Kauhavan ja Lapuan rauhanyhdistys toimii laajalla alueella

Kau­ha­van ja La­pu­an Rau­ha­nyh­dis­tys on pe­rus­tet­tu vuon­na 1961, ei­kä heil­lä ole omaa toi­mi­ta­loa. Rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä on jä­se­niä noin 45. Kin­nu­las­ta ko­toi­sin ole­va Sami Si­vu­la muut­ti Kau­ha­val­le per­heen­sä kans­sa vuon­na 2010 töi­den pe­räs­sä. Siel­lä hän läh­ti heti pai­kal­li­sen rau­ha­nyh­dis­tyk­sen toi­min­taan mu­kaan.

Metsästys tasapainottaa eläinkantoja

Ki­vi­jär­ven syr­jä­ky­lil­lä kas­va­nut Las­se Ok­sa­nen on räm­pi­nyt met­siä jo lä­hes puo­len vuo­si­sa­dan ajan. Met­säs­tys siir­tyi luon­nol­li­ses­ti isäl­tä po­jal­le.

Sopivasti kaikkea

Kor­ja­taan ja kun­nos­te­taan van­haa, ei­kä os­te­ta tar­peet­to­mas­ti uut­ta -aja­tuk­sel­la elä­vät Soin­tu ja Ant­ti Pel­to­kan­gas luot­ta­vat sii­hen, et­tä Ju­ma­la an­taa heil­le sen, mikä on tar­peel­lis­ta.

”Siivotessa saatan itsekin laulella menemään!”

Me­nen rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­le sun­nun­tai­seu­roi­hin. Avaan ul­ko-oven ja toi­sen oven nau­la­koil­le. Ma­tot ovat puh­taat, ei hiek­kaa, leh­tiä tai ku­ra­jäl­kiä. Ei, vaik­ka tääl­lä käy vii­koit­tain yli sata ih­mis­tä, suu­ri osa lap­sia ja nuo­ria.

Metsä yrityksenä

Pu­das­jär­vi­nen Sa­mu­li Lep­pä­nen työl­lis­tää it­sen­sä Lep­pä­mä­en yh­teis­met­sän osak­kaa­na ja toi­min­nan­joh­ta­ja­na.

”Oon oppinut muutaman pienen kirjaimen”

Ou­lun­sa­lo­lai­set 7-vuo­ti­aat ser­kuk­set Lou­na Tak­ki­nen ja Nii­lo Leh­to aloit­ti­vat op­pi­vel­vol­li­suus­tai­pa­leen­sa Pit­kä­kan­kaan yh­te­näis­kou­lus­sa, jos­sa kou­lua käy noin 800 las­ta. Lou­na ja Nii­lo ovat eri luo­kil­la, mut­ta heil­lä on pal­jon yh­tei­siä tun­te­ja. Mo­lem­mis­sa luo­kis­sa on al­le 15 op­pi­las­ta.

Johdatus kietoutuu koko perheen kokonaisuudeksi

Kai­kis­sa teh­tä­vis­sä on poh­jim­mil­taan Ju­ma­la työ­nan­ta­ja­na, ja oma teh­tä­vä voi löy­tyä myös me­ne­tys­ten kaut­ta, poh­ti­vat Mar­ja ja Timo Kin­nu­nen mo­nen­lais­ten elä­män­vai­hei­den ja ko­ke­mus­ten jäl­keen.

Metsästä mustikansininen hymy

Kump­pa­rit jal­kaan, san­kot sekä poi­mu­rit pyö­rän sar­viin, ja ei­kun me­nok­si. Juu­ri kol­man­nen ja nel­jän­nen luo­kan aloit­ta­neil­le Sa­ra­jär­ven si­sa­ruk­sil­le, Em­mi­lo­tal­le ja Tuu­kal­le, lä­hi­met­sät ovat eh­ti­neet tul­la tu­tuik­si. Mat­ka met­sä­tei­tä ja -pol­ku­ja pit­kin ei ole pit­kä, mut­ta se on kui­ten­kin no­pe­am­pi tait­taa pyö­räl­lä kuin ja­lan.

Luoja pitää elämää voimassa

Ajat­te­len elä­män lah­jas­ta us­kon nä­kö­kul­mas­ta, niin kuin Lut­her opet­taa us­kon­tun­nus­tuk­sen se­li­tyk­ses­sä, to­te­aa hau­ki­pu­taa­lai­nen Tuo­mas Hol­ma.

Hauraudessaan

voimallinen elämän matka

Elet­tiin ke­väi­siä päi­viä huh­ti­kuus­sa 2020. Saa­ra Pel­to­maa oli ke­ve­äl­lä mie­lel­lä, vat­sa ei vie­lä pai­na­nut mut­ta hie­man jän­nit­ti, oli­si­ko uu­si tu­lo­kas tyt­tö vai poi­ka. Hä­nel­le ja Jus­si-puo­li­sol­le oli tu­los­sa syys­vau­va, per­heen yh­dek­säs lap­si.