JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Sahaavan rosvon metsästystä

10.9.2020 6.00

Juttua muokattu:

4.9. 14:26
2020090414264120200910060000

Ai­li Pa­sa­nen

Tämä ta­pah­tui ai­ka­na, jol­loin ei ol­lut kän­ny­köi­tä tas­kus­sa. Ei­kä ta­loon, jos­sa tämä ta­pah­tui, ka­jas­ta­nut ka­tu­va­lo­ja ei­kä edes naa­pu­ri­ta­lo­jen va­loa.

Mei­dän äi­dil­läm­me ja isäl­läm­me oli val­ta­tien var­res­sa pie­ni maa­lais­kaup­pa, jo­hon tuli ky­län pos­ti ja jos­ta se myös läh­ti. Kau­pan keit­ti­ös­sä mo­nen ta­lon asuk­kaat kä­vi­vät soit­ta­mas­sa pu­he­li­mel­la tär­ke­ät asi­at. Asi­ak­kaat pal­vel­tiin. Jos jo­tain puut­tui, han­kit­tiin kau­pun­gis­ta ja vie­tiin sit­ten asi­ak­kaan ko­tiin.

Se oli työn­täy­teis­tä, mut­ta vä­ri­käs­tä ja si­säl­tö­ri­kas­ta ai­kaa.

Oli hy­vin pil­vi­nen ja pi­meä syk­syi­nen vii­kon­lop­pu. Äi­ti ja isä oli­vat pois­sa ko­toa jon­kun su­ku­lai­sen luo­na. Mei­tä oli ko­to­na muu­ta­mia sis­ko­ja ja yk­si veli, kaik­ki nuo­ria ai­kui­sia.

Lau­an­tai­na olim­me sau­nan jäl­keen köm­pi­neet ylä­ker­taan nuk­ku­maan. Siel­lä oli uni ma­ke­aa. Jon­kin ai­kaa nu­kut­tu­am­me joku meis­tä he­rä­si.

– Kuun­nel­kaa, mikä se on?

Kaik­ki pi­dät­ti­vät hen­gi­tys­tään.

– Se on sa­haus­ta. Joku mur­tau­tuu kaup­paan.

Ros­vo oli tie­ten­kin näh­nyt, et­tei au­to ole pi­has­sa. Nyt oli so­pi­va yö.

Heti kun vä­hän lii­kuim­me, sa­haus kat­ke­si. Taas, kun hil­je­nim­me as­kel­ta­kaan ot­ta­mat­ta, sa­haa­mi­nen jat­kui.

Em­me me jää­neet pe­lois­sam­me kuun­te­le­maan, vaan pää­tim­me toi­mia. Meil­tä ei puut­tu­nut roh­keut­ta. Teim­me suun­ni­tel­man.

Vin­tin por­taat las­keu­tui­vat etei­seen, jos­ta oli ovi keit­ti­öön ja kau­pan si­sä­va­ras­toon. Si­sä­va­ras­tos­ta pääs­tiin kaup­paan ja toi­ses­ta oves­ta kau­pan ul­ko­va­ras­toon. Ul­ko­va­ras­ton uloin ovi sul­jet­tiin isol­la puu­par­rul­la.

Nyt sa­haus kuu­lui jo sel­väs­ti va­ras­to­jen vä­li­ses­tä oves­ta. To­te­sim­me, et­tä va­ras sa­haa puu­o­vea rik­ki pääs­täk­seen kaup­paan.

Lan­ka­pu­he­lin oli keit­ti­ös­sä. Em­me en­nät­tä­neet pu­keu­tua. Yö­pai­dan hel­mo­ja nos­tel­len läh­dim­me va­ro­vas­ti as­te­le­maan por­tai­ta alas. Ai­ka hy­vin tun­sim­me on­nek­si kaik­kein na­rah­ta­vim­mat as­kel­mat. Jo­kai­sel­la oli asee­na iso hal­ko. Tas­ku­lamp­pu­ja­kin riit­ti useim­mal­le. Va­lo­ja em­me sy­tyt­tä­neet.

So­vim­me, et­tä veli au­kai­see va­ras­ton oven ja ko­val­la ää­nel­lä kar­jai­see: SEIS.

Me muut hyök­kääm­me ha­lol­la pau­kaut­ta­maan ros­voa – tai ai­na­kin säi­käyt­tä­mään. Tas­ku­lam­put­kin sy­ty­tet­täi­siin ja täh­dät­täi­siin ros­voon. Kaik­ki muut­kin va­lot sy­ty­tet­täi­siin sa­mal­la het­kel­lä. Yk­si meis­tä me­nee no­pe­as­ti keit­ti­öön ja soit­taa po­lii­sil­le.

Näin as­te­lim­me alas­päin. Sa­haus kat­ke­si heti, kun joku por­ras na­rah­ti, ja taas jat­kui. Sy­dän kyl­lä tai­si ta­koa mel­koi­ses­ti, mut­ta sitä ei sa­haa­ja kuul­lut, ei­kä ha­lon va­pi­naa.

Toi­mim­me so­vi­tun mu­kai­ses­ti. Kuu­lui seis-kar­jah­dus, kaik­ki va­lot syt­tyi­vät ja ha­lot nou­si­vat uh­kaa­vaan asen­toon. Pu­he­li­men luo­na oli luu­ri val­mii­na soit­ta­jal­la, joka hoki mie­les­sään oi­ke­aa nu­me­roa.

Va­ras sai ja­lat al­leen: hän­tä vain vi­lah­ti kyn­nyk­sen al­le.

Suu­ri rot­ta oli jyr­si­nyt va­ras­ton puu­kyn­nyk­seen suu­ren ko­lon. Oli sil­lä ol­lut mel­koi­nen työ­maa. Sa­han­pu­ru­ka­sa oli yl­lät­tä­vän suu­ri. Mut­ta ei­pä pääs­syt her­kut­te­le­maan kau­pan an­ti­mil­la.

Ha­lot sai­vat las­keu­tua. Ul­ko­va­ras­tos­ta et­sim­me jyr­si­tyn si­sään­tu­lo­väy­län. Sen ja myös kyn­nyk­sen ko­lon tu­kim­me pai­na­vil­la puil­la, tai­sim­me jon­kin ki­ven­kin ha­kea pai­nok­si.

Ei tul­lut tämä ros­vo tois­ta ker­taa, ei­kä ku­kaan muu­kaan ros­vo.

Me na­ker­sim­me jo­tain mais­tu­vaa keit­ti­ös­sä, en­nen kuin ka­pu­sim­me taas vint­tiin nuk­ku­maan.

AiliPasanen
Luonto alkaa kotini ikkunan alta Sotkamossa, jossa jo vuosia sitten on koulun kello lakannut minulle soimasta. Syntymäkaupunkini oli sotien jälkeen Jyväskylä. Äiti ja isä olivat karjalaista syntyperää. Kolme siskoa, yksi pikkuveli ja heidän perheensä ovat minulle rakkaita. Olen saanut muitakin perheitä lähelleni. Lankakorien sisältö, kirjat, kynä ja pensselit kuljettavat ajatukseni muihin maailmoihin. Minulle voi antaa palautetta osoitteeseen aili.pasanen@gmail.com
AiliPasanen

Joulukirje sinulle

14.12.2021 6.00
AiliPasanen

Mistä olet kotoisin?

10.11.2021 6.15
AiliPasanen

Värien vuodenajat

13.10.2021 7.58
AiliPasanen

Lahjakello antaa lahjaksi aikaa

13.9.2021 7.30
AiliPasanen

Onko minun pakko?

12.8.2021 7.00
AiliPasanen

Parkkipaikka peltoseuroissa

16.7.2021 8.00
AiliPasanen

Korona-ajan mietteitä

1.6.2021 9.15
AiliPasanen

Luonnon kauneuden matematiikkaa

17.5.2021 7.05
AiliPasanen

Viimeisen kerran

20.4.2021 7.00
AiliPasanen

Käsien kosketuksia

20.3.2021 7.05
AiliPasanen

Syntymäpäivän iloa

13.2.2021 7.30
AiliPasanen

Onnea ja Jumalan siunausta

16.1.2021 7.30
AiliPasanen

Lapsi on ainutkertaisen arvokas

13.12.2020 7.00
AiliPasanen

”Minä aikana ihminen kaunein on”

13.11.2020 6.05
AiliPasanen

Lahjoista paras

12.10.2020 7.30
AiliPasanen

"Ehtinyt onko jo elokuu?"

16.8.2020 6.15
AiliPasanen

Ikkunoita

5.8.2020 6.00
AiliPasanen

Puoli vuosisataa sitten

12.7.2020 6.00
AiliPasanen

Muistolaatta pikkuveljelle

17.6.2020 6.00
AiliPasanen

Eristyksestä vapauteen

20.5.2020 6.05
AiliPasanen

Iloja tähän päivään

21.4.2020 6.40
AiliPasanen

Auringonpimennyksiä

22.3.2020 6.25
AiliPasanen

Rahaa käteisenä – kolikkoja pussissa

17.2.2020 6.05
AiliPasanen

Näkevin silmin

18.1.2020 6.00
AiliPasanen

Tässä iässä – siinä iässä

4.12.2019 6.58
AiliPasanen

Onko sinulla ikävä?

6.11.2019 6.55
AiliPasanen

Lusikka kauniiseen käteen

6.10.2019 6.54
AiliPasanen

Ristien kertomaa

5.9.2019 6.48
AiliPasanen

Minun nostalginen saunapolkuni

31.7.2019 12.27
AiliPasanen

Nauru tyrskyy ja kuplii

13.7.2019 6.17
AiliPasanen

Syreenejä Sortavalassa

3.6.2019 6.29
AiliPasanen

Uusi kirja vie lukijan tuntureille, Laestadiuksen matkassa

14.5.2019 6.22
AiliPasanen

Kyynelten jälkeen kirkastuu

23.4.2019 6.39
AiliPasanen

Myötätuntoa ja hellyyttä

7.4.2019 6.10
AiliPasanen

Lintukodon lempeässä suojassa

14.3.2019 6.34
AiliPasanen

Tarinoita ystävyydestä

12.2.2019 6.32
AiliPasanen

Onko se tylsää?

9.1.2019 6.43
29.3.2024

Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran. Luuk. 23:46

Viikon kysymys