JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Pie­niä ja suu­ria luo­pu­mi­sen het­kiä

26.11.2015 6.54

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420151126065400

Tuo­mi­kos­ken Pek­ka kir­joit­taa lo­ka­kuun blo­gis­saan näin: Usein elä­mä on luo­pu­mis­ta. Kun jos­ta­kin pääs­tää ir­ti, mitä jää jäl­jel­le? Pal­jon­kin, sa­noi­sin. Usein vas­ta luo­pu­es­saan saa ja an­ta­es­saan huo­maa vie­lä jäl­jel­le jää­nei­den asi­oi­den ar­von. Tai vas­ta si­tä­kin myö­hem­min. Sii­nä on kau­niis­ti ki­tey­tet­ty luo­pu­mi­nen ja asi­oi­den ar­vo­jär­jes­tyk­sen kir­kas­tu­mi­nen.

Jos­kus mei­dän on pak­ko luo­pua meil­le tär­keis­tä asi­ois­ta. Toi­si­naan luo­pu­mi­nen on va­paa­eh­tois­ta, mut­ta ​mo­nes­ti­kaan meil­tä ei ky­sy­tä ha­lu­am­me­ko tai tah­dom­me­ko luo­pua. Luo­pu­mi­sen het­kel­lä voi tun­tua hy­vin ras­kaal­ta, jopa mah­dot­to­mal­ta jat­kaa elä­mää il­man sitä, mikä meil­tä otet­tiin pois.

Meil­lä jo­kai­sel­la on pal­jon, mis­tä voi­sim­me jou­tua luo­pu­maan: yri­tys, puo­li­so, lap­si tai vaik­ka­pa ar­vos­tet­tu ase­ma – kir­jo on lä­hes lo­pu­ton.​ Me­ne­tys voi ol­la joku ih­mis­sil­min huo­maa­mat­to­mam­pi­kin, mut­ta elä­määm­me kui­ten­kin ​voi­mak­kaas­ti vai­kut­ta­va asia, ku­ten ter­vey­den heik­ke­ne­mi­nen, ys­tä­vä​n me­ne­tys​, ta­lou­del­li­sen ti­lan­teen huo­non­tu­mi­nen ​tai toi­von ja elä­mä­ni­lon him­me­ne­mi­nen. Usein myös vai­ku­tuk­set ulot­tu­vat mui­hin­kin kuin vain mei­hin it­seem­me.

Me­ne­tyk­set näyt­täi­si­vät siis aut­ta­van mei­tä tun­te­maan ja nä­ke­mään sel­vem­min – kas­vat­ta­van mei­tä ih­mi­si­nä. Ne an­ta­vat meil­le ar­vo­kas­ta elä­män­ko­ke­mus­ta, jon­ka poh­jal­ta osaam­me ol­la kii­tol­li­sia sel­lai­ses­ta, mitä ai­kai­sem­min pi­dim­me it­ses­tään sel­vä­nä.​

Jos­kus kiel­täy­dym­me us­ko­mas­ta, et­tä olem­me jou­tu­neet jos­ta­kin luo­pu­maan. Mitä kau­em­min rii­pum­me kiin­ni me­ne­te­tys­sä asi­as­sa, sitä kau­em­min kes­tää ehey­ty­mi­sen al­ka­mi­nen. Van­has­sa riip­pu­mi­nen es­tää mei­tä nä­ke­mäs­tä uu­sia mah­dol­li­suuk­sia. Ju­ma­lan joh­da­tuk­seen luot­ta­mi­nen oli­si täs­sä­kin asi­as­sa tär­ke­ää. Voi­sim­me yrit­tää aja­tel­la, et­tä Ju­ma­la on sal­li­nut täl­lais­ta ta­pah­tu­van. Seu­raa­vak­si mie­leen eh­kä nou­see ky­sy­myk­siä: mi­kä­hän tä­män kai­ken tar­koi­tus on, mitä täs­tä seu­raa, mitä nyt voi­si teh­dä tai mitä me­ne­te­tyn ti­lal­le? Näin aja­tel­len kat­seem­me suun­tau­tuu tä­hän het­keen ja tu­le­vai­suu­teen em­me­kä jää elä­mään men­nees­tä kiin­ni pi­tä­en.

Luo­pu­mi­nen ja sen hy­väk­sy­mi­nen ei ole ai­na help­poa. Vä­lil­lä jou­dum­me käyt­tä­mään kaik­kia mah­dol­li­sia apu­kei­no­ja sel­viy­ty­äk­sem­me, ja sil­ti voi tun­tua, et­tä vain siir­rym­me hi­taas­ti päi­väs­tä toi­seen​. Van­hat sa­non­nat ovat ai­na ol­leet lä­hel­lä sy­dän­tä­ni, ja täs­sä­kin asi­as­sa nou­see yk­si mie­lee­ni: “ai­ka pa­ran­taa haa­vat”. Ajal­li­nen vä­li­mat­ka ta­pah­tu­nee­seen aut­taa hah­mot­ta­maan sitä pa­rem­min ja pää­se­mään eteen­päin.

​Elä­mään kuu­luu myös pie­nem­piä luo­pu­mi­sen het­kiä. Mie­lui­si­a­kin. Mi­nul­la yk­si pie­nem­pi luo­pu­mi­nen on nyt ajan­koh­tai­nen. Blo­gien kir­joit­ta­mi­nen on ol­lut an­toi­saa ja suo­sit­te­len läm­pi­mäs­ti jo­kais­ta ko­kei­le­maan. Vie­rasb­lo­git an­ta­vat hy­vän mah­dol­li­suu­den ker­toa myös ni­met­tö­mä­nä sel­lai­sis­ta asi­ois­ta, jois­sa ha­lu­aa suo­jel­la jon­kun yk­si­tyi­syyt­tä. Mi­nun kir­joi­tus­te­ni koh­dal­la on tul­lut vaih­don ai­ka ja luo­vu­tan hie­man hai­kein mie­lin blo­gis­tin teh­tä­vät seu­raa­val­le. Kii­tän tei­tä​ jo­kais­ta​, jot­ka olet­te kul­ke­neet kans­sa­ni tä­män ​mie­len­kiin­toi­sen blo­gi­mat­kan.

sirk­ka.suo@gmail.com

SirkkaSuominen
Olen yli viisikymppinen nainen ja olen kasvattanut omat lapseni aikuisiksi. Minulla on kuusi lasta ja kuusi lastenlasta. Olen asunut monissa eri paikoissa ja työskennellyt koko aikuisikäni yhdessä ja samassa paikassa. Voit antaa minulle palautetta blogistani osoitteeseen sirkka.suo@gmail.com.
8.7.2020

Et­kö ym­mär­rä, et­tä Ju­ma­lan hy­vyys joh­taa si­nut kään­ty­mi­seen? Room. 2:4

Viikon kysymys