Kirjastoautossa lastenkirjat ovat sopivalla korkeudella ja hyllyistä voi etsiä luettavaa, vaikka jakkaralla istuen. Sisarukset Helka ja Venla Välimäki tykkäävät lainata kirjojen lisäksi sarjakuvia, joita löytyy koreista.
Laura Linna-Välimäki
Kirjastoautossa lastenkirjat ovat sopivalla korkeudella ja hyllyistä voi etsiä luettavaa, vaikka jakkaralla istuen. Sisarukset Helka ja Venla Välimäki tykkäävät lainata kirjojen lisäksi sarjakuvia, joita löytyy koreista.
Laura Linna-Välimäki
Kirjastoautojen kulta-aikaa elettiin 1990-luvulla, jolloin niitä oli Suomessa noin 230. Nykyään autojen määrä on laskenut runsaaseen sataan. Niitä käytetään jossakin päin Suomea monipalveluautoina, kuten ennakkoäänestyspaikkoina ja kansalaisopiston eri piirien tiloina. Autot voivat myös toimittaa erilaisia palveluita, kuten välittää apteekkituotteita ja posteja. Syrjäseudulla kirjastoauto saattaa olla viikon ainoa vieras.
Petrus Hanhela tutkimassa Zoomedicumissa, Tarton maayliopiston eläinlääketieteen instituutissa, esimerkkitapausta kissan herpesviruksesta. Hänellä on kuvaus oireista ja tehtävänä parin kanssa vastata kysymyksiin, mistä ne johtuvat ja mitä merkkejä kannattaa seurata.
Haastateltavalta
Petrus Hanhela tutkimassa Zoomedicumissa, Tarton maayliopiston eläinlääketieteen instituutissa, esimerkkitapausta kissan herpesviruksesta. Hänellä on kuvaus oireista ja tehtävänä parin kanssa vastata kysymyksiin, mistä ne johtuvat ja mitä merkkejä kannattaa seurata.
Haastateltavalta
24-vuotias Petrus Hanhela on aina pitänyt ja ollut kiinnostunut eläimistä ja niiden hoitamisesta. Hän opiskelee toista vuotta 900 kilometrin päässä kotoaan Tarton maatalousyliopistossa, Virossa. Lukion aikana vahvistunut ajatus unelma-ammatista eläinlääkärinä innosti Hanhelaa hakemaan opiskelemaan eläinlääketiedettä.
Sisko Sivulan jouluun valmistautuminen alkaa hyvissä ajoin.
Kuva haastateltavalta
Sisko Sivulan jouluun valmistautuminen alkaa hyvissä ajoin.
Kuva haastateltavalta
– Olen lapsesta saakka ollut esteetikko. Minulle kauniit asiat ympärillä luovat suunnattomasti iloa ja hyvää mieltä, hän kuvailee.
Tänä jouluna Anna-Leena Rautakosken askartelemia kortteja koristavat havukranssit.
Kuva: Anna-Leena Rautakoski
Tänä jouluna Anna-Leena Rautakosken askartelemia kortteja koristavat havukranssit.
Kuva: Anna-Leena Rautakoski
Jouluna on tapana lähettää ystäville ja sukulaisille joulutervehdys. Tavat siihen ovat nykyään monet, mutta joulukortti on edelleen suomalaisten suosituin joulutervehdys. Kaksi joulukorttiharrastajaa kertoo, mitä joulukortit heille merkitsevät.
– Joulukuusi ja pirtti koristeltiin olkikoristeilla, muistelee Anna-Liisa Kähkönen lapsuutensa jouluja.
Pentti Karila
– Joulukuusi ja pirtti koristeltiin olkikoristeilla, muistelee Anna-Liisa Kähkönen lapsuutensa jouluja.
Pentti Karila
Anna-Liisa Juujärvi muistelee lapsuuden joulujen olleen sotavuosien jälkeen vaatimattomia mutta lämminhenkisiä. Sodan vaikutukset näkyivät kylän kodeissa edelleen monenlaisina aineellisina puutteina, niin myös hänen lapsuudenperheessään Kähkösillä.
Paula Niemelällä on tapana matkustaa kuvaamaan jouluvaloja. Tämä kuva on Madeiralta.
Paula Niemelä
Paula Niemelällä on tapana matkustaa kuvaamaan jouluvaloja. Tämä kuva on Madeiralta.
Paula Niemelä
Joulun aikaan sukujen perinteiset vanhat traditiot ja nuoremman sukupolven toiveet ja tavat kohtaavat. Moni Päivämiehenkin lukija odottaa joulua hartaasti. Joulun sanoman äärelle pysähdytään ja hiljennytään kiireettömästi. Silloin iloitaan uskosta ja seimeen syntyneestä Vapahtajasta.
Leena Suojanen-Rainion elämänpolku on kulkenut useiden vaiheiden kautta Poriin, minne hän on kotiutunut hyvin.
Leena Suojanen-Rainion elämänpolku on kulkenut useiden vaiheiden kautta Poriin, minne hän on kotiutunut hyvin.
Leena Suojanen-Rainio on asettunut monien elämänvaiheiden jälkeen asumaan Poriin. Pitkä elämä on yllättänyt monta kertaa ja vienyt esimerkiksi Ahvenanmaalle seuratoiminnan järjestäjäksi.
Kuva: Katja Alaselta
Kuva: Katja Alaselta
Katja Alanen tuli vuoden 2021 kuntavaaleissa valituksi Muhoksen kunnanvaltuustoon ja sittemmin myös kunnanhallitukseen. Alanen kertoo olleensa aina kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja vaikuttamisesta.
Kuva: Veera Pajalalta
Kuva: Veera Pajalalta
Veera Pajala toimii toista kautta Jyväskylän seurakunnassa kirkkovaltuutettuna ja yhteisen seurakuntatyön johtokunnan varajäsenenä. Lisäksi hän oli 18-vuotiaana muutaman vuoden silloisen kotiseurakuntansa kirkkovaltuustossa. Pajala kertaa vaiheitaan:
Raisa Niskala kannustaa mukaan radiotyöhön. Hänet kuvattiin Kesäseuraradion ja seuratoimituksen kurssilla Ranuan opistolla.
Raisa Niskala kannustaa mukaan radiotyöhön. Hänet kuvattiin Kesäseuraradion ja seuratoimituksen kurssilla Ranuan opistolla.
Kesäseuraradion juontajien vastuuhenkilö Raisa Niskalalle on kertynyt vapaaehtoistyössä erityisosaamista, josta on hyötyä myös työelämässä. Samalla hän on saanut vaihtelua kotiarkeen ja tutustunut uusiin ihmisiin.
Heikki ja Annikki Mattilan 50 vuotta kestänyt aviolitto on kulkenut monien elämänvaiheiden kautta.
Liisa Kivinen
Heikki ja Annikki Mattilan 50 vuotta kestänyt aviolitto on kulkenut monien elämänvaiheiden kautta.
Liisa Kivinen
Hääkimpun vaaleanpunaiset ruusut ja ruiskaunokit ovat aikaa sitten kuihtuneet. Annikki ja Heikki Mattilan yhteistä eloa ja naimisissa oloa on takana 50 vuotta, kultahääpäivän verran.
Lea Peltokangas vastaa päivätyönään Alajärven suurimman ala-asteen, 500 oppilaan ruokahuollosta.
Mauri Penninkangas
Lea Peltokangas vastaa päivätyönään Alajärven suurimman ala-asteen, 500 oppilaan ruokahuollosta.
Mauri Penninkangas
Kun seuraväki jonottaa ja kokoaa tarjottimelleen herkulliselta tuoksuvaa keittoa kesäseuroissa, on moni henkilö tehnyt erilaisia työvuoroja, jotta tuo ruokailuhetki olisi mahdollisimman hyvin toimiva, ravitseva ja miellyttävä.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys