JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Lap­si on ai­nut­ker­tai­sen ar­vo­kas

13.12.2020 7.00

Juttua muokattu:

11.12. 17:09
2020121117090920201213070000

Kat­se­lin sal­koon nos­tet­tua Suo­men lip­pua lap­sen oi­keuk­sien päi­vän hä­mä­rä­nä aa­mu­na. Mie­lee­ni tul­vah­ti pait­si oma lap­suu­te­ni muis­toi­neen myös mo­net tun­te­ma­ni lap­set vuo­si­kym­men­ten ajal­ta.

Tun­nen, et­tä sain elää tur­val­li­sen lap­suu­den. Sain kai­ken tar­peel­li­sen, mitä per­heem­me sil­loi­sis­sa olo­suh­teis­sa oli mah­dol­lis­ta saa­da. Mo­nel­le tä­män päi­vän lap­sel­le sel­lai­nen elä­mä toi­si ken­ties tyy­ty­mät­tö­män mie­len. Ko­dis­sam­me riit­ti rak­kaus ja an­teek­si­an­ta­mus.

Mei­dän maas­sam­me las­ten olo­suh­teet ko­ko­nai­suu­des­saan ovat hy­vät, sil­lä myös yh­teis­kun­ta huo­leh­tii lap­sis­ta. Sil­ti mo­net lap­set elä­vät tur­va­ton­ta elä­mää.

On rik­kou­tu­nei­ta ko­te­ja, jois­sa lap­si jou­tuu kan­ta­maan vas­tuu­ta hä­nel­le kuu­lu­mat­to­mis­ta teh­tä­vis­tä. On lap­sia, joil­la ul­ko­a­päin kat­so­en on kaik­ki hy­vin. Heil­tä ei puu­tu mi­tään ai­neel­lis­ta, mut­ta tur­val­li­suu­den ja ra­kas­te­tuk­si tu­le­mi­sen tun­ne puut­tuu.

Saat­taa ol­la, et­tä jois­sa­kin ko­deis­sa lap­si ei saa ol­la lap­si. Hä­net oh­ja­taan lii­an var­hain ai­kuis­ten maa­il­maan, ko­ke­maan sel­lais­ta, mikä ei ole hä­nen ke­hi­tyk­sel­leen so­pi­vaa. Tar­vi­taan lä­hei­sil­tä ai­kui­sil­ta herk­kiä kor­via kuul­la ja herk­kiä sil­miä näh­dä las­ten hätä.

Yh­dis­ty­nei­den kan­sa­kun­tien Lap­sen oi­keuk­sien ju­lis­tuk­sen mu­kaan jo­kai­sel­la lap­sel­la on oi­keus ni­meen, kan­sa­lai­suu­teen, fyy­si­seen, hen­ki­seen ja so­si­aa­li­seen ke­hi­tyk­seen, so­si­aa­li­seen tur­vaan ja kou­lu­tuk­seen. Oi­keuk­sia on niin pal­jon, et­tä kaik­kien las­ten kans­sa te­ke­mi­sis­sä ole­vien oli­si hyvä lu­kea tuo ju­lis­tus sil­loin täl­löin.

Lap­si on ar­vo­kas oma­na it­se­nään syn­ty­pe­räs­tään, ul­ko­nä­ös­tään ja mah­dol­li­sis­ta vam­mois­taan riip­pu­mat­ta. Lap­set ovat eri­tyi­sen tär­kei­tä, sil­lä heis­sä kas­vaa tu­le­vai­suus. He ot­ta­vat var­tut­tu­aan vas­tuun. Voim­me op­pia lap­sen ai­tou­des­ta pal­jon, mut­ta toi­saal­ta myös lap­set tar­vit­se­vat ai­kui­sil­ta mal­lin, jon­ka mu­kaan elää yh­des­sä tois­ten kans­sa.

Nii­lo Rau­ha­la on kir­joit­ta­nut pal­jon ru­no­ja lap­sen ai­nut­ker­tai­ses­ta ar­vos­ta. Erääs­sä hä­nen jou­lu­ru­nos­saan on sä­keet:

Kii­tos, Jee­sus, kun syn­nyit lap­sek­si an­ka­raan maa­il­maan.

Mi­nun­kin lap­sel­la­ni on oi­keus syn­tyä, elää

ja ot­taa vas­taan vai­kea tien­sä sa­mas­ta kä­des­tä,

joka piir­si jo val­miik­si Si­nun­kin tie­si,

en­nen kuin maa­il­ma pe­rus­tet­tiin.

Mi­nun­kin lap­se­ni läh­tee tiel­leen puh­tain sil­min,

saan kat­sel­la nii­tä, kun päi­vä on mi­nul­le ras­kas.

Sil­mien lau­lu ei ole vie­lä rik­ki,

toi­vos­sa kuun­te­len kat­sel­len tie­tä­si, Jee­sus.

Mi­nus­ta nois­sa sä­keis­sä on ku­vat­tu­na lap­sen ar­vo, koko lap­sen oi­keuk­sien ydin. Lap­sel­la on oi­keus syn­tyä ja elää. Lap­si on myös us­kon esi­ku­va.

Tänä poik­keuk­sel­li­se­na ai­ka­na moni kai­paa lap­sia lä­hel­leen tuo­maan ai­toa jou­lui­loa. Ai­kui­nen­kin tar­vit­see it­sel­leen lap­sen­mie­li­syyt­tä ja huo­let­to­muut­ta. Sitä, et­tei voi kai­kes­ta vas­ta­ta, vaan iloi­ta vä­häs­tä­kin.

Toi­vo­tan kai­kil­le lu­ki­joil­le Jou­lun Lap­sen siu­naa­maa juh­laa ja va­loa, ai­toa lap­sen­mie­lis­tä jou­lui­loa.

AiliPasanen
Luonto alkaa kotini ikkunan alta Sotkamossa, jossa jo vuosia sitten on koulun kello lakannut minulle soimasta. Syntymäkaupunkini oli sotien jälkeen Jyväskylä. Äiti ja isä olivat karjalaista syntyperää. Kolme siskoa, yksi pikkuveli ja heidän perheensä ovat minulle rakkaita. Olen saanut muitakin perheitä lähelleni. Lankakorien sisältö, kirjat, kynä ja pensselit kuljettavat ajatukseni muihin maailmoihin. Minulle voi antaa palautetta osoitteeseen aili.pasanen@gmail.com
AiliPasanen

On­nea ja Ju­ma­lan siu­naus­ta

16.1.2021 7.30
AiliPasanen

”Minä ai­ka­na ih­mi­nen kau­nein on”

13.11.2020 6.05
AiliPasanen

Lah­jois­ta pa­ras

12.10.2020 7.30
AiliPasanen

Sa­haa­van ros­von met­säs­tys­tä

10.9.2020 6.00
AiliPasanen

"Eh­ti­nyt on­ko jo elo­kuu?"

16.8.2020 6.15
AiliPasanen

Ik­ku­noi­ta

5.8.2020 6.00
AiliPasanen

Puo­li vuo­si­sa­taa sit­ten

12.7.2020 6.00
AiliPasanen

Muis­to­laat­ta pik­ku­vel­jel­le

17.6.2020 6.00
AiliPasanen

Eris­tyk­ses­tä va­pau­teen

20.5.2020 6.05
AiliPasanen

Ilo­ja tä­hän päi­vään

21.4.2020 6.40
AiliPasanen

Au­rin­gon­pi­men­nyk­siä

22.3.2020 6.25
AiliPasanen

Ra­haa kä­tei­se­nä – ko­lik­ko­ja pus­sis­sa

17.2.2020 6.05
AiliPasanen

Nä­ke­vin sil­min

18.1.2020 6.00
AiliPasanen

Täs­sä iäs­sä – sii­nä iäs­sä

4.12.2019 6.58
AiliPasanen

On­ko si­nul­la ikä­vä?

6.11.2019 6.55
AiliPasanen

Lu­sik­ka kau­nii­seen kä­teen

6.10.2019 6.54
AiliPasanen

Ris­tien ker­to­maa

5.9.2019 6.48
AiliPasanen

Mi­nun nos­tal­gi­nen sau­na­pol­ku­ni

31.7.2019 12.27
AiliPasanen

Nau­ru tyrs­kyy ja kup­lii

13.7.2019 6.17
AiliPasanen

Sy­ree­ne­jä Sor­ta­va­las­sa

3.6.2019 6.29
AiliPasanen

Uu­si kir­ja vie lu­ki­jan tun­tu­reil­le, La­es­ta­diuk­sen mat­kas­sa

14.5.2019 6.22
AiliPasanen

Kyy­nel­ten jäl­keen kir­kas­tuu

23.4.2019 6.39
AiliPasanen

Myö­tä­tun­toa ja hel­lyyt­tä

7.4.2019 6.10
AiliPasanen

Lin­tu­ko­don lem­pe­äs­sä suo­jas­sa

14.3.2019 6.34
AiliPasanen

Ta­ri­noi­ta ys­tä­vyy­des­tä

12.2.2019 6.32
AiliPasanen

On­ko se tyl­sää?

9.1.2019 6.43
26.1.2021

Her­ra puo­lus­taa kan­saan­sa, hän sää­lii pal­ve­li­joi­taan, kun hän nä­kee, et­tei heil­lä enää ole voi­maa, et­tä he ovat uu­pu­nei­ta, niin suu­ret kuin pie­net. 5. Moos. 32:36

Viikon kysymys