JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Kesäopistolainen

12.8.2019 6.24

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420190812062400

Hei­nä­kui­se­na maa­nan­tai­na säh­kö­pos­tiin il­mes­tyy vies­ti: ”Jäm­sän opis­ton ke­sä­kurs­sit 2019 vii­kol­la 30 on pe­ruu­tet­tu”. Mi­nua har­mit­taa ihan oi­ke­as­ti. Olin odot­ta­nut kä­sil­lä te­ke­mis­tä sa­man­hen­kis­ten seu­ras­sa, il­ta­oh­jel­mia, ui­ma­ret­kiä vii­le­ään ve­teen, ero­het­kiä omas­ta ar­jes­ta. Joku tut­tu saat­taa tätä lu­kies­sa aja­tel­la, et­tä ei­kö mi­nul­la ole lä­hes kaik­keen tuo­hon mah­dol­li­suus ko­to­na. On ja ei ole.

Jäm­sän opis­ton mer­ki­tys mi­nul­le al­koi tiet­ty­jen opis­to­seu­ro­jen jäl­keen. Oli al­ku­ke­sä, kak­si viik­koa en­nen ju­han­nus­ta. Jäm­sän maa­kun­nal­li­set seu­rat pi­det­tiin tuo­hon ai­kaan ke­sän alus­sa. Minä yö­vyin sis­ko­jen kans­sa pie­nes­sä tel­tas­sa. Oli ai­ka kyl­mä, mut­ta en an­ta­nut sen häi­ri­tä. Olin jää­mäs­sä seu­ro­jen jäl­keen rip­pi­kou­lu­lei­ril­le. Mie­les­sä oli val­ta­va odo­tus, jän­ni­tys ja pie­ni pel­ko­kin.

Maa­kun­nal­lis­ten seu­ro­jen ja rip­pi­kou­lu­lei­rin vä­li­nen maa­nan­tai oli tal­koo­päi­vä. Me ke­sän 1972 rip­pi­kou­lu­lai­set osal­lis­tuim­me seu­ro­jen pur­ku­työ­hön mo­nel­la ta­val­la. Minä olin yh­te­nä sil­loi­sen ma­joi­tus­toi­mi­kun­nan apu­lai­se­na. Teh­tä­vä­nä oli ke­rä­tä ja tuu­let­taa seu­ra­ma­joi­tuk­ses­sa käy­tet­ty­jä tyy­ny­jä.

Rip­pi­kou­lu­lei­ri kes­ti kak­si viik­koa, ja mei­tä rip­pi­kou­lu­lai­sia oli yli 80. En ol­lut kos­kaan ol­lut niin kau­an pois­sa ko­toa en­kä näh­nyt niin pal­jon ikäi­si­ä­ni us­ko­vai­sia. Ma­ja­paik­ka­ni oli opis­ton van­han puo­len kol­man­nes­sa ker­rok­ses­sa. En pääs­syt sa­maan huo­nee­seen tut­tu­jen tyt­tö­jen kans­sa. Olin sei­nän ta­ka­na ja toki vä­hi­tel­len tu­tus­tuin huo­ne­ka­ve­rei­hi­ni.

Rip­pi­kou­lun vä­li­tun­neil­la kä­ve­lim­me usein opis­ton pi­ha­maal­la. Muis­tan vie­lä­kin tar­kas­ti, min­kä­lai­set vaat­teet ys­tä­väl­lä­ni Pir­jol­la oli: ruu­dul­li­nen hame ja sii­hen so­pi­va, hie­man pu­ner­ta­van­rus­kea pai­ta­pu­se­ro. Kun pu­huim­me lei­ri­a­jan huo­li­sis­tam­me, Pir­jo loh­dut­ti mi­nua tuo­reel­la rip­pi­kou­luo­pe­tuk­sen lau­seel­la: ”Hän an­taa mur­hei­siim­me loh­du­tuk­sen”. Lau­se on tul­lut mie­leen mon­ta ker­taa ku­lu­nei­den vuo­si­kym­me­nien ai­ka­na sekä Pir­jon et­tä oman elä­män vai­heis­sa. Mur­hei­ta­kin on ol­lut mo­nen­lai­sia.

Rip­pi­kou­lu­viik­ko­jen jäl­keen Jäm­sän kris­til­li­sen kan­sa­no­pis­ton ra­ken­nuk­sia ja pi­ha­pii­riä on re­mon­toi­tu ja uu­dis­tet­tu mer­kit­tä­väs­ti. Opis­to­seu­rat on jo kau­an sit­ten siir­ret­ty al­ku­ke­säs­tä hei­nä­kuul­le. Muis­te­len kuul­lee­ni yh­te­nä pe­rus­te­lu­na juu­ri kyl­myy­den, jota ai­ka­naan koin pik­ku­tel­tas­sa. Vä­hi­tel­len opis­to­seu­rat ovat laa­jen­tu­neet ja le­vit­täy­ty­neet mo­nin­ker­tai­sik­si. Ker­ke­sin asua kas­va­van per­hee­ni kans­sa mo­nel­la pel­lol­la, en­nen kuin maa­kun­nal­li­set seu­rat siir­ret­tiin Keu­ruul­le.

Jäm­sän opis­ton ra­ken­nuk­sel­la ja pi­ha­pii­ril­lä on mi­nul­le edel­leen iso mer­ki­tys. Olen ko­ke­nut sen joka ker­ta, kun olen kään­ty­nyt opis­ton koi­vu­ku­jal­le. Kurs­sit ovat al­ka­neet vii­meis­tään sii­nä.

Ke­vät­tal­vel­la 1988 Jäm­sän opis­tol­la pi­det­tiin kas­vat­ta­ja­kurs­si. Muis­tan ajan­koh­dan sil­loi­sen asuin­pai­kan ja sil­loi­sen kuo­puk­sen pe­rus­teel­la. Li­säk­si mi­nul­la on tal­les­sa kurs­sis­ta mel­ko hy­vät muis­tiin­pa­not. Kas­vat­ta­ja­kurs­sil­la pu­hut­tiin mm. it­se­tun­nos­ta, per­heen mer­ki­tyk­ses­tä työ­mo­ti­vaa­ti­on läh­tee­nä, eri­lais­ten las­ten hy­väk­sy­mi­ses­tä ja kan­nus­ta­mi­ses­ta sekä las­ten kas­vat­ta­mi­seen tar­vit­ta­vas­ta ajas­ta. Kurs­sin ai­neis­to on mie­les­tä­ni edel­leen ajan­koh­tai­nen. Voi­si­ko­han myös kurs­sin ni­men, Kas­vat­ta­ja­kurs­si, ot­taa uu­del­leen käyt­töön? Nimi vaih­det­tiin ai­ka­naan äi­dit ja isät -lei­rik­si ja myö­hem­min Avi­o­puo­li­so­lei­rik­si.

Minä aloi­tin Jäm­sän ke­sä­o­pis­to­lai­se­na vuon­na 2005. Nuo­rim­mai­nen oli sil­loin vas­ta 4-vuo­ti­as. Per­heen toi­sek­si van­hin poi­ka lu­pa­si huo­leh­tia pie­nim­mis­tä ja roh­kai­si mi­nua läh­te­mään. Olin kah­te­na ke­sä­nä ai­kuis­ten eng­lan­nin kie­len kurs­sil­la. Kurs­sien tau­ol­la kuu­los­te­lin, mitä rin­nak­kais­kurs­seil­la teh­tiin. Ki­pi­nä toi­siin kurs­sei­hin syn­tyi ute­li­ai­suu­des­ta ja vä­hän ka­teu­des­ta­kin sii­hen, et­tä toi­set tun­tui­vat te­ke­vän niin hie­no­ja jut­tu­ja. Kun sit­ten olen ol­lut Jäm­sän opis­tol­la kir­joit­ta­ja­kurs­sel­la, olen kur­kis­tel­lut kä­den­tai­ta­jien suun­taan. Yh­te­nä ke­sä­nä opet­ta­jat oli­vat ke­hit­tä­neet yh­dis­tel­mä­kurs­sin, jos­sa sain ko­keil­la kä­si­töi­den te­koa ja sa­noit­taa tai­de­kurs­si­lais­ten tau­lu­ja. Se oli hie­no ko­ke­mus.

Tä­nä­kin ke­sä­nä oh­jel­mas­sa oli hou­kut­te­le­via rin­nak­kais­kurs­se­ja. Va­li­tet­ta­vas­ti kurs­sit jou­dut­tiin pe­ru­maan. Mi­nul­le Jäm­sän opis­ton ke­sä­kurs­seil­la on ol­lut to­del­la iso mer­ki­tys jo 14 vuo­den ajan. Toi­von ko­vas­ti, et­tä myös en­si ke­sä­nä mo­net kurs­sien opet­ta­jat ja op­pi­laat löy­tä­vät Jäm­sän opis­tol­le ke­säl­lä­kin, vaik­ka opis­to­seu­rat ovat muut­ta­neet Keu­ruul­le.

LiisaHuusko
Olen leiponut niin kauan kuin muistan. Aloitin leipomisen varpaillaan kurottaen. Sen jälkeen sekä leipomista että kurottelua jatkui monen vuosikymmenen ajan. Nyt molemmat ovat asettuneet pieniin kotitarpeisiin. Minulla on kokemusta työelämästä, työelämän ulkopuolelta ja siltä väliltä. Nykyarjessa mietin monenlaisia asioita eri näkökulmista ja eri aikajänteillä. Yritän säästää voimia pahan päivän varalle. Minulle voi lähettää sähköpostia osoitteeseen: liisaelina.huusko(at)gmail.com