Kirjastoautossa lastenkirjat ovat sopivalla korkeudella ja hyllyistä voi etsiä luettavaa, vaikka jakkaralla istuen. Sisarukset Helka ja Venla Välimäki tykkäävät lainata kirjojen lisäksi sarjakuvia, joita löytyy koreista.
Laura Linna-Välimäki
Kirjastoautossa lastenkirjat ovat sopivalla korkeudella ja hyllyistä voi etsiä luettavaa, vaikka jakkaralla istuen. Sisarukset Helka ja Venla Välimäki tykkäävät lainata kirjojen lisäksi sarjakuvia, joita löytyy koreista.
Laura Linna-Välimäki
Kirjastoautojen kulta-aikaa elettiin 1990-luvulla, jolloin niitä oli Suomessa noin 230. Nykyään autojen määrä on laskenut runsaaseen sataan. Niitä käytetään jossakin päin Suomea monipalveluautoina, kuten ennakkoäänestyspaikkoina ja kansalaisopiston eri piirien tiloina. Autot voivat myös toimittaa erilaisia palveluita, kuten välittää apteekkituotteita ja posteja. Syrjäseudulla kirjastoauto saattaa olla viikon ainoa vieras.
Petrus Hanhela tutkimassa Zoomedicumissa, Tarton maayliopiston eläinlääketieteen instituutissa, esimerkkitapausta kissan herpesviruksesta. Hänellä on kuvaus oireista ja tehtävänä parin kanssa vastata kysymyksiin, mistä ne johtuvat ja mitä merkkejä kannattaa seurata.
Haastateltavalta
Petrus Hanhela tutkimassa Zoomedicumissa, Tarton maayliopiston eläinlääketieteen instituutissa, esimerkkitapausta kissan herpesviruksesta. Hänellä on kuvaus oireista ja tehtävänä parin kanssa vastata kysymyksiin, mistä ne johtuvat ja mitä merkkejä kannattaa seurata.
Haastateltavalta
24-vuotias Petrus Hanhela on aina pitänyt ja ollut kiinnostunut eläimistä ja niiden hoitamisesta. Hän opiskelee toista vuotta 900 kilometrin päässä kotoaan Tarton maatalousyliopistossa, Virossa. Lukion aikana vahvistunut ajatus unelma-ammatista eläinlääkärinä innosti Hanhelaa hakemaan opiskelemaan eläinlääketiedettä.
Teuvo Pulkkinen iloitsee siitä, että kotisiionista on löytynyt läheisiä saattomiehiä.
Helena Pulkkinen
Teuvo Pulkkinen iloitsee siitä, että kotisiionista on löytynyt läheisiä saattomiehiä.
Helena Pulkkinen
Veteliläinen Teuvo Pulkkinen kuuluu Halsuan ja sen ympäristön Rauhanyhdistykseen, joka toimii Halsuan, Kaustisen ja Vetelin alueella.
Ira Koivisto näkee somessa hyviä ja huonoja puolia.
Milka Koivisto
Ira Koivisto näkee somessa hyviä ja huonoja puolia.
Milka Koivisto
Eniten aikaa vietän sosiaalisissa medioissa, Instagramissa ja Snapchatissa. Uutismedioista seuraan pääosin Helsingin sanomia ja Yleä. Seuraan myös Instagramissa esimerkiksi Helsingin sanomien käyttäjää, jonne julkaistaan myös paljon koosteita päivän uutisista.
Hannu Heikkilä sanoo, että metsä on tarkoitettu ihmisen hyödynnettäväksi, koska Jumala antoi ihmisille käskyn viljellä ja varjella maata.
Kimmo Heikkilä
Hannu Heikkilä sanoo, että metsä on tarkoitettu ihmisen hyödynnettäväksi, koska Jumala antoi ihmisille käskyn viljellä ja varjella maata.
Kimmo Heikkilä
Ylivieskalaiselle Hannu Heikkilälle metsä on ollut aina merkittävä ympäristö. Maatalon poikana metsässä oleminen ja siellä työskenteleminen tuli jo lapsuudessa tutuksi. Myöhemmin metsästä tuli hänelle ammatti. Metsäteknikon, sittemmin metsätalousinsinöörin tutkinto antoi mahdollisuuden vuosikymmenien työuraan.
Aila Linna on puhunut unettomuudestaan avoimesti. – Kun on oikein hankala vaihe, kaikki puheet unen tärkeydestä ärsyttävät. Taivaan Isä tietää meidän jokaisen tilanteen, hän toteaa.
Vuokko Kämäräinen
Aila Linna on puhunut unettomuudestaan avoimesti. – Kun on oikein hankala vaihe, kaikki puheet unen tärkeydestä ärsyttävät. Taivaan Isä tietää meidän jokaisen tilanteen, hän toteaa.
Vuokko Kämäräinen
Unettomuutta kokenut Aila Linna kertoo, että unet voivat kadota monesta syystä: jos elämässä sattuu jotain ikävää, töissä on liikaa kuormaa tai taivaankappaleet ovat tietyssä asennossa.
– Luonnossa kävellessä on helppoa kokea kiitollisuutta, kertoo eläkkeellä oleva SInikka Honkonen.
Olavi Honkonen
– Luonnossa kävellessä on helppoa kokea kiitollisuutta, kertoo eläkkeellä oleva SInikka Honkonen.
Olavi Honkonen
Kiitollisuuden opetteleminen voi lisätä elämän mielekkyyttä. Vaikeassa tilanteessa olevalle sitä ei pidä kuitenkaan tuputtaa.
Venla Ristolainen on hurahtanut hapanjuurileivontaan. Harrastus antaa vastapainoa abiturientin arkeen.
Kuva: Suvi Ristolainen
Venla Ristolainen on hurahtanut hapanjuurileivontaan. Harrastus antaa vastapainoa abiturientin arkeen.
Kuva: Suvi Ristolainen
Perinteinen, juureen leivottu ruisleipä on tuttu jokaiselle suomalaiselle. Mutta kaikki eivät tiedä, että myös vaalean leivän voi leipoa juurella.
Elämä on ollut vaiherikasta ja Jumalan siunaamaa, Saara ja Eero Puolitaival toteavat.
Kuvat: Taina Kosola
Elämä on ollut vaiherikasta ja Jumalan siunaamaa, Saara ja Eero Puolitaival toteavat.
Kuvat: Taina Kosola
Saara ja Eero Puolitaipaleen elämä on ollut rikasta. Sitä ovat värittäneet sotalapsuus, Saaran evakkoreissu sekä nuoruusvuodet toisessa perheessä, perhe-elämä, työ, uskovien yhteys ja mukavat harrastukset.
Päivi Kamula toivoo, että kohtaisimme hädänalaiset Raamatun ohjeen mukaan. – Raamattu ottaa mielestäni tähän suoraan kantaa, hän toteaa.
Timo Olli
Päivi Kamula toivoo, että kohtaisimme hädänalaiset Raamatun ohjeen mukaan. – Raamattu ottaa mielestäni tähän suoraan kantaa, hän toteaa.
Timo Olli
Päivi Kamulan asiakkaat toivovat tavallisia turvaa tuovia asioita. Hän antaa heille aikaansa ja tarjoaa konkreettista apua huolien ja menetysten keskelle.
Marja ja Matti Koistinaho asuvat peltoaukean laidassa Ylikiimingin Vesalankylässä. Pelkkalan asuinrakennus on rakennettu vuonna 1902.
Alli Kaski
Marja ja Matti Koistinaho asuvat peltoaukean laidassa Ylikiimingin Vesalankylässä. Pelkkalan asuinrakennus on rakennettu vuonna 1902.
Alli Kaski
Marja ja Matti Koistinaho asuvat pirtin, keittiön ja kamarin muodostamassa mökissä Ylikiimingin Vesalankylässä. He viljelevät peltopaloillaan ruista, ohraa ja vehnää. Lisäksi perunamaa ja kasvimaa antavat uurastuksen palkaksi runsaasti maukasta ruokaa pöytään.
Neljä lastenlasta ovat diakoni Kaisa Toivasen elämässä suuri voimavara ja ilo. Sylissä on tytöntyttö Selina Linjama.
Matilda Linjama
Neljä lastenlasta ovat diakoni Kaisa Toivasen elämässä suuri voimavara ja ilo. Sylissä on tytöntyttö Selina Linjama.
Matilda Linjama
Jyväskyläläinen diakoni Kaisa Toivanen on keittänyt työssään apua tarvitsevalle nälkäiselle joskus kaksikin annosta nuudeleita tai tehnyt useamman kinkkuvoileivän. Tämän hetken Suomessa yhä useampi joutuu elinkustannusten nousun vuoksi turvautumaan ruoka-apuun ja monen ahdingossa olevan mieliala on yhä tummempi.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys