JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Erilaisuus – Jumalan luomistyön rikkaus

12.6.2024 8.00

Juttua muokattu:

12.6. 10:37
2024061210372620240612080000

Ant­ti Ul­jas

Yh­teis­kun­nas­sam­me on ta­pa­na juh­lis­taa voit­ta­jia, on­nis­tu­jia. Pe­rin­tei­ses­ti var­sin­kin yli­op­pi­lai­ta on juh­lit­tu. Muu­ta­ma vuo­si­kym­men sit­ten yli­op­pi­las oli har­vi­nai­suus, suo­ras­taan su­vun yl­peys. Sen ver­ran har­vi­nais­ta se oli. Ha­lu­an täs­sä lau­sua omal­ta koh­dal­ta­ni sy­dä­mel­li­set on­nit­te­lut ja toi­vot­taa Tai­vaan Isän siu­naus­ta eten­kin teil­le, joil­ta kou­lun käyn­ti on vaa­ti­nut enem­män pon­nis­te­lu­ja. Ol­koon ne to­dis­tuk­sen ar­vo­sa­nat mitä vain, olet­te pon­nis­tel­leet maa­liin. Se on huip­pu suo­ri­tus! On­nek­si ol­koon!

Yh­teis­kun­tam­me kou­lu­tus­ta­so on nous­sut vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä isoin harp­pauk­sin. Nuo­ria on kan­nus­tet­tu opis­ke­le­maan. Van­hem­man su­ku­pol­ven mie­les­sä on ol­lut ken­ties se, et­tä lap­set sai­si­vat hel­pom­man elä­män ja vä­hem­män fyy­si­sen työn kuin hei­dän oman­sa on.

Jo­kai­nen am­mat­ti, lää­kä­ris­tä sii­voo­jaan on ai­van yh­tä tär­keä. Jo­kai­sel­la meil­lä on omat lah­jam­me ja paik­kam­me elä­mäs­sä ja jo­kais­ta mei­tä tar­vi­taan. Raa­mat­tu­kin ke­hot­taa mei­tä työs­ken­te­le­mään sen maan par­haak­si, jos­sa eläm­me.

Olem­me kaik­ki eri­lai­sia. Yh­del­le kou­lun­käyn­ti on help­poa, toi­sel­le tus­kai­sen työ­läs­tä. Joku ko­kee, et­tä hä­nel­lä on niin sa­no­tus­ti peu­ka­lo kes­kel­lä käm­men­tä ja toi­nen on puo­les­taan kä­sis­tään tai­ta­va. Luo­ja loi mei­dät eri­lai­sik­si – se on rik­kaut­ta. Saam­me teh­dä työ­tä omil­la lah­joil­lam­me. Eri­lai­sia ih­mi­siä ja lah­jo­ja tar­vi­taan sekä Sii­o­nin teh­tä­vis­sä et­tä yh­teis­kun­nas­sam­me.

Jou­kos­sam­me on myös hei­tä, joil­la on elä­mäs­sään eri­tyi­siä haas­tei­ta. Eri­tyi­syy­den kir­jo on ko­vin laa­ja. Eri­tyi­syy­den tut­tu ja nä­ky­vä il­me­ne­mis­muo­to on Dow­nin synd­roo­ma, mut­ta sen li­säk­si on iso jouk­ko eri­as­tei­sia elä­män haas­tei­ta, ke­hi­tys­vam­mo­ja ja neu­rop­sy­ko­lo­gi­sia omi­nai­suuk­sia, jot­ka ei­vät vält­tä­mät­tä näy ai­na­kaan sel­ke­äs­ti ul­ko­puo­li­sel­le.

Mei­dän per­hees­sä­kin on eri­tyi­siä. Olem­me mo­ne­na vuon­na saa­neet osal­lis­tua Reis­jär­ven opis­tol­la jär­jes­tet­tä­väl­le eri­tyis­las­ten van­hem­pien kurs­sil­le. On ol­lut vir­kis­tä­vää ja voi­mis­ta­vaa ja­kaa omia kuor­mia, kuun­nel­la toi­sia ja hei­dän elä­män ta­ri­naan­sa. Eri­lai­sia ja kui­ten­kin niin sa­man­lai­sia ta­ri­noi­ta elä­män po­lul­ta.

Eri­lai­suu­den hy­väk­sy­mi­ses­tä pu­hu­taan ny­ky­ään pal­jon. Olem­me­ko oi­ke­as­ti val­mii­ta koh­taa­maan eri­lai­suut­ta ja tah­dom­me­ko ai­na­kin yrit­tää ym­mär­tää eri­lai­suut­ta? Toi­si­naan eri­tyi­sen lap­sen van­hem­mat saat­ta­vat koh­da­ta vaik­ka­pa seu­roi­hin tul­les­saan ih­met­te­le­viä, jopa ar­vos­te­le­via kat­sei­ta: "Mi­ten tuo nyt tuol­lain…"

Täl­lai­ses­sa ti­lan­tees­sa ta­ka­na saat­taa ol­la jo ko­to­na käy­ty oman­lai­sen­sa Jaa­ko­bin pai­ni. Keh­taan­ko läh­teä seu­roi­hin, jak­sam­me­ko läh­teä? Van­hem­pi on ken­ties pe­län­nyt jo etu­kä­teen, mitä toi­set ajat­te­le­vat. Her­käs­sä mie­len­ti­las­sa saat­taa myös it­se syyl­lis­tyä yli­tul­kin­taan ja tul­ki­ta puh­taan ih­met­te­lyn ar­vos­te­luk­si. Kui­ten­kin jo­kai­nen on ter­ve­tul­lut seu­roi­hin oma­na it­se­nään, kaik­ki­ne va­jaa­vai­suuk­si­neen, ei­kä ku­kaan meis­tä ole täy­del­li­nen.

Mei­dän ko­ti­sii­o­nis­sa on eräs Down-poi­ka. Hä­nel­le Sii­o­nin lau­lu 300 "Lau­la kan­sa Ju­ma­lan" on ra­kas ja tär­keä lau­lu, hä­nen rip­pi­lau­lun­sa. Lau­lus­ta on ajan saa­tos­sa muo­dos­tu­nut seu­roi­hin pe­rin­ne. Seu­rai­sän­tä tie­tää kat­sel­la sa­lia, on­ko poi­ka tul­lut seu­roi­hin. Useim­mi­ten on, ja niin tu­tul­le lau­lul­le löy­tyy paik­kan­sa. Hän var­mis­taa vä­hin­tään kat­seel­laan, on­ko isän­tä huo­mi­oi­nut asi­an. Hän tie­tää, kuka on seu­rai­sän­tä­nä, saar­na­vuo­ros­sa tai sä­es­tä­jä­nä. Jos muu­tok­sia on tul­lut, hän kes­kus­te­lee niis­tä isän­nän kans­sa.

Eri­lai­sil­le nuo­ril­le, ku­ten meil­le jo­kai­sel­le, on tär­ke­ää, et­tä koh­taam­me hei­tä sa­mal­la ta­sol­la, ei yl­hääl­tä päin ar­vi­oi­den ja ar­vos­tel­len. Ko­ti­sii­o­nin an­ta­mat pie­net­kin teh­tä­vät ovat tär­kei­tä. Niis­tä tu­lee olo, et­tä mi­nul­la­kin on paik­ka­ni ja mi­nuun luo­te­taan. Mei­dän omil­le eri­tyi­sil­le rau­ha­nyh­dis­tyk­sen keit­ti­ö­vuo­rot ovat odo­tet­tu­ja ja tär­kei­tä teh­tä­viä.

Tai­vaan val­ta­kun­nas­sa, vii­mei­sel­lä tuo­mi­ol­la ei ky­sel­lä op­pi­ar­voa tai ajal­li­sen elä­män saa­vu­tuk­sia. Siel­lä ky­sy­tään vain, on­ko omat syn­nit saa­tu us­koa an­teek­si. Täs­sä useim­mat eri­tyi­set kel­pai­si­vat meil­le esi­ku­vak­si, nos­ti­han Jee­sus­kin pie­nen lap­sen us­kon esi­ku­vak­si.

Jos­kus olen miet­ti­nyt, et­tä vai­ke­as­ti vam­mai­set kaik­ki­ne ajal­li­sen elä­män va­ja­vai­suuk­si­neen ovat kui­ten­kin saa­neet sen kaik­kein suu­rim­man etu­lah­jan, ikään kuin va­paa­li­pun mat­kal­le tai­vaa­seen: elä­män­sä mit­tai­sen lap­sen us­kon.

AnttiUljas
Olen ison perheen isä ja upseeri. Harrastan metsästystä, kalastusta ja kaikenlaista käsillä tekemistä. Luonto kaikkineen on minulle paikka rentoutua ja nauttia. Parhaillaan rakennan perheellemme uutta kotia. Palautetta ja viestiä saa laittaa osoitteeseen uljasa(a)yahoo.com.
16.7.2024

Herra sanoi Moosekselle: ”Minä olen sinun isäsi Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala.” Silloin Mooses peitti kasvonsa, sillä hän pelkäsi katsoa Jumalaa. 2. Moos. 3:6

Viikon kysymys