JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Enon veneessä

20.6.2020 6.00

Juttua muokattu:

16.6. 11:11
2020061611110620200620060000

Sain yli­op­pi­las­juh­lie­ni jäl­keen ke­sä­työ­pai­kan äi­ti­ni ko­ti­ky­län pos­ti­toi­mis­tos­ta. Sa­mas­sa ra­ken­nuk­ses­sa toi­mi myös Sääs­tö­pan­kin kont­to­ri. Kont­to­rei­ta hoi­ti avi­o­pa­ri. Pa­ris­kun­ta viet­ti lo­man­sa mö­kil­lä, ja sain käyt­tää hei­dän pank­ki­ra­ken­nuk­ses­s­sa ole­vaa asun­to­aan.

Pa­hak­si on­nek­si juu­ri nii­nä pos­ti­nei­ti­viik­koi­na ryös­tet­tiin kak­si vas­taa­van­lais­ta syr­jäis­tä kont­to­ria. Kas­sa­kaa­pit ei­vät tun­tu­neet mu­ka­vil­ta seu­ra­lai­sil­ta suu­res­sa ra­ken­nuk­ses­sa yk­si­nään nu­kut­ta­es­sa.

Mut­ta ku­vi­tel­tua ryös­töä to­del­li­sem­mak­si uh­kak­si muo­dos­tui ihan eri­tyyp­pi­nen jut­tu. Ra­ha­lii­ken­teen to­sit­teet piti päi­vän päät­teek­si jou­dut­taa il­lal­la saa­pu­vaan pos­ti­au­toon, jos­ta ne jat­koi­vat mat­kaan­sa Hel­sin­kiin pää­kont­to­riin.

Kuin­ka ol­la­kaan, huo­ma­sin erää­nä päi­vä­nä an­ta­nee­ni asi­a­kas­pa­ris­kun­nal­le vää­rän kuit­ti­o­san. Pa­ris­kun­ta oli men­nyt me­no­jaan ja oli jo lä­hei­sen jär­ven saa­res­sa.

Mut­ta ei hä­tää! Enol­la­han oli vene, jo­hon oli kai­ken li­säk­si juu­ri han­kit­tu pe­rä­moot­to­ri. Läh­det­tiin oi­tis mat­kaan. Eno ei ol­lut elä­es­sään aja­nut moot­to­ri­ve­neel­lä, ja kiel­tä­mät­tä meno al­koi he­tim­mi­ten sil­tä näyt­tää­kin.

Puh­ke­si kova myrs­ky. Vene la­sah­te­li ko­vas­sa aal­lo­kos­sa. Pärs­keet len­si­vät kas­voil­lem­me. En muis­ta, oli­ko lai­ta­tuu­li, myö­täi­nen vai vas­tai­nen, mut­ta vene tun­tui me­ne­vän hol­tit­to­mas­ti min­ne sat­tuu.

Vä­lil­lä minä olin yl­hääl­lä ja eno al­haal­la. Het­ken pääs­tä eno ylen­net­tiin ja mi­nut alen­net­tiin. Ve­neen pyö­räh­tä­es­sä täy­den ym­py­rän näin eno­ni kas­voil­la hur­jis­tu­neen il­meen. Kas­sa­kaa­pin avai­mia ei il­mei­ses­ti saa­nut jät­tää mi­hin­kään, kos­ka ne oli­vat tas­kus­sa­ni ja ajat­te­lin, et­tä ku­ka­han ne jär­ven poh­jas­ta löy­tää.

Lo­pul­ta ran­tau­duim­me kui­ten­kin elä­vi­nä pa­ris­kun­nan ke­sä­mö­kil­le Paa­va­lin­kal­li­ol­le. Vie­tim­me mu­ka­van kah­vit­te­luil­lan ja pa­la­sim­me il­man sel­kiin­nyt­tyä ky­län ran­taan mai­se­mia ihas­tel­len.

Jär­vi on suun­nil­leen puol­ta pie­nem­pi kuin Ge­ne­sa­re­tin­jär­vi Is­ra­e­lis­sa. Voin elä­väs­ti ku­vi­tel­la ope­tus­las­ten hä­dän myrs­kys­sä ja tun­teen, kun Jee­sus nuk­kui: ”Her­ra, pe­las­ta mei­dät! Me hu­kum­me.” Ja ope­tus­las­ten ih­met­te­lyyn­kin on ai­van sy­dä­mes­tä as­ti help­po yh­tyä: ”Mikä tämä mies on? Hän­tä­hän tot­te­le­vat tuu­let ja aal­lot­kin.”

TuulaStång
Olen syntyperäinen kainuulainen, kolmilapsisen pienviljelijäperheen tytär. Työkseni opetin ala-asteikäisiä lapsia Kainuun kunnissa ja pari vuotta muuallakin. Asun Kajaanissa kerrostalokodissa. Lapsuudenkotini maalla on toinen elämänympäristöni. Minulle voi lähettää sähköpostia osoitteeseen: tuula.stang(at)gmail.com
29.3.2024

Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran. Luuk. 23:46

Viikon kysymys