JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Montako yötä on Suviseuroihin?

2.5.2016 7.00

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420160502070000

En­sin lap­set las­ke­vat kuu­kau­sia. Sit­ten viik­ko­ja. Lo­pul­ta päi­viä ja öi­tä. Mon­ta­ko yö­tä on Su­vi­seu­roi­hin? Lap­set ei­vät näe sitä työ­tä ja vai­vaa, jon­ka van­hem­mat te­ke­vät joka vuo­si tuon odo­te­tun mat­kan on­nis­tu­mi­sen eteen. He nä­ke­vät ilon ja rie­mun. Voi­vat mais­taa jää­te­lön ja piz­za­pa­lan maun, hais­taa ken­täl­le le­vi­te­tyn hak­keen tuok­sun. Pyö­ril­lä kul­ke­vaan lo­ma­ko­tiin pa­ka­taan kaik­ki tar­peel­li­nen ja tar­pee­ton­kin. Kun lo­pul­ta sen ve­to­pää lok­sah­taa kiin­ni au­ton pe­rä­kouk­kuun ja kaik­ki is­tu­vat au­tos­sa, voi ai­kui­nen­kin hais­taa sen tu­tun hak­keen tuok­sun ne­näs­sään. Voi kuin­ka mu­ka­vaa on läh­teä Su­vi­seu­roi­hin!

Maa­nan­tai­na Su­vi­seu­rat lop­pu­vat. Vii­me vuon­na Vaa­sas­sa em­me läh­te­neet tuol­loin, vaik­ka muut läh­ti­vät. Oli mei­dän vuo­rom­me pur­kaa seu­ra­kau­pun­ki. Mies läh­ti työ­ka­lui­neen pur­ku­töi­hin, esi­koi­nen hyp­pä­si mönk­kä­ri­kär­ryn kyy­tiin. Me ke­rä­sim­me pien­ten kans­sa ros­kia alu­eel­ta. Sa­toi vet­tä, vä­lil­lä kaa­ta­mal­la. Kui­ten­kin kai­kil­la oli hyvä mie­li ja tal­koo­ruo­ka­lan tun­nel­ma ai­nut­laa­tui­nen. Luu­len­pa, et­tä tänä ke­sä­nä muis­tam­me vie­dä jo­kai­sen ros­kan ros­kiin saak­ka.

Roskat kuuluu laittaa roskasäkkiin, ei heitellä maahan, on Lennin neuvo!

Roskat kuuluu laittaa roskasäkkiin, ei heitellä maahan, on Lennin neuvo!

Jou­lus­ta läh­tien lap­set ovat las­ke­neet kuu­kau­sia. Nyt las­ke­taan jo viik­ko­ja. Su­vi­seu­rat on lap­sil­le vä­hän kuin jou­lu. Yh­tä har­taas­ti odo­tet­tu, tai enem­män­kin. Tänä vuon­na Su­vi­seu­rat ovat kui­ten­kin vä­hän eri­lai­set. Hak­keen tuok­su ja seu­ra-alue tu­le­vat tu­tuik­si jo viik­ko­ja en­nen Su­vi­seu­ro­ja – on mei­dän vuo­ro jär­jes­tää Su­vi­seu­rat. Me me­nem­me lo­mal­le lä­hel­le – tai oi­ke­as­taan me­nem­me töi­hin. Ja kui­ten­kin se tun­tuu lo­mal­ta. Tänä vuon­na ai­kui­set las­ke­vat ka­len­te­ris­ta viik­ko­ja – kau­an­ko meil­lä vie­lä on ai­kaa saa­da kaik­ki val­miik­si? Työ­tä on pal­jon, ja on jo tou­ko­kuu. Olen­ko muis­ta­nut kai­ken, mikä vas­tuul­le­ni kuu­luu?

Mi­nua pyy­det­tiin opas­te­toi­mi­kun­nan jä­se­nek­si puo­li­tois­ta vuot­ta sit­ten. Kai­kil­le meil­le riit­tää työ­tä, ajat­te­lin. Ol­koon tämä mi­nun teh­tä­vä­ni, poh­din. Suos­tuin. Sen jäl­keen te­ke­mis­tä on riit­tä­nyt. Su­vi­seu­ro­jen mit­ta­suh­teet ovat hui­ke­at – tar­vit­sem­me muun mu­as­sa sa­to­ja­tu­han­sia lap­pu­sia, pa­ri­kym­men­tä­tu­hat­ta seu­ra­oh­jel­maa, tu­han­sia kart­to­ja ja opas­te­kylt­te­jä. On­nek­si työ­mää­rä on avau­tu­nut as­kel ker­ral­laan ja saan teh­dä työ­tä hy­vien tyyp­pien kans­sa. Tämä pro­jek­ti on yh­tei­nen. Se te­kee, joka jak­saa ja eh­tii. Tä­män olen saa­nut huo­ma­ta, kun vas­toin­käy­mis­ten ja isä­ni yl­lät­tä­vän pois­me­non vuok­si olen ol­lut vä­lil­lä voi­ma­ton hoi­ta­maan teh­tä­vi­ä­ni. Asi­at ovat sil­ti eden­neet ai­ka­tau­lus­sa. Ar­mol­lis­ta!

Pi­tää or­ga­ni­soi­da, kun lap­si­per­hees­sä mo­lem­mat van­hem­mat osal­lis­tu­vat jär­jes­te­ly­työ­hön. Kun seu­ra-alu­een ke­vät on kyl­lin pit­käl­lä, mies työ­ka­lui­neen läh­tee ra­ken­nus­työ­hön. Mi­nun osa­ni on suu­rim­mak­si osak­si siis­tiä si­sä­työ­tä ja vau­van päi­vä­u­ni­ai­ka ar­vo­kas­ta työ­ai­kaa. Tie­to­ko­ne päi­vys­tää keit­ti­ön saa­rek­kees­sa, ohi­men­nen luen säh­kö­pos­tin, lä­he­tän toi­sen. Su­vi­seu­ra­työ on ai­nut­laa­tuis­ta. Olen op­pi­nut pal­jon uut­ta. Myös lap­set ovat op­pi­neet.

Ka­len­te­ri ker­too: on jo tou­ko­kuu. Kii­rei­nen tou­ko­kuu. Toi­von, et­tä te­ke­mät­tö­mien töi­den lis­ta ly­he­nee sa­maa vauh­tia kuin käy­tet­tä­vis­sä ole­va ai­ka. Toi­von, et­tä muis­tam­me ja jak­sam­me teh­dä kai­ken tar­vit­ta­van. Toi­von, et­tä työm­me saa siu­nauk­sen, ja nä­em­me run­sas­lu­kui­sen, on­nel­li­sen juh­la­kan­san. Ja et­tä aa­muin il­loin au­rin­gon valo kul­ki­si lä­vit­se yl­vään juh­la­por­tin, jon­ka si­jain­ti ja ole­mus on au­rin­gon kul­kua aja­tel­len suun­ni­tel­tu. Mon­ta­ko yö­tä on Su­vi­seu­roi­hin? Sit­ten me­nem­me lo­mal­le. Tai oi­ke­as­taan me me­nem­me töi­hin. Ja kui­ten­kin se tun­tuu lo­mal­ta. Ihan koh­ta. Enää kuu­ti­sen­kym­men­tä yö­tä.

Ter­ve­tu­loa Tor­ni­oon!

Jen­ni Hau­ta­kos­ki

Opas­te­toi­mi­kun­nan sih­tee­ri ja pai­na­tus­vas­taa­va

KohtiSuviseuroja
Miten suviseurakaupungin rakentaminen etenee? Millaisia kokemuksia työssä mukana olevilla organisaation toimihenkilöillä ja vastuuhenkilöillä on? Entä talkoolaisilla, valmisteluja seuraavilla eläkeläisillä, nuorilla tai muilla suviseurajärjestelyissä mukana olevilla? Näistä voit lukea tästä suviseurojen tiedotustoimikunnan kokoamasta suviseurajärjestäjien blogista. Voit antaa kirjoituksista palautetta tiedotustoimikunnalle osoitteeseen info@suviseurat.fi
25.2.2024

Jeesus sanoi Simonille: ”Tämä nainen sai paljot syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän.” Luuk. 7:47

Viikon kysymys