JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Isil­tä po­jil­le

23.9.2016 6.02

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420160923060200

Sain työ­yh­tei­sös­tä­ni haas­teen jo­kin ai­ka sit­ten. Työ­ka­ve­ri­ni oli­vat tul­leet sii­hen tu­lok­seen, et­tä mi­nun pi­täi­si jär­jes­tää ja ke­hit­tää isil­le ja po­jil­le jo­ta­kin toi­min­taa seu­ra­kun­tam­me alu­eel­la. Mie­tin, mik­si he pää­tyi­vät pa­tis­te­le­maan juu­ri mi­nua tä­hän teh­tä­vään. Tu­lin sii­hen tu­lok­seen, et­tä he ar­vos­ti­vat kuu­den po­jan isän kas­va­tus­ko­ke­mus­ta. Sik­si aloin­kin miet­ti­mään, mitä mi­nun poi­ka­ni kai­pa­si­vat eni­ten suh­tees­sa it­see­ni. Mitä he ha­lu­ai­si­vat teh­dä ja tou­hu­ta kans­sa­ni?

Isoim­mat poi­ka­ni ovat tul­leet jo nuo­ruu­den vai­hee­seen. Hei­dän kans­saan on löy­ty­nyt yh­tei­nen har­ras­tus met­säs­tyk­sen ja lii­kun­nan pa­ris­ta. Kuu­kau­si sit­ten he sai­vat mi­nut suo­rit­ta­maan met­säs­tä­jä­tut­kin­toa. Mi­nua se en­sin hu­vit­ti, kun tun­nen jo vä­hän it­se­ä­ni. Minä, joka lap­se­na su­rin ko­vas­ti lem­mik­ki­lam­paa­ni ja koi­ra­ni kuo­le­mia, oli­sin koh­ta saa­liin pyy­tä­jä. Minä, joka kii­ku­tin sii­pi­rik­ko­lin­nut ko­tii­ni elä­tik­si, oli­sin pys­syn kans­sa met­säl­lä. Voi­tin kui­ten­kin en­nak­ko­luu­lo­ni eni­ten poi­kie­ni vuok­si. Näin, kuin­ka he in­nos­ta heh­ku­en ah­mi­vat met­säs­ty­so­pas­ta. Suos­tuin siis met­säs­tä­jä­tut­kin­toon val­mis­ta­val­le kurs­sil­le. Häm­mäs­tyin it­se­kin, kuin­ka kiin­nos­ta­van ik­ku­nan olin avan­nut elä­mäs­sä­ni. Elä­mä­ni hie­noim­pia het­kiä oli suo­rit­taa yh­tä ai­kaa 13-vuo­ti­aan poi­ka­ni kans­sa met­säs­tä­jä­tut­kin­to. Kum­mi­poi­ka­ni, joka on kun­nol­la pys­sy­mies­ten su­kua, läh­ti myös­kin heti kurs­sil­le, kun kuu­li, et­tä kum­mi­se­tä on teh­nyt uu­den alu­e­val­tauk­sen.

Teh­tä­vä­ni oli siis suun­ni­tel­la ala­kou­lui­käi­sil­le po­jil­le ja hei­dän isil­leen yh­teis­tä toi­min­taa seu­ra­kun­nas­sam­me. Pää­tin läh­teä liik­keel­le tuos­ta met­säs­ty­sa­ja­tuk­ses­ta, to­sin vä­hän so­vel­ta­en. Pää­tin, et­tä en­sim­mäi­nen isät ja po­jat -il­ta jär­jes­te­tään seu­ra­kun­nan lei­ri­kes­kuk­ses­sa sil­loin, kun useil­la paik­ka­kun­nil­la vie­te­tään ve­net­si­a­lai­sia. Tie­sin, et­tä saa­rel­la ole­vas­sa lei­ri­kes­kuk­ses­sa sai­si ylei­sel­lä lu­val­la am­pua ra­ket­te­ja ky­sei­se­nä il­ta­na. Ajat­te­lin, et­tä kun paik­ka­kun­nan po­jat kuu­le­vat täl­lai­ses­ta ti­lai­suu­des­ta, he sa­no­vat isil­le, et­tä sin­ne il­taan on pääs­tä­vä. Näin myös ta­pah­tui. Kun lai­toim­me vies­tiä ta­pah­tu­mas­ta usei­ta ka­na­via pit­kin, niin il­moit­tau­tu­mis­lis­ta täyt­tyi no­pe­as­ti. Erääs­tä vies­ti­ket­jus­ta tuli jopa pyyn­tö­jä, et­tä sai­si­ko tul­la vau­vo­jen kans­sa mu­kaan. Sii­hen em­me tur­val­li­suus­syis­tä voi­neet an­taa lu­paa, vaik­ka ym­mär­sin, et­tä ko­tiin jää­vät äi­dit oli­si­vat myös ha­lun­neet viet­tää va­paam­man il­lan.

Mei­tä läh­ti yli vii­den­kym­me­nen ih­mi­sen jouk­ko saa­rel­le. Oli ilo näh­dä eri ikäis­ten poi­kien ja isien yh­teis­tä tou­hua. Met­säs­ty­sa­ja­tus oli esil­lä il­lan ai­ka­na. Isät ja po­jat val­mis­ti­vat yh­des­sä nuo­lia met­säs­sä. Isät sai­vat am­pua poi­kien­sa val­mis­ta­mil­la nuo­lil­la kil­paa, Olin har­joi­tel­lut leik­ki­mie­li­seen jou­si­am­mun­ta­ki­saan it­se, ni­mit­täin se­los­tus­ta. Mi­nul­la oli mu­ka­na­ni me­ga­fo­ni, jol­la sit­ten an­noin ti­lan­ne­a­na­lyy­siä eri suo­ri­tuk­sis­ta. Erik­seen täy­tyy mai­ni­ta, et­tä kil­pai­lun voit­ti Kui­va­nie­men Hy­ryn ky­läl­tä läh­töi­sin ole­va mies. Maan­vil­je­ly ja met­säs­tys ovat edel­leen sen alu­een eri­tyi­siä tun­nus­piir­tei­tä. Se­los­ta­ja­na muis­tin ke­hua kaik­kia, kun huo­ma­sin, et­tä jo­kai­sel­le po­jal­le oma isä oli san­ka­ri.

Kun po­jat il­lan pi­me­tes­sä oli­vat isom­pien poi­kien joh­dol­la tas­ku­lam­puil­la aar­tee­net­sin­tää, oli meil­lä isil­lä ai­kaa vaih­taa aja­tuk­sia. Mon­ta ker­taa il­lan ai­ka­na kes­kus­te­lu meni us­kon asi­oi­hin. To­te­sim­me isien kans­sa, et­tä on tär­ke­ää ol­la poi­kien tu­ke­na ja tur­va­na eri elä­män­ti­lan­teis­sa. Raa­ma­tun psal­min aja­tus oli vä­ke­väs­ti esil­lä il­las­sa: ”Et­tä ne mitä olem­me op­pi­neet, nii­tä opet­tai­sim­me lap­sil­lem­me.”

Moni isä to­te­si, et­tä täl­lai­nen il­ta on hy­vin ter­ve­tul­lut ar­jen kiu­saus­ten kes­kel­le. Tai­vaan isä siu­na­si il­tam­me. Mut­ta mi­ten kävi ra­ke­teil­le? Ne jäi­vät am­pu­mat­ta ko­van tuu­len vuok­si. Isät ja po­jat pa­la­si­vat kui­ten­kin tyy­ty­väi­si­nä ko­tei­hin­sa.

Täy­tyy lo­puk­si to­de­ta, et­tä kyl­lä mi­nus­ta­kin tai­taa vie­lä met­sä­mies tul­la. Pär­jä­sin ni­mit­täin hy­vin jou­si­am­mun­ta­ki­sas­sa.

MattiKinnunen
Olen 46-vuotias pappi pohjoisesta, Iistä. Toimin Iin seurakunnassa kasvatuksesta vastaavana kappalaisena. Toinen vielä mieluisempi tehtäväni on kasvattaa vaimoni kanssa kymmentä lastamme. Vapaa-ajalla minut näkee usein lenkkarit tai sukset jalassa. Ihmisten kohtaaminen on minulle läheistä ja tärkeää. Laulaminen on myös tapani purkaa tuntemuksiani. Joskus teen lauluja itsekin johonkin elämäntilanteeseen.
19.9.2020

Muis­ta­kaa tämä: joka niu­kas­ti kyl­vää, se niu­kas­ti niit­tää, ja joka run­saas­ti kyl­vää, se run­saas­ti niit­tää. 2. Kor. 9:6

Viikon kysymys