JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Kymmenes lapsi

3.11.2015 7.07

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420151103070700

Per­hee­seem­me syn­tyi kym­me­nes lap­si. Elä­män ryt­mi hil­je­ni het­kek­si. Lap­si täyt­ti aja­tuk­set ja mie­len. Jos­kus nuo­rem­pa­na ajat­te­lin, et­tä suur­per­hees­sä kaik­ki on ru­tii­nia, työ­tä ja pon­nis­te­lua. Olen yl­lät­ty­nyt: elä­mä on pal­jon rik­kaam­paa. Työ­tä on toki pal­jon, mut­ta niin on ih­mi­si­ä­kin. Kun mur­ro­si­käi­set nuo­rem­me ot­ta­vat pie­nen vau­van kä­si­var­sil­leen, het­ki on suo­ras­taan pyhä. Minä ja Eli­se-vai­mo­ni saam­me kat­sel­la taa­em­paa, kun nuo­ruus ja var­hais­lap­suus koh­taa­vat. Puo­li­so­ni on sa­no­nut, et­tä sel­lai­si­na het­ki­nä ym­mär­tää py­säh­ty­mi­sen mer­ki­tyk­sen.

Kuun­te­lin ma­kuu­huo­nees­ta kou­lu- ja leik­ki-ikäis­ten las­te­ni lau­lu­har­joi­tuk­sia. Nu­ku­tin sa­mal­la toi­sek­si nuo­rin­ta las­tam­me päi­vä­u­nil­le. Lap­set har­joit­te­li­vat kas­te­juh­laa var­ten. Vai­mo­ni sä­es­ti hei­tä ja an­toi kuo­ro­lai­sil­le hy­viä vink­ke­jä. Vii­si­vuo­ti­as Ben­ja­min in­nos­tui lau­la­maan niin, et­tä päi­vä­u­nis­tam­me ei mei­nan­nut tul­la mi­tään. Sil­ti nau­tin ti­lan­tees­ta. Pys­tyin ais­ti­maan puo­li­so­ni hy­myn, kun hän kat­soi poi­kaan­sa yl­pe­ä­nä. Täs­tä po­jas­ta läh­ti ään­tä enem­män kuin Po­rin kuu­lui­sas­ta ryk­men­tis­tä. Po­ri­lais­ten mars­si on­kin po­jan lem­pi­lau­lu.

Tätä kir­joit­ta­es­sa­ni kas­te­juh­laan on enää vuo­ro­kau­si ai­kaa. Lai­tam­me puo­li­so­ni kans­sa ta­loa ja pi­ha­pii­riä juh­la­kun­toon. Nuo­rem­me te­ki­vät pari päi­vää sit­ten hie­not kur­pit­sas­ta kai­ver­re­tut lyh­dyt, jot­ka ovat val­mii­na toi­vot­ta­maan va­lol­laan vie­raat ter­ve­tul­leik­si. Meil­le täl­lai­nen juh­la­het­ki mer­kit­see pal­jon. Osa lap­sen kum­meis­ta on nuo­ruu­de­nai­kai­sia ys­tä­viä, jot­ka asu­vat eri paik­ka­kun­nal­la. Oli mu­ka­va pyy­tää näi­tä ys­tä­viä lap­sen ja per­heem­me saat­ta­jik­si. Yk­si kum­mi­pa­ris­kun­ta on en­ti­siä naa­pu­rei­tam­me, joi­den lap­set ovat edel­leen lap­sil­lem­me rak­kai­ta ys­tä­viä. Iso­van­hem­pia lap­set odot­ta­vat pal­jon. Kas­te­juh­la on odo­tet­tu juh­la.

Voi­ko kym­me­nes lap­si vah­vis­taa avi­o­liit­toa? Esi­tän tä­män ky­sy­myk­sen it­sel­le­ni ja vai­mol­le­ni. Vas­taan en­sin it­se: tämä lap­si on vah­vis­ta­nut mi­nus­sa tun­net­ta toi­mia asi­ois­sa yh­des­sä. Kun toi­sek­si nuo­rim­mai­nen an­taa mi­nul­le jät­ti­ha­lauk­sia vai­mo­ni imet­tä­es­sä nuo­rim­mais­ta, huo­maan isän teh­tä­vän mer­ki­tyk­sen. Kat­son sa­mal­la puo­li­so­a­ni hel­läs­ti. Saan ta­kai­sin kat­seen, jon­ka muis­tan jo seu­rus­te­lu­a­jal­ta. Se ker­too kai­ken.

Vai­mo­ni vas­taus on tämä: Uu­si elä­mä kos­ket­taa sy­dän­tä sy­väl­tä ja py­säyt­tää elä­mään ko­to­na pe­ru­sa­si­oi­den ym­pä­ril­lä. Vau­va-ar­ki on pal­jon käy­tän­nön pyö­ri­tys­tä, mut­ta sa­mal­la sy­ven­ty­mis­tä elä­män tär­keim­pien ky­sy­mys­ten ää­rel­le. Puo­li­so, vas­ta­pää­tä ole­va apu, näyt­tää rak­kaal­ta ja tär­ke­äl­tä. Olem­me äi­ti ja isä vau­val­le ja kai­kil­le lap­sil­lem­me, mut­ta myös yhä vai­mo ja mies – tär­keim­mät saat­to­mie­het toi­sil­lem­me.

Vai­mo­ni jat­kaa: Jos­kus ih­me­tel­lään, voi­ko rak­kaut­ta riit­tää kai­kil­le lap­sil­le suu­res­sa per­hees­sä. It­se koen, et­tei rak­kaus vä­he­ne ja­et­tu­na, vaan kas­vaa. Puo­li­sot ra­kas­ta­vat toi­si­aan ja lap­si­aan. ää­ret­tö­män suu­ri ja lii­kut­ta­va asia on myös si­sa­rus­ten vä­li­nen rak­kaus toi­si­aan koh­taan. Yh­des­sä elä­en, toi­mien ja sa­maan suun­taan kat­so­en kas­va­tam­me pe­su­et­tam­me Ju­ma­lan siu­nauk­seen luot­ta­en.

MattiKinnunen
Olen 46-vuotias pappi pohjoisesta, Iistä. Toimin Iin seurakunnassa kasvatuksesta vastaavana kappalaisena. Toinen vielä mieluisempi tehtäväni on kasvattaa vaimoni kanssa kymmentä lastamme. Vapaa-ajalla minut näkee usein lenkkarit tai sukset jalassa. Ihmisten kohtaaminen on minulle läheistä ja tärkeää. Laulaminen on myös tapani purkaa tuntemuksiani. Joskus teen lauluja itsekin johonkin elämäntilanteeseen.
28.3.2024

Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: ”Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni.” Luuk. 22:19

Viikon kysymys