhä vähemmän, tämä heikentää huoltosuhdetta. Tällaisen suuntauksen mukanaan tuoma tulevaisuuskuva ei ole myönteinen. Veronmaksajia näyttäisi olevan yhä vähemmän, samoin kuin niitä resursseja, joilla pidetään huolta niin lapsista kuin vanhuksista.
Otsikkona oleva (Asser Tervasmäen sepittämä) laulunsäe tuntuu kuvaavan hyvin aikaamme. Media täyttyy Ukrainan sotaa seuraavista uutisista ja pohdinnoista, voiko konflikti laajeta ydinsodaksi. Toinen keskeinen uutisaihe on sodan aiheuttama energiakriisi ja siihen liittyvät pohdinnat, miten Eurooppa selviää tulevasta talvesta.
Äärimmäinen köyhyys on elämistä alle 1,6 eurolla päivässä. Suomessa ei ole äärimmäistä köyhyyttä, vaan Suomessa käytetään käsitettä suhteellinen köyhyys, joka kuvaa yksilön käytettävissä olevaa rahaa suhteessa muuhun väestöön.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit kokoontuivat hiippakunnittain synodaalikokouksiin. Näillä pappien yhteisillä kokoontumisilla on kirkossa vuosisatoja pitkä historia. Piispat kutsuvat hiippakuntansa papit ja lehtorit yhteen vähintään joka kuudes vuosi. Synodaalikokouksen tarkoitus on kirkon mukaan ”käsitellä teologisia kysymyksiä sekä seurakuntien hoitoa ja muuta kirkon toimintaa ja hallintoa koskevia asioita”. Sanan synodaali juuret ovat kreikan kielessä. Sanapari syn odos tarkoittaa yhteistä tietä.
Vanhustenviikon teemana on tänä vuonna ”Yhdessä luontoon – joka iän oikeus”. Viikon mittaan luontoteemaan syvennytään erilaisista näkökulmista, kuten lähiluonto ja ulkoilu. Esillä on myös muita tärkeitä teemoja ravitsemuksesta kulttuurin merkitykseen. Monen aiheen kohdalla herää kysymys, miten nämä asiat tällä hetkellä toteutuvat ikäihmisten elämässä.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys