JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Muutama ajatus ehkäisystä

25.6.2024 13.55

Juttua muokattu:

25.6. 13:54
2024062513543720240625135500

– No ter­ve­tu­loa! Käy­kää­hän pe­rem­mäl­le!

On ne vaan ol­leet mah­ta­via het­kiä, kun ko­dis­sam­me on ol­lut juh­lan­tun­tua ja olem­me saa­neet kut­sua vie­rai­ta kyn­nyk­sen täl­le puo­lel­le! Toi­si­naan kak­ka­vaip­pa toi­ses­sa kä­des­sä ja paik­kaan­sa ha­ke­va kra­vat­ti toi­ses­sa, mut­ta sii­tä ne juh­lat ovat kum­min­kin käyn­nis­ty­neet.

Juh­liin liit­tyy mo­nen­lais­ta haas­tet­ta, ja per­he­ku­van ot­ta­mi­nen ei ole ai­na ol­lut yk­si pie­nim­mis­tä. Lap­set kun ovat elä­vää sort­tia, niin toi­si­naan joku ei mil­lään voi­si lo­pet­taa leik­ke­jään ku­vauk­sen ajak­si kun se toi­nen on jo saat­ta­nut li­vah­taa fris­bee­ra­dal­le.

Ke­säl­lä 2023 saim­me koko per­heen mu­ka­vas­ti sa­maan ku­vaan! Tuos­sa yl­lä se on, py­säh­dy­pä sitä het­kek­si tuu­mai­le­maan – saa ihas­tel­la­kin.

Siel­lä van­him­mas­sa pääs­sä on nel­jä isoin­ta poi­kaam­me. Sit­ten syn­tyi­vät vii­si tyt­töä. Hei­dän jäl­keen­sä poi­ka; tie­tä­mät­täm­me prin­ses­sa­lau­man kes­kel­le, sil­lä jon­kun vuo­den pe­räs­tä hä­nel­lä oli kuu­si nuo­rem­paa sis­koa. Sii­nä on nyt sit­ten 11-vuo­ti­as nuo­ri­mies yh­den­tois­ta sis­kon kes­kel­lä – ihan elä­män ko­koi­nen paik­ka tuo­kin! On rei­pas ot­tees­saan ol­lut Isä tai­vai­nen, kun alun lap­set­to­muus­ko­ke­muk­sen jäl­keen meil­le vau­va­ha­nan au­kai­si.

Tänä ai­ka­na lap­set il­mais­taan mo­nes­ti nu­me­roi­na. Uu­ti­set pu­hu­vat lap­si­mää­ris­tä, syn­ty­nei­den mää­ris­tä. Toi­si­naan vai­kut­taa sil­tä, et­tä lap­sia koh­del­laan nu­me­roi­na näy­töl­lä tai elä­män lah­jaa aja­tel­laan kuin ar­ki­se­na ta­va­ra­na kau­pan hyl­lyl­lä: "Ei yh­tään tuo­ta la­jia. Ei yh­tään. Eh­kä yk­si. Eh­kä vie­lä yk­si. Eh­kä mak­si­mis­saan yk­si enää."

Nu­me­rot näy­töl­lä ovat kas­vot­to­mia lap­sia. Luu­len­pa sil­ti, et­tä tuo aja­tus per­he­ku­vas­ta py­säyt­tää si­nua. En­tä, jos joku heis­tä tu­li­si si­nua työ­pai­kal­la­si vas­taan, ojen­tai­si kä­ten­sä ja ter­veh­ti­si? En­tä, jos joku tu­li­si kou­lu­mat­kal­laan si­nua vas­taan ja kat­soi­si si­nua sil­miin? En­tä, jos joku heis­tä hy­myi­li­si si­nul­le vie­rei­ses­tä os­tos­kär­rys­tä aa­mu­au­rin­koa vä­hin ham­pain ja vie­lä­pä vil­kut­tai­si si­nul­le? Mis­sä kaik­ki­al­la he voi­vat­kaan ol­la vuo­sien pääs­tä? Ken­ties juu­ri si­nun elä­mä­si po­luil­la?

Jos oli­sim­me pää­ty­neet ra­joit­ta­maan las­ten lu­ku­mää­rää, hei­tä ei oli­si. Hei­tä. Siis 16 ker­taa hän. Hän ei oli­si saa­nut elä­män lah­jaa. Hän ei oli­si saa­nut mah­dol­li­suut­ta ke­hit­tyä ja kas­vaa. Hän ei oli­si kos­kaan pääs­syt as­tu­maan ja ais­ti­maan elä­män rik­kai­ta pol­ku­ja. He ei­vät oli­si as­tu­neet, ei­vät tun­te­neet. Ei­vät edes hen­git­tä­neet. He oli­si­vat kas­vot­to­mia. Heis­tä ei oli­si muis­to­ja. Ei voi­si ol­la, kun hei­tä ei oli­si ol­lut. Hei­tä ei oli­si saa­nut ol­la. Vain vuo­sien ta­kai­nen haa­lis­tu­nut ap­tee­kin kuit­ti saat­tai­si vie­lä jos­sa­kin muis­tut­taa het­kes­tä, jol­loin oman pään si­säl­lä ky­syt­tiin elä­män ja kuo­le­man ky­sy­myk­siä. Kor­viin eh­kä jäi soi­maan ap­tee­kin kas­san toi­sel­ta puo­lel­ta kuu­lu­nut ar­ki­sen tun­tui­nen lau­sah­dus: "Täs­sä­pä tämä eh­käi­sy­val­mis­te. Ol­kaa hyvä!"

Voi­ma­kas on elä­män vi­hol­li­nen, ai­van pe­lot­ta­van voi­ma­kas! Mi­ten mo­nien suur­ten tuu­lien myö­tä ja sa­mal­la pie­nin kuis­kauk­sin se on ha­lun­nut mei­dän­kin tart­tu­van sii­hen val­heel­li­seen vies­tiin, joka oli­si es­tä­nyt hei­dän syn­ty­män­sä! He, rak­kaat lap­sem­me! Vi­hol­li­sen voi­ma on vä­ke­väm­pi kuin tu­len voi­ma, so­dan aseet tai tau­ti­taak­ka. Sik­si tah­don sa­noa si­nul­le, joka mie­les­sä­si pun­ta­roit näi­tä asi­oi­ta: älä hei­tä us­koa, joka suo­je­lee elä­mää. Ju­ma­lan ja elä­män voi­ma on vie­lä­kin vä­ke­väm­pi, ja lap­set kan­ta­vat sitä vies­tiä ai­van eri­tyi­sel­lä ta­val­la!

Huh­ti­kuus­sa 2024 luin Ylen si­vuil­ta ju­tun (https://yle.fi/a/74-20084429), joka sai pu­pil­li­ni pon­kai­se­maan pit­käl­le. Sii­nä ky­sel­tiin sel­lais­ten les­ta­di­o­lais­ten pe­rään, jot­ka kuu­lu­vat yh­tei­söön, mut­ta ovat päät­tä­neet pie­nem­mäs­tä lap­si­lu­vus­ta. Sii­nä oli link­ki ky­se­lyyn. En avan­nut sitä, mut­ta asia jäi pyö­ri­mään mie­leen. Ja toi­ve, et­tä myös toi­nen ää­ni tu­li­si kuu­lu­viin.

No, en­pä ol­lut aja­tuk­se­ni kans­sa yk­sin. Pa­rin vii­kon pääs­tä ky­se­lyn tu­los jul­kais­tiin Ylen uu­ti­sis­sa (https://yle.fi/a/74-20084234). Uu­ti­nen toi esil­le, mi­ten moni oli ol­lut “tot­te­le­ma­ton” toi­mit­ta­jan oh­jeil­le ja men­nyt vas­taa­maan ky­se­lyyn. Iha­naa “tot­te­le­mat­to­muut­ta”, kun 300 vas­taa­jien jou­kos­sa oli 200 sel­lais­ta, jot­ka ei­vät ol­leet päät­tä­neet pie­nem­mäs­tä lap­si­lu­vus­ta! Toi­mit­ta­ja ei kum­min­kaan he­ris­tä­nyt heil­le sor­mea, vaik­ka he ei­vät ol­leet ky­se­lyn koh­de­ryh­mä.

Mo­nil­le saat­toi käy­dä niin, et­tä uu­tis­vir­ras­ta tuli lu­ke­neek­si vain tuon jäl­kim­mäi­sen uu­ti­sen. Sil­loin häm­mäs­tys saat­toi val­la­ta mie­len: voi­ko uu­ti­nen ol­la tot­ta? Mi­nul­le se an­toi sel­lai­sen ku­van, et­tä ky­se­lyyn no­ja­ten se toi esil­le mie­li­ku­vaa sii­tä, mi­ten myös les­ta­di­o­lai­sis­ta tosi moni käyt­tää eh­käi­syä. Sii­nä ei tuo­tu sa­nal­la­kaan esil­le sitä ky­sy­myk­se­na­set­te­lua, mil­lä ih­mi­siä pyy­det­tiin ker­to­maan aja­tuk­sis­taan: "Jos olet päät­tä­nyt ra­joit­taa…" Uu­ti­soin­ti meni mie­les­tä­ni mel­ko lail­la met­sään, kun se käyt­ti ky­se­lyä poh­ja­na tul­kit­se­maan les­ta­di­o­lais­ten eh­käi­sy­kan­to­ja. To­del­li­sem­pi otos oli­si saa­tu ky­sy­mäl­lä vaik­ka­pa näin: "Jos kuu­lut van­hoil­lis­les­ta­di­o­lai­seen he­rä­tys­liik­kee­seen, mitä ajat­te­let eh­käi­sys­tä?"

Tuo keh­no uu­ti­soin­ti har­mit­ti, kos­ka se luul­ta­vas­ti ah­dis­ti mo­nia sel­lai­sia, jot­ka ei­vät ol­leet tie­toi­sia ky­se­lyn taus­tois­ta. Vaan ei­pä an­ne­ta ras­kai­den pil­vien vii­pyä yl­läm­me. Minä ja sinä saam­me edel­leen­kin iloi­ta us­kon­non ja us­ko­mi­sen va­pau­des­ta. Mi­ten on­kin niin tur­val­lis­ta ja iha­naa kir­ma­ta jo en­nen us­ko­nei­den jäl­jis­sä vih­re­äl­lä nii­tyl­lä, kun eh­ty­mä­tön ar­mon valo he­lot­taa il­ta­sä­tei­tän­sä lau­man pääl­le! Lau­man, joka ha­lu­aa omas­ta tah­dos­taan py­syä järk­ky­mät­tö­mäl­lä vuo­rel­la par­haan Pai­me­nen seu­ras­sa.

Täs­sä lau­mas­sa elä­es­säm­me olem­me vie­lä mat­kal­la tai­vaan ko­tia koh­ti. Maan ilot ja su­rut ovat tut­tu­ja, myös mo­net ko­et­te­le­muk­set.

Myös mei­dän per­hees­säm­me on jou­dut­tu koh­taa­maan sai­raut­ta, jon­ka myö­tä las­ten vas­taa­not­ta­mi­seen ja ter­vey­den suo­je­le­mi­seen liit­ty­vät ky­sy­myk­set ovat tul­leet omal­le koh­dal­le rat­kais­ta­vik­si.

Olem­me näh­neet asi­an niin, et­tä Ju­ma­la on sal­li­nut tä­män­kin ti­lan­teen sii­nä mis­sä las­ten syn­ty­mät­kin. Rat­kai­su oli lo­pul­ta ai­ka help­po, kun lää­ke­tie­teen asi­an­tun­ti­joi­den nä­ke­mys oli niin sel­vä. Pää­vies­ti oli se, et­tä nyt on tär­kein­tä suo­jel­la jo kes­kel­läm­me ole­vaa elä­mää, äi­din elä­mää. Tä­män­kin vai­ke­an elä­män­ti­lan­teen kes­kel­lä olem­me tah­to­neet kil­voi­tel­la us­ko­vai­si­na Ju­ma­laan luot­ta­en; hän sal­lii nämä ko­et­te­le­muk­set­kin ja ha­lu­aa aut­taa niis­sä. Hän tah­too var­jel­la us­ko­mas­sa, vaik­ka jou­tui­sim­me­kin pa­kon edes­sä te­ke­mään rat­kai­su­ja, jot­ka ei­vät tun­nu hel­poil­ta.

Jos Ju­ma­lan kä­des­tä pääs­täi­sim­me ir­ti, mis­tä sai­sim­me tur­van?

MaunoKinnunen
Mies, lähemmäs yksinkertainen. Isä, lähemmäs kakskytkertainen. Röntgensäde, mulle keskinkertaista tutumpi juttu. Ei näy eikä tunnu. Taivaantuike, elämän tärkein juttu. Näyttää tien perille. Tuntuu jo matkalla sisusonnena ja toivona Kotiin. Palautetta blogista voi laittaa osoitteeseen manukinu(a)gmail.com
10.12.2024

Voimistakaa uupuneet kädet, vahvistakaa horjuvat polvet, sanokaa niille, jotka sydämessään hätäilevät: ”Olkaa lujat, älkää pelätkö. Tässä on teidän Jumalanne!” Jes. 35:3–4

Viikon kysymys