JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Rippikoulu on tärkeä

26.6.2016 6.28

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420160626062800

Koit­ti päi­vä, jol­loin au­ton pe­rä­kont­ti täyt­tyi lau­kuis­ta. Ta­ka­penk­ki­kin, kun ei kaik­ki mat­ka­ta­va­rat mah­tu­neet pe­rä­kont­tiin. Täyt­tyi au­to noin vii­des­tä met­ris­tä nuo­ria mie­hiä. Täyt­tyi mi­nus­ta­kin, kos­ka sain toi­mit­taa kul­jet­ta­jan vir­kaa.

Ajo­mat­ka hu­jah­ti het­kes­sä, 200 ki­lo­met­riä ilois­ta pu­heen­so­ri­naa, ai­kai­ses­ta aa­mu­he­rä­tyk­ses­tä huo­li­mat­ta. Sil­mis­sä tut­tu pol­vei­le­va mai­se­ma, kel­tai­nen opis­to­ko­ti oli­si rip­pi­kou­lu­lais­ten ko­ti­na seu­raa­van vii­kon ajan. Tih­ku­sa­tees­sa pi­hal­la odot­ti lei­ri­bus­si edel­li­sen vii­kon lei­ri­läi­siä. Oli hei­dän vuo­ron­sa mat­ka­ta kir­kol­le omaan kon­fir­maa­ti­o­ti­lai­suu­teen. Au­tos­ta­ni pur­kau­tu­va po­ruk­ka oli vas­ta omaa lei­ri­ään aloit­te­le­mas­sa.

No­pe­at toi­vo­tuk­set ja äi­dil­li­set eväs­tyk­set, ja se vii­si met­riä nuor­ta mies­tä ka­to­si opis­ton ovis­ta si­sään. Odot­ta­maan oman lei­rin­sä al­ka­mis­ta. Jään het­kek­si miet­tei­sii­ni kat­so­maan ym­pä­ris­töä. Muis­to­jen mai­se­maa. Ih­met­te­le­mään ajan kiih­ke­ää vir­taa.

Rip­pi­lei­ril­le läh­ti per­heem­me nel­jäs lap­si. Tal­ven ai­ka­na isään­sä pi­dem­mäk­si hu­jah­ta­nut nuo­ri mies. Tal­vi­jak­son lei­ril­le hän osal­lis­tui Long­view-ni­mi­ses­sä kau­pun­gis­sa Yh­dys­val­lois­sa mui­den Se­at­t­len nuor­ten ta­voin. ”Pre-conf camp.” Pa­la­si siel­tä hymy huu­lil­laan: uu­det ys­tä­vyys­suh­teet oli­vat vah­vis­tu­neet, ja lei­ril­lä oli ol­lut mu­ka­vaa. Sil­ti odo­tus Suo­mi-lei­ris­tä vain vah­vis­tui ke­sää koh­ti. Pit­käl­tä tun­tu­va odo­tus päät­tyi. Lei­ri al­koi.

äi­ti­nä olen konk­reet­ti­ses­ti ko­ke­nut rip­pi­lei­rin mer­ki­tyk­sen sii­nä, et­tä oma nuo­ri on vah­vis­tu­nut us­kos­saan ja us­ko­mi­sen asia on tul­lut en­tis­tä hen­ki­lö­koh­tai­sem­mak­si. Muis­tan vie­lä­kin poi­ka­ni van­hem­pien si­sa­rus­ten ai­em­mat kon­fir­maa­ti­o­ti­lai­suu­det kau­niis­sa puu­kir­kos­sa. Ker­ran ul­ko­na oli aa­mul­la vain muu­ta­ma plus-as­te, mut­ta us­kon, et­tä saar­nan vä­lit­tä­mä läm­pö läm­mit­ti jo­kais­ta kir­kos­sa oli­jaa. Tun­tui, et­tä oli­sin ol­lut val­mis tai­vaa­seen! Ja niin pu­hut­te­le­vaa oli näh­dä nuor­ten her­kis­ty­neet kas­vot.

Rip­pi­kou­lun ja rip­pi­lei­rin mer­ki­tys on täs­sä­kin ajas­sa tär­keä. Tur­val­li­ses­sa po­ru­kas­sa saa kes­kus­tel­la nuo­ria as­kar­rut­ta­vis­ta asi­ois­ta, konk­reet­ti­sis­ta käy­tän­nön ta­vois­ta ja hen­gel­li­sis­tä ky­sy­myk­sis­tä. Mitä tar­koit­taa rai­tis seu­rus­te­lu? Mikä on nel­jäs käs­ky ja mitä se tar­koit­taa? Kes­kus­te­lun ai­hei­ta on lu­ke­mat­to­mia. Vaik­ka eri lei­reil­lä pai­no­pis­te voi liik­kua eri asi­ois­sa, on tär­kein­tä pu­hua ar­mon sa­no­mas­ta. Et­tä saa syn­nit us­koa an­teek­si Jee­suk­sen ni­mes­sä ja ve­res­sä.

Jä­tin poi­ka­ni lei­ril­le ja jat­koin it­se mat­kaa ys­tä­vä­per­hee­seen. Rip­pi­juh­liin. Kes­kel­le ilois­ta il­ma­pii­riä, ku­kin ko­ris­tel­tua ko­tia, jäl­leen­nä­ke­mi­sen rie­mua. Mie­le­ni täyt­tyi kii­tol­li­suu­des­ta, ys­tä­vyy­den läm­mös­tä, us­ko­vais­ten kes­ki­näi­ses­tä rak­kau­des­ta. Kah­vi­kin mais­tui eri­tyi­sen hy­väl­tä ys­tä­vien kes­kel­lä. Jäin yök­si ja il­lal­la ris­tin kä­te­ni un­ta odo­tel­les­sa­ni. Muis­tin per­het­tä­ni val­ta­me­ren ta­ka­na ja muis­tin lap­si­a­ni Suo­mes­sa. Muis­tin nuo­ria lei­ril­lä. Kii­tin ele­tys­tä päi­väs­tä. Kon­fir­maa­ti­on us­koa vah­vis­ta­va sa­no­ma oli ta­voit­ta­nut mi­nut­kin. Oli tur­val­lis­ta tun­tea ole­van­sa Ju­ma­lan lap­si.

”Las­ke hel­lä pai­men­kä­si pääl­le nuo­ren jo­kai­sen. Siu­naa hei­tä Hen­gel­lä­si, iloon toi­voon roh­kais­ten, kun he käy­vät us­ko­en, si­nuun, Her­ra; luot­ta­en py­hän ar­mos alt­ta­ril­le, loh­du­tuk­sen läh­te­hil­le.” (SL 322:2.)

SariannaSuominen
50+ vuotta, 1 aviomies ja 9 lasta. Elämää Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Uusi kotipaikkakunta Hyvinkää. Uskomisen kallis aarre löytyi aikuisiällä. Kirjoitan tuokiokuvia elämästä ison perheen äitinä, erityislapsen äitinä, työssäkäyvänä äitinä ja siitä, miltä tuntuu paluumuutto Suomeen, kun puoliso on yhä töissä meren takana. sarianna.suomi@gmail.com
SariannaSuominen

Mietteitä kotimaasta ja välitilasta

15.12.2018 6.41
SariannaSuominen

Leiri-ihmisiä ja murkkukurssitapaamisia

5.11.2018 6.22
SariannaSuominen

Paluumuuttajan pohdintoja

24.9.2018 6.24
SariannaSuominen

Soluttautumisia ja lähimmäisenrakkautta

28.8.2018 6.30
SariannaSuominen

Yhtä juhlaa, työnikin

24.7.2018 6.38
SariannaSuominen

Onnea ylioppilas Yrjölle ja putkimies Kallelle!

4.6.2018 8.37
SariannaSuominen

Itkeminen auttaa

25.4.2018 6.29
SariannaSuominen

Muutos ja mahdollisuus

7.4.2018 6.49
SariannaSuominen

Seikkailijatar sisälläni

27.2.2018 6.52
SariannaSuominen

”Water, water”

6.2.2018 6.57
SariannaSuominen

Elämän räsymatto

29.12.2017 6.21
SariannaSuominen

Rauhoittumisen hetki

22.11.2017 6.47
SariannaSuominen

Arjen luksusta

31.10.2017 6.47
SariannaSuominen

Yksinäisyydestä

25.9.2017 6.32
SariannaSuominen

Muuttuvassa arjessa luottavaisin mielin

19.8.2017 6.52
SariannaSuominen

Paras ekstrakromosomi ikinä

25.7.2017 6.39
SariannaSuominen

Hieno leiriviikonloppu

25.6.2017 6.24
SariannaSuominen

Sisälläni asuu pieni tyttö

29.5.2017 6.19
SariannaSuominen

Rajattu elämä

29.4.2017 6.40
SariannaSuominen

Kutsumaton vieras

31.3.2017 6.57
SariannaSuominen

Samalla viivalla

4.3.2017 6.15
SariannaSuominen

Rakkautta yhteisessä yrityksessä Oy Meidän Perhe Ab

28.1.2017 6.57
SariannaSuominen

Jumalan lauhaa

5.1.2017 6.17
SariannaSuominen

Ajatuksia valitsemisesta

29.11.2016 6.42
SariannaSuominen

Taivaan Isän huolenpitoa ja matkaystäviä

31.10.2016 6.53
SariannaSuominen

Yhteydenpitoa ja opintietä

25.9.2016 6.10
SariannaSuominen

Elänkö elämääni vai jaanko sen pintaa somessa?

1.9.2016 6.57
SariannaSuominen

Taivaan Isä on muutossa ja muutoksessa mukana

10.8.2016 6.41
SariannaSuominen

Joulu ja juhannus toukokuussa

28.5.2016 6.33
SariannaSuominen

Erityisen rakas

28.4.2016 6.30
SariannaSuominen

Muuttolaatikoihin pakatut mietteet

20.3.2016 7.00
SariannaSuominen

Asennetta ja keltaisia koulubusseja

20.2.2016 7.00
SariannaSuominen

Viestejä

20.1.2016 6.28
SariannaSuominen

Jäähyväisiä

14.12.2015 7.17
29.3.2024

Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran. Luuk. 23:46

Viikon kysymys