En minä muu­ta osaa sa­noa rat­kai­suk­si. Kait ih­mi­sen on hyvä ol­la Kem­pe­lees­sä, vaik­ka oli­si syn­ty­jään ou­lun­sa­lo­lai­nen. Kyl­lä­hän po­ri­lai­nen­kin muut­taa Rau­mal­le pa­kon edes­sä tai sa­vo­lai­nen Poh­jois-Kar­ja­laan. Niin!

Kun puo­li­so­ni ah­dis­tuu uu­den asuin­maam­me kult­tuu­rie­rois­ta, eh­do­tan no­pe­ak­si rat­kai­suk­si muut­toa Suo­meen. Tai kun hän va­lit­taa vä­sy­mys­tä, rat­kai­su on ai­kai­nen nuk­ku­maan meno. Syy vä­sy­myk­seen voi ol­la kui­ten­kin ihan joku muu kuin unen puu­te. Rat­kai­su­eh­do­tuk­se­ni ei­vät ole ol­leet san­gen me­nes­ty­nei­tä. Osai­si­ko­han joku päi­vys­tä­vä do­sent­ti aut­taa?

Mie­tin, on­ko rat­kai­su­kes­kei­syy­des­sä eroa mie­hen ja nai­sen vä­lil­lä. En tie­dä, mut­ta usein it­se esi­tän rat­kai­sua no­pe­as­ti. Ta­ju­an myös, et­tä sitä no­pe­am­min eh­do­tan jo­tain rat­kai­sua, mitä vä­sy­neem­pi ja tur­hau­tu­neem­pi olen. Ovat­ko­han toi­set mie­het myös sel­lai­sia? En­tä nai­set? Jos mie­hel­lä on vi­ras­to­työn pai­nei­ta, sa­no­vat­ko he:

– No, muu­te­taan Tyr­nä­väl­le pe­ru­nan­vil­je­li­jöik­si.

Ah­dis­tu­nei­suu­den hoi­toon on kui­ten­kin lää­ke: kuun­te­le­mi­nen, myö­tä­tun­to ja kes­kus­te­lu. Niin­hän mi­nä­kin ha­lu­an, et­tä mi­nua kuun­nel­laan, kun on stres­siä ja asi­at kaa­tu­vat pääl­le.

Nyt mei­tä ovat ah­dis­ta­neet nuo kult­tuu­ri­set asi­at. Pai­kal­li­nen Kela toi­mii toi­sel­la ta­val­la. Ja ve­ro­toi­mis­to. Suo­mes­sa ve­rot­ta­ja kyl­lä ko­tiut­taa oman­sa jo en­sim­mäi­ses­tä ti­lis­tä. Uu­des­sa ko­ti­pai­kas­sa on en­sim­mäi­nen vuo­si men­nyt sel­vi­tel­les­sä min­kä­lai­nen ve­ron­mak­sa­ja olen ja kei­tä per­hee­seen kuu­luu. Sil­ti­kään en oi­kein vie­lä tie­dä, pal­jon­ko kei­sa­ril­le kuu­luu. Li­säk­si pi­tää al­kaa ra­ken­taa luot­to­his­to­ri­aa, os­taa ve­lak­si ja hoi­taa ve­lat, et­tä ker­tyi­si luot­to­pis­tei­tä. En­täs kun kor­va- ja sil­mä­ti­pat mak­sa­vat 5 dol­la­ris­ta ai­na 200 dol­la­riin sen mu­kaan, mi­ten äly­ät toi­mia ja mil­lai­nen va­kuu­tus si­nul­la on?

Uu­den ää­rel­lä täy­tyy jos­kus teh­dä tur­haa­kin työ­tä ja yrit­tää mon­ta ker­taa. Ei pidä heti pa­ka­ta ja muut­taa Kem­pe­lee­seen, jot­ta elä­mä muut­tui­si on­gel­mat­to­mak­si. Kun asi­oi­ta ja­e­taan, al­kaa uu­si elä­män­ti­lan­ne ja uu­det ko­ke­muk­set nä­kyä myös ar­vok­kai­na.

– Tä­tä­hän me läh­dim­me ha­ke­maan.

Kes­kus­te­lu­jen jäl­keen voim­me teh­dä tar­vit­ta­es­sa elä­mää pa­ran­ta­via rat­kai­su­ja­kin. Ja jos me­nem­me Five Gu­y­siin asi­oi­ta mä­reh­ti­mään, niin sa­mal­la voi­daan mä­reh­tiä muu­ta­kin kuin prob­lee­me­ja. Joka pai­kal­la on myös etun­sa!

Har­ri Vä­hä­jylk­kä