JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Juuret

19.10.2016 6.54

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420161019065400

Su­ku­tut­ki­mus. Ai­em­min ajat­te­lin sen ole­van har­maan­tu­vien mies­ten tyl­sä har­ras­tus, kun­nes it­se hu­rah­din sii­hen täy­sin – hä­din tus­kin 30 täyt­tä­nee­nä! Voi ol­la, et­tä useim­mil­la kiin­nos­tus juu­ri­aan koh­taan ke­hit­tyy oman elä­män ra­jal­li­suu­den hah­mot­tu­es­sa vä­hi­tel­len, kun tie­tyt ky­sy­myk­set al­ka­vat kai­va­ta vas­tauk­sia: Mikä on elä­män tar­koi­tus? Mikä on ih­mi­nen? Mik­si minä olen ja mis­tä minä tu­len?

Ve­li­poi­ka­ni, joka ei ole vie­lä su­ku­tut­ki­muk­ses­ta eri­tyi­sem­min kiin­nos­tu­nut, nal­jai­lee mi­nul­le toi­si­naan sii­tä, et­tä ei­kö su­ku­har­ras­tuk­sen tu­li­si ol­la pal­jon tär­ke­äm­pää elä­vien su­ku­lais­ten pa­ris­sa. Et­tä ei­kö ole hie­man tur­ha­nai­kais­ta ke­rä­tä am­moin jo kuol­lei­den su­ku­lais­ten ni­miä ja vuo­si­lu­ku­ja ja koos­taa niis­tä lis­tauk­sia?

Tot­ta­han se­kin on, mut­ta kyse on kah­des­ta hie­man eri asi­as­ta. Su­ku­tut­ki­muk­sen ide­a­na on pe­reh­tyä omiin su­ku­juu­riin­sa – esi­van­hem­piin ja hei­dän su­kui­hin­sa. Su­ku­tut­ki­muk­sen tu­lok­set tii­vis­ty­vät usein ni­mi­tau­luik­si su­ku­kir­joi­hin. Ni­mis­tä ja vuo­si­lu­vuis­ta kiin­nos­tus yleen­sä läh­tee­kin, ja nii­den jäl­jil­le voi pääs­tä hel­pos­ti vaik­ka­pa van­ho­ja kir­kon­kir­jo­ja se­lai­le­mal­la. Li­säk­si voi­daan et­siä myös kir­jal­li­sia do­ku­ment­te­ja, ku­ten van­ho­ja kir­jei­tä tai va­lo­ku­via ja esi­nei­tä. Van­hem­pia su­ku­lai­sia haas­tat­te­le­mal­la voi myös hank­kia ar­vo­kas­ta tie­toa. Näin ni­mien ja vuo­si­lu­ku­jen ym­pä­ril­le al­kaa hah­mot­tua vä­hi­tel­len pie­niä ta­ri­noi­ta ja ih­mis­koh­ta­loi­ta – men­neet pol­vet al­ka­vat elää. Näin myös su­ku­pe­rin­tö ja -pe­ri­mä piir­ty­vät esiin. Su­ku­pe­ri­mäl­lä tar­koi­tan sitä, et­tä kun edel­tä­vät su­ku­pol­vet tu­le­vat tu­tuik­si, niin al­kaa löy­tää omia luon­teen­piir­tei­tään ja ul­koi­sia piir­tei­tään myös edes­men­neil­tä su­ku­lai­sil­ta.

Su­ku­lai­suus­suh­teet ovat mo­nis­sa kult­tuu­reis­sa hy­vin tii­vii­tä ja mer­ki­tyk­sel­li­siä. Suo­men­kie­li­nen sana per­he mer­kit­see lä­hin­nä ydin­per­het­tä – isää, äi­tiä ja lap­sia. Mo­nis­sa muis­sa kult­tuu­reis­sa per­hee­seen si­säl­ty­vät myös iso­van­hem­mat, se­dät, enot, tä­dit, ser­kut ja muut, eli koko lä­hi­su­ku. Si­ten suku on so­si­aa­li­nen suo­ja- ja tu­ki­verk­ko, jon­ka lu­juu­teen voi luot­taa.

Su­ku­kes­kei­siin kult­tuu­rei­hin liit­tyy oleel­li­ses­ti van­hem­muu­den kun­ni­oi­tus. Var­sin­kin su­vun van­huk­set ovat su­ku­jen si­säl­lä usein hy­vin suu­ria auk­to­ri­teet­te­ja.

Van­hem­muu­den kun­ni­oi­tus kuu­lui myös An­tii­kin Roo­man suu­riin hy­vei­siin. Hy­veen pie­tas ('hurs­kaus, oi­ke­a­mie­li­syys') ole­mus tii­vis­tyi lau­see­seen pie­tas er­ga pa­ren­tes ('oi­ke­a­mie­li­syys van­hem­pia koh­taan'), jol­la tar­koi­tet­tiin us­kol­li­suut­ta ja kun­ni­oi­tus­ta van­hem­pia koh­taan. Ei­kä pel­käs­tään omia van­hem­pi­aan, vaan laa­jem­min kaik­kea van­hem­muut­ta, edel­tä­nei­tä pol­via sekä myös hen­ki­siä juu­ria, ku­ten kult­tuu­ri­sia ar­vo­ja ja kan­san­pe­rin­net­tä koh­taan.

Täl­lai­nen kun­ni­oit­ta­va suh­tau­tu­mi­nen edel­tä­viä pol­via ja heis­sä ki­tey­ty­nyt­tä vii­saut­ta koh­taan ei ole kau­ka­na Raa­ma­tun ope­tuk­ses­ta­kaan. Nel­jän­nes­sä käs­kys­sä sa­no­taan: "Kun­ni­oi­ta isää­si ja äi­ti­ä­si...” Kä­si­tän sen tar­koit­ta­van täs­mäl­leen sa­maa, mitä an­tii­kis­sa­kin pi­det­tiin hy­vee­nä.

Usein tun­tuu, et­tä tra­di­ti­oi­ta eli pe­rin­tei­siä toi­min­ta­ta­po­ja tai käy­tän­tei­tä ha­lu­taan tie­toi­ses­ti hal­ven­taa, mur­taa ja pur­kaa. Se il­me­nee usein en­sik­si tai­tei­den pa­ris­sa, sit­ten laa­jem­min muu­al­la­kin kult­tuu­ris­sa. ”Ei us­koi­si, et­tä enää 2010-lu­vul­la” on tyy­pil­li­nen aloi­tus, kun ha­lu­taan nos­taa jo­kin pe­rin­tei­nen kä­si­tys ikä­väs­sä va­los­sa esil­le. Sil­lä ha­lu­taan osoit­taa jo­kin kä­si­tys hal­vek­sit­ta­van van­ha­nai­kai­sek­si, mut­ta asi­a­pe­rus­teek­si van­ha­nai­kai­suus ei mie­les­tä­ni rii­tä.

Nel­jän­teen käs­kyyn liit­tyy kui­ten­kin myös lu­paus: ”Jot­ta me­nes­tyi­sit ja eläi­sit kau­an maan pääl­lä.” Ajat­te­len näin, et­tä vii­saus tii­vis­tyy edel­tä­vien pol­vien kaut­ta ja oli­si tyh­myyt­tä ol­la sitä kuu­le­mat­ta. Kuu­lui­sa eng­lan­ti­lai­nen tie­de­mies ja fyy­sik­ko Isaac New­ton on tii­vis­tä­nyt osu­vas­ti: "Jos olen näh­nyt mui­ta kau­em­mas, se joh­tuu sii­tä, et­tä olen seis­syt jät­ti­läis­ten ol­ka­päil­lä." Täl­lä New­ton tar­koit­taa sitä, et­tä hä­nel­lä on ol­lut omas­sa tie­teel­li­ses­sä työs­sään käy­tet­tä­vis­sään kai­kil­ta edel­tä­vil­tä tut­ki­ja­pol­vil­ta ker­ty­nyt tie­to ja vii­saus. Si­ten hä­nen ole tar­vin­nut kek­siä, löy­tää tai huo­ma­ta kaik­kea alus­ta pi­tä­en it­se, vaan hän on voi­nut teh­dä omat löy­tön­sä no­ja­ten ai­em­paan tie­toon. Luon­nol­lis­ta ja jär­ke­vää.

Ko­ke­mus, tie­to ja vii­saus ovat kuin juu­ret, jois­ta uu­si tie­to ver­so­aa. Mik­si en siis nöy­räs­ti kuun­te­li­si sitä vii­saut­ta ja elä­män­ko­ke­mus­ta, jota edel­tä­vät pol­vet ovat ker­ryt­tä­neet ja myös op­pi­si sii­tä? Raa­ma­tun Sa­nan­las­kuis­sa to­de­taan: "Isä opet­ti mi­nua näin: 'Pidä mie­les­sä­si mi­nun sa­na­ni, muis­ta oh­jee­ni, niin me­nes­tyt. Han­ki vii­saut­ta, han­ki ym­mär­rys­tä, älä unoh­da sitä, mitä si­nul­le sa­non, älä kään­nä sil­le sel­kää­si. älä hyl­kää sitä, niin se suo­je­lee si­nua, ra­kas­ta sitä, niin se on si­nun tur­va­na­si.'" (Sa­nanl. 4:3–6.)

JuhaHakulinen
Operoin tällä hetkellä monipuolisesti musiikin parissa yrittäjänä ja musiikkituottajana. Musiikki on minulle tärkeää myös vapaa-ajalla, muutoin saatan rentoutua pelikentillä, kalavesillä tai sukututkimuksen parissa. Olen kiinnostunut muistakin taidemuodoista sekä filosofiasta ja teologiasta. Syvälliset pohdiskelut näiden aiheiden parissa ovat minulle ominaisia. Käyn tarpeen tullen mielelläni myös keskusteluja blogieni aiheista.
19.7.2024

Herra on kuningas! Riemuitkoon maa, iloitkoot meren saaret ja rannat! Pilvi ja pimeys ympäröi häntä, hänen istuintaan kannattavat vanhurskaus ja oikeus. Ps. 97:1–2

Viikon kysymys