Per­heen pe­rus­ta­na rak­kaus

Kris­til­li­seen avi­o­liit­toon pe­rus­tu­va per­he ja koti ovat suur­ta Ju­ma­lan lah­jaa ja osa elä­män sy­vin­tä ole­mus­ta. Ju­ma­lan jo luo­mis­työs­sään sää­tä­mä mie­hen ja vai­mon kes­ki­näi­nen pyhä liit­to on tar­koi­tet­tu eli­ni­käi­sek­si ja erot­ta­mat­to­mak­si. Kä­si­tys suh­teen py­hyy­des­tä ja py­sy­vyy­des­tä luo tur­val­li­suut­ta avi­o­puo­li­soil­le ja lap­sil­le sekä an­taa lu­jan läh­tö­koh­dan avi­o­lii­ton hoi­ta­mi­seen ja ko­din yh­tei­seen elä­mään.

Su­vai­taan­ko su­vi­virt­tä?

Edus­kun­nan pe­rus­tus­la­ki­va­li­o­kun­ta lin­ja­si vii­me vii­kol­la, et­tä su­vi­virt­tä voi­daan lau­laa maam­me kou­luis­sa va­paas­ti jat­kos­sa­kin. Kan­na­not­to liit­tyy apu­lai­soi­keus­kans­le­rin maa­lis­kui­seen rat­kai­suun, jos­sa hän näki jopa yk­sit­täi­sen vir­ren lau­la­mi­sen on­gel­mal­li­sek­si kan­sa­lais­ten yh­den­ver­tai­suu­den nä­kö­kul­mas­ta.

Pää­si­äi­nen – ylös­nou­se­muk­sen juh­la

Moni ih­met­te­lee tois­tu­vas­ti pää­si­äi­sen ajan­koh­dan suur­ta vaih­te­lua, sil­lä mui­den vuo­den kes­keis­ten juh­la­päi­vien ajan­koh­dat ovat mel­ko va­kiin­tu­nei­ta. Vaih­te­lu joh­tuu sii­tä, et­tä pää­si­äis­juh­lan ai­he, Jee­suk­sen ylös­nou­se­mus, ta­pah­tui juu­ta­lais­ten pää­si­äi­se­nä ja kris­til­li­nen pää­si­äi­nen nou­dat­taa juu­ta­lais­ta kuu­ka­len­te­ria. Pää­si­äis­sun­nun­tai on ke­vät­päi­vän­ta­saus­ta seu­raa­van täy­den­kuun jäl­kei­nen sun­nun­tai. Se on ai­kai­sin­taan 22. maa­lis­kuu­ta ja vii­meis­tään 25. huh­ti­kuu­ta.

Olet­ko tu­tus­tu­nut Päi­vä­mies-verk­ko­leh­teen?

Vii­me vii­kol­la avat­tiin Päi­vä­mies-verk­ko­leh­ti osoit­tees­sa pai­va­mies.fi. Leh­den ta­voit­tee­na on ker­toa van­hoil­lis­les­ta­di­o­lais­ten us­kos­ta ja elä­mäs­tä sekä rau­ha­nyh­dis­tys­ten ja SRK:n toi­min­nas­ta. Pyr­ki­myk­se­nä on myös li­sä­tä kes­kus­te­lua ja vuo­ro­vai­ku­tus­ta sekä he­rä­tys­liik­keem­me si­säl­lä et­tä suh­tees­sa liik­keen ul­ko­puo­li­siin.

Kär­si­mys kuu­luu elä­mään

Eri­lai­set elä­män­kat­so­muk­set ovat ai­ko­jen ku­lu­es­sa kiin­nit­tä­neet run­saas­ti huo­mi­o­ta kär­si­myk­sen on­gel­maan. Ih­mi­sen ha­lu­ai­si rat­kais­ta kär­si­myk­sen ar­voi­tuk­sen tai ai­na­kin vas­ta­ta ky­sy­myk­siin, mik­si kär­si­mys­tä on ja mi­ten sen saa päät­ty­mään. Kris­ti­nus­kon nä­kö­kul­mas­ta on eri­tyi­ses­ti poh­dit­tu, mik­si Ju­ma­la sal­lii kär­si­mys­tä, jos hän on ra­kas­ta­va ja kaik­ki­val­ti­as Isä. Tämä ky­sy­mys oli tut­tu jo al­ku­seu­ra­kun­nan us­ko­vai­sil­le.

Riit­tää, kun te­kee par­haan­sa

Hy­vin­voin­nis­ta pu­hu­taan ny­ky­ään pal­jon. Sil­le on yh­teis­kun­nal­li­se­na kä­sit­tee­nä eri­lai­sia mää­ri­tel­miä ja mit­ta­rei­ta. Usein hy­vin­voin­nil­la vii­ta­taan eli­no­loi­hin, ta­lou­del­li­seen me­nes­ty­mi­seen tai hy­vään ter­vey­den­ti­laan. Yk­si­löl­li­sik­si hy­vin­voin­nin osa­te­ki­jöik­si taas lu­e­taan muun mu­as­sa so­si­aa­li­set suh­teet, it­sen­sä to­teut­ta­mi­nen ja on­nel­li­suus.

Us­ko an­taa va­pau­den

Va­paus kuu­luu ih­mi­sen pe­ru­soi­keuk­siin. On suu­ri Ju­ma­lan lah­ja, et­tä meil­lä on va­paa, it­se­näi­nen isän­maa, jos­sa meil­lä on sa­nan­va­paus, ko­koon­tu­mi­sen va­paus ja us­kon­non­va­paus. Saam­me käy­dä kou­lua ja teh­dä työ­tä, kas­vat­taa lap­si­am­me ja har­ras­taa. En­nen kaik­kea saam­me va­paas­ti us­koa ja tun­nus­taa us­ko­am­me.

Raa­ma­tun ar­vot suo­je­le­vat elä­mää

Jo­kai­nen lie­nee jos­kus poh­ti­nut sitä, mikä elä­mäs­sä on ar­vo­kas­ta ja tär­ke­ää. Ar­vos­tuk­sen koh­teet voi­vat vaih­del­la eri elä­män­ti­lan­tei­den mu­kaan. His­to­ri­as­ta huo­maam­me, et­tä myös eri ai­ka­kau­si­na on ar­vos­tet­tu eri asi­oi­ta.

Paas­to­nai­ka roh­kai­see Ju­ma­lan sa­nan ää­rel­le

Tä­nään tuh­ka­kes­ki­viik­ko­na on eri puo­lil­la maa­il­maa aloi­tet­tu nel­jä­kym­men­tä päi­vää kes­tä­vä paas­to­nai­ka. Kris­til­li­ses­sä ope­tuk­ses­sa paas­tos­sa on pe­rin­tei­ses­ti näh­ty kes­kei­sim­pi­nä asi­oi­na hil­jen­ty­mi­nen ja Ju­ma­lan sa­nan tut­ki­mi­nen, ru­kous ja lä­him­mäi­sen aut­ta­mi­nen.