JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Miksi kantaa ristiä?

10.4.2017 6.49

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420170410064900

Vaih­doim­me kuu­lu­mi­sia What­sAp­pin vä­li­tyk­sel­lä ys­tä­vä­ni kans­sa. Tuli pian il­mi, et­tä mo­lem­mis­sa päis­sä elet­tiin ko­et­te­le­via ai­ko­ja: epä­var­muut­ta, ah­dis­tus­ta, vä­sy­mys­tä ja riit­tä­mät­tö­myy­den tun­net­ta ai­van nä­kö­a­lat­to­muu­teen saak­ka. To­det­tiin, et­tä on ol­lut us­ko ko­e­tuk­sel­la pa­hem­man ker­ran.

Tör­mä­sin ker­ran leu­kail­ta­van sii­hen, et­tä les­ta­di­o­lai­suu­des­sa aja­tel­laan us­kon an­ta­van voi­maa nii­hin vai­voi­hin ja ko­et­te­le­muk­siin, joi­ta se tuo mu­as­saan. Al­ku­tuoh­tu­muk­ses­ta toi­vut­tu­a­ni to­te­sin, et­tä leu­kai­li­ja oli it­se asi­as­sa ai­van oi­ke­as­sa! Aja­tus­han kuu­luu lu­te­ri­lai­seen te­o­lo­gi­aan. Elä­vään us­koon kuu­luu ris­tin kan­ta­mi­nen – vas­toin­käy­mi­set, vai­van­nä­kö, ah­dis­tuk­set ja kär­si­myk­set, ku­ten myös ul­ko­puo­lel­ta tu­le­va ar­vos­te­lu, ivai­lu ja suo­ra­nai­nen vi­ha­mie­li­syys. Mut­ta us­ko an­taa myös voi­man sen kan­ta­mi­seen: ”Ja Ju­ma­la on siu­naa­va / sen ris­tin, min­kä an­taa. / Saat voi­man sitä kan­taa.” (Vk. 354:3.)

Moni ko­et­te­le­mus tun­tuu pääl­li­sin puo­lin joh­tu­van niis­tä va­lin­nois­ta, joi­ta on ni­me­no­maan us­kon vuok­si ha­lun­nut teh­dä tai tul­lut teh­neek­si. Se, jos mikä, saat­taa näyt­tää tyh­myy­del­tä, tai suo­ras­taan hul­luu­del­ta ulos­päin: ”Jos on kivi ken­gäs­sä, niin ota kivi pois!” Näin maa­il­mas­sa ra­ti­o­naa­li­ses­ti aja­tel­laan. Tur­ha on yrit­tää se­li­tel­lä, et­tä ”us­kon, et­tä se on tar­koi­tet­tu niin" tai et­tä "on var­maan­kin tar­peel­lis­ta ja mi­nul­le hy­väk­si, et­tä asi­at ovat niin”.

Täs­sä ajas­sa on liki kä­sit­tä­mä­tön­tä, et­tä ih­mi­sen tu­li­si kiel­tää it­sen­sä. Asia on kään­ty­nyt pää­la­el­leen niin, et­tä sitä pi­de­tään mil­tei syn­ti­nä. Pi­kem­min­kin jo­kai­sen tu­li­si saa­da elää ja toi­mia niin kuin hy­väk­si ja so­pi­vak­si ko­kee, kun­han sii­tä ei koi­du toi­sil­le va­hin­koa, ke­nen­kään sii­hen puut­tu­mat­ta tai ra­joit­ta­mat­ta. Raa­ma­tun mu­kaan se ei ole kui­ten­kaan ih­mi­sel­le hy­väk­si, sil­lä se vie ih­mi­sen tur­mi­oon – ajal­li­seen ja ian­kaik­ki­seen.

Ris­ti on sen si­jaan tar­peen. Ajat­te­len, et­tä se on it­se­a­si­as­sa vält­tä­mä­tön, jot­ta ru­koi­li­sim­me, py­syi­sim­me lä­hel­lä Ju­ma­laa ja pe­las­tui­sim­me:

Jee­sus sa­noi ope­tus­lap­sil­leen: "Jos joku tah­too kul­kea mi­nun jäl­jes­sä­ni, hän kiel­tä­köön it­sen­sä, ot­ta­koon ris­tin­sä ja seu­rat­koon mi­nua. Sil­lä se, joka tah­too pe­las­taa elä­män­sä, ka­dot­taa sen, mut­ta joka elä­män­sä mi­nun täh­te­ni ka­dot­taa, on sen löy­tä­vä." (Matt. 16: 24–15.)

Tuos­sa si­tee­raa­mas­sa­ni loh­dul­li­ses­sa vir­res­sä 354 ”Kris­ti­tyn il­man ris­tiä” sa­no­taan, et­tei Ju­ma­la ku­ri­ta vi­has­saan vaan rak­kau­des­saan. Hän jopa kaik­kein an­ka­rim­min ku­rit­taa rak­kaim­pia lap­si­aan. Mik­si? Kiu­sois­sa ja vai­vois­sa us­koa ko­e­tel­laan. ”Kar­kais­taan”, ku­ten vir­res­sä sa­no­taan. Näin ris­tin kan­ta­mi­nen nöyr­ryt­tää ih­mi­sen Ju­ma­lan ja hä­nen ar­mon­sa puo­leen.

JuhaHakulinen
Operoin tällä hetkellä monipuolisesti musiikin parissa yrittäjänä ja musiikkituottajana. Musiikki on minulle tärkeää myös vapaa-ajalla, muutoin saatan rentoutua pelikentillä, kalavesillä tai sukututkimuksen parissa. Olen kiinnostunut muistakin taidemuodoista sekä filosofiasta ja teologiasta. Syvälliset pohdiskelut näiden aiheiden parissa ovat minulle ominaisia. Käyn tarpeen tullen mielelläni myös keskusteluja blogieni aiheista.
2.3.2024

Hyvä ja oikeamielinen on Herra, hän neuvoo syntisille tien. Ps. 25:8

Viikon kysymys