JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Kat­se kau­kai­suu­teen

24.5.2020 6.30

Juttua muokattu:

20.5. 15:28
2020052015285020200524063000

Tuula Stång

Tuula Stång

Me­nin huol­lat­ta­maan au­to­a­ni, kun tämä ko­ro­na­e­pi­de­mi­an ai­heut­ta­ma poik­keu­sai­ka oli juu­ri al­ka­nut.

Oli kir­kas pak­ka­saa­mu. Ihas­te­lin aa­mun kau­neut­ta yrit­tä­jäl­le.

– Kau­nis on aa­mu, mut­ta muu­ten ei oo mik­kää pal­jon mi­ten­kään! hän huo­kai­si.

Vais­to­sin hä­nen ole­muk­ses­saan yrit­tä­jiä koh­dan­neen huo­len ja epä­var­muu­den. Ym­mär­sin hän­tä. Omaa­kin miel­tä­ni ku­ris­ti. Mi­ten sel­vi­ä­vät ne lä­hei­se­ni, jot­ka ei­vät voi teh­dä etä­työ­tä? En­tä vai­ke­as­ti sai­raat omai­se­ni ja su­ku­lai­se­ni?

On ku­lu­nut viik­ko­ja. Lä­hei­set ovat tois­tai­sek­si py­sy­neet kun­nos­sa. Kor­jaa­mon ohi aja­es­sa­ni olen ihas­tel­lut au­to­jen pal­jout­ta pi­hal­la. Hen­ki­lö­kun­ta on tain­nut sääs­tyä tau­dil­ta, ja ih­mi­set näyt­tä­vät käyt­tä­vän pal­ve­lu­ja niin kuin en­nen­kin.

Tun­tuu, et­tä al­ku­pe­läs­tyk­sen jäl­keen me ih­mi­set us­kal­lam­me jo kat­soa eteen­päin.

Luin äs­ket­täin sa­no­ma­leh­des­tä sil­mä­ter­vey­teen liit­ty­vän ar­tik­ke­lin. Sii­nä sil­mä­lää­kä­ri ke­hot­ti tau­ot­ta­maan lä­hi­työs­ken­te­lyä ja kat­se­le­maan vä­lil­lä kau­kai­suu­teen. Sil­mät vä­sy­vät. Pa­ras­ta le­poa niil­le on kau­as kat­so­mi­nen.

Oh­je so­vel­tuu elä­mään laa­jem­mas­ti­kin. Kris­ti­tyl­le kau­as kat­so­mi­nen suo le­poa, mut­ta se li­sää myös us­koa ja toi­voa.

Moo­ses suun­ta­si kat­seen­sa kau­as.”Hän kiin­nit­ti kat­seen­sa tu­le­vaan pal­kin­toon”, sa­no­taan hep­re­a­lais­kir­jees­sä. Kat­seen koh­dis­ta­mi­nen tuo­hon pal­kin­toon aut­toi hän­tä te­ke­mään oi­kei­ta va­lin­to­ja ja pi­tä­mään Ju­ma­lan kan­san osal­li­suut­ta suu­rem­pa­na aar­tee­na kuin lois­to­e­lä­mää faa­ra­on ho­vis­sa.

En ol­lut Pu­das­jär­ven su­vi­seu­rois­sa vuon­na 1998. Isä­ni nuk­kui pois ju­han­nu­saa­mu­na. Mie­li oli hai­kea, su­rua täyn­nä.

Sii­hen ai­kaan Ke­sä­seu­ra­ra­dio ei vie­lä toi­mi­nut. Oli vain tun­nin mit­tai­nen, kak­si pu­het­ta si­säl­tä­vä lä­he­tys sun­nun­tai­na. Mut­ta tuos­sa ly­hy­es­sä tuo­ki­os­sa Ju­ma­lan sana tuli koh­ti. Vie­lä­kin muis­tan toi­ses­ta saar­nas­ta, mi­ten pu­hu­ja ku­vai­li, et­tä kun mul­ta­kok­ka­reet pu­toi­le­vat us­kos­sa nuk­ku­neen ar­kun kan­nel­le, on se kuin ylös­nou­se­mus­kel­lo­jen soit­toa.

Tuo mie­li­ku­va loh­dut­ti sy­väs­ti, kun isän ar­kul­le ku­mah­te­li­vat en­sim­mäi­set la­pi­ol­li­set Pal­ta­nie­men hie­noa ke­säis­tä hiek­kaa. Si­ni­au­te­rei­nen hei­nä­kuun alun pou­ta­tai­vas ai­van kuin kut­sui nos­ta­maan kat­seen koh­ti sitä kau­kai­suut­ta, joka ker­ran tu­lee lä­hel­le ja muut­tuu to­del­li­suu­dek­si.

TuulaStång
Olen syntyperäinen kainuulainen, kolmilapsisen pienviljelijäperheen tytär. Työkseni opetin ala-asteikäisiä lapsia Kainuun kunnissa ja pari vuotta muuallakin. Asun Kajaanissa kerrostalokodissa. Lapsuudenkotini maalla on toinen elämänympäristöni. Minulle voi lähettää sähköpostia osoitteeseen: tuula.stang(at)gmail.com
3.7.2020

Minä tun­nus­tin si­nul­le syn­ti­ni, en sa­lan­nut pa­ho­ja te­ko­ja­ni. Minä sa­noin: "Tun­nus­tan syn­ti­ni Her­ral­le." Sinä an­noit an­teek­si pa­hat te­ko­ni, otit pois syn­tie­ni taa­kan. Ps. 32:5

Viikon kysymys