Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous esittää kirkolliskokoukselle kirkkojärjestykseen lisättävää säännöstä rinnakkaisista avioliittokäsityksistä. Toisessa avioliitto ymmärretään miehen ja naisen välisenä ja toisessa avioliitto kahden henkilön välisenä. Käsitykset ovat teologisesti eri tavoin perusteltuja. Piispainkokouksen esitys on ehtinyt herättää hiljaisen huolestumisen lisäksi vahvoja reaktioita puolesta ja vastaan.
Ihminen kokee ja sanoittaa kiitollisuutta hyvin eri tavoin, riippuen tilanteesta. Kiitollisuus voi olla arkipäivän kohteliaisuutta oven avanneelle, kokonaisvaltaisvaltaista tunnetta elämässä tai jopa kokonainen elämänasenne. Kiitollisuus liittyy niin ihmisen persoonaan kuin hänen elämänsä lähtökohtiin ja kokemuksiin. Joku tuntee suurta kiitollisuutta päivän ainoasta ateriasta, toinen siitä, että sairausjakson jälkeen ruoka taas maistuu. Kolmas voi puolestaan tuntea kiittämättömyyttä hienonkin ravintola-aterian äärellä.
Lähes jokaisen ihmisen elämään sisältyy yksi tai useampi kriisitilanne. Ihmisen mieltä voivat järkyttää erilaiset yllättävät tapahtumat, kuten läheisen kuolema, oma tai läheisen sairastuminen, läheisen ihmissuhteen katkeaminen, työttömäksi jääminen tai rikoksen uhriksi joutuminen. Kriisin kokeminen on yksilöllistä: yhdelle huolta ja ahdistusta tuottava asia ei välttämättä vaikuta toiseen ihmiseen samoin.
Tämän päivän tietotulvan keskellä on hyvä muistaa, että ajatuksiimme ja arvoihimme pyritään vaikuttamaan monin tavoin. Länsimaissa maallistuminen on vaikuttanut siihen, että monissa medioissa suositaan kristillisten arvojen vastaisia näkemyksiä.
Usko on ihmisen henkilökohtainen suhde Jumalaan. Vaikka uskoa ei voi nähdä, sen synnyttämän elävän yhteyden Kristukseen ja toisiin uskoviin voi selkeästi tuntea. Samoin voi tuntea tuon yhteyden sammumisen. Mikäli näin käy, esimerkiksi ystävien tai perheenjäsenten välillä, tapahtunut tuo kipua ja surua. Uskonyhteys on ainutlaatuinen, sillä sen synnyttää Pyhä Henki.
Tässä Päivämiehen numerossa pohditaan seuroissa käymisen merkitystä. Aivan erityinen paino on sanalla ”käyminen”, sanankuuloon osallistuminen konkreettisesti. Korona-ajan jälkeen on monin paikoin keskusteltu siitä, löytävätkö sanankuulijat takaisin rauhanyhdistykselle seuroihin kuten ennen.
Käsite omantunnonvapaudesta on vilahdellut medioissa alkaneen vuoden aikana. Se on liitetty valmisteilla olevaan translakiin, ja siihen, millä tavalla siihen saa suhtautua. Aiheeseen liittyen on noussut esiin mielipiteitä, joilla on pyritty määrittelemään, mitkä asiat kuuluvat omantunnonvapauden piirin ja mitkä eivät. Tässä keskustelussa on paikoin unohtunut, että omantunnonvapaus itsessään on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus.
Tämän lehden Kapsäkki-osiossa puhutaan muuttamisesta toiselle paikkakunnalle. Opiskelupaikka, uusi työ tai muuttunut elämäntilanne voi johtaa muuttoon. Uudelle paikkakunnalle muuttamiseen liittyy monenlaisia tuntemuksia: odotusta, jännitystä, iloa ja huolta. Moni pohtii, miten sopeutuu uuteen ympäristöön, löytyykö ystäviä ja miten arjen saa sujumaan. Sopeutumista edesauttaa se, jos tietää paikalla olevan valmiiksi jonkun ystävän, tuttavan tai sukulaisen.
Lapsiasiavaltuutettu antoi hiljattain oman arvionsa Suomen lapsen oikeuksien tilanteesta YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Arvion pääviestinä on, että Suomi ei ole vielä lapsen oikeuksien mallimaa. Parannettavaa on muun muassa lainsäädännössä, oikeudenkäytössä, koulutukseen varattavissa määrärahoissa, syrjinnän vastaisessa työssä ja rikoksia tekevien nuorten auttamisessa.
Menneenä viikonloppuna vanhoillislestadiolaisen kristillisyyden puhujat kokoontuivat Ouluun puhujienkokoukseen. SRK järjestää perinteisesti kaksi puhujienkokousta vuoden aikana, toisen kesällä Suviseurojen yhteydessä ja toisen joulun aikaan. Puhujienkokouksessa kuullaan kristillisyyden ajankohtaisista asioista, käydään keskustelua pidetyn alustuksen pohjalta sekä kohdataan toisia puhujan tehtävään kutsuttuja.
Isä meidän -rukouksen ensimmäisessä ja toisessa pyynnössä rukoilemme, että ”voisimme pitää Jumalan nimen kunniassa ja että hänen valtakuntansa tulisi meidän keskuuteemme” (Iso katekismus).
Monen kodin joulukoristeista löytyy jossakin muodossa seimiasetelma, joka ilmentää jouluevankeliumin tapahtumia. Tähän lehteen sisältyvä artikkeli avaa katolilaista perua olevan asetelman pitkää historiaa, joka on kuitenkin Suomessa verrattain lyhyt. Täällä seimiasetelmasta tuli yleinen näky vasta 2000-luvulla.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.