JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Jos elä­mä oli­si men­nyt toi­sin

7.6.2021 7.05

Juttua muokattu:

8.6. 12:32
2021060812324020210607070500

Anne Lindfors

Anne Lindfors

Olet­ko jos­kus miet­ti­nyt, mil­lais­ta elä­mä­si oli­si, jos jo­kin asia oli­si men­nyt toi­sin? Jos et oli­si sai­ras­tu­nut. Jos oli­sit pääs­syt Su­vi­seu­roi­hin. Jos on­net­to­muu­des­sa ei oli­si ol­lut en­ke­li suo­jaa­mas­sa.

Erää­nä hil­jai­se­na het­ke­nä löy­sin it­se­ni poh­ti­mas­ta, mil­lais­ta oli­si, jos äi­ti­ni ei oli­si sai­ras­tu­nut muis­ti­sai­rau­teen. Jos yhä voi­sin sil­loin täl­löin kä­vel­lä äi­din luo jut­te­le­maan. Äi­ti­ni tu­li­si au­kai­se­maan oven ja mei­dän kum­man­kin sil­miin syt­tyi­si ilo. Äi­din käsi ko­ho­ai­si ta­put­ta­maan ol­ka­pää­tä ja kuu­li­sin tu­tut sa­nat: "On­pa iha­na et­tä tu­lit! Ju­ma­lan ter­ve."

Yh­des­sä lait­tai­sim­me syö­mis­tä ja ky­se­li­sim­me tois­tem­me kuu­lu­mi­sia. Ker­toi­sin ar­jen ilois­ta ja huo­lis­ta, esit­te­li­sin pu­he­li­mel­ta las­ten lau­lua. Hie­roi­sin äi­din har­ti­oi­ta ja het­ken täyt­täi­sim­me pöy­däl­le jää­nyt­tä ris­tik­koa, pu­he­li­sim­me nii­tä näi­tä. Läh­ties­sä­ni siu­nai­sim­me toi­si­am­me evan­ke­liu­mil­la ja ru­tis­tai­sim­me lu­jas­ti. Kun kään­tyi­sin mat­kan pääs­tä kat­so­maan, tut­tu käsi hei­lut­tai­si oven­ra­os­ta. Ja minä kään­tyi­sin vil­kut­ta­maan vä­hän vä­liä, niin kau­an, kun­nes puut tu­li­si­vat vä­liim­me.

Vaik­ka tuol­lai­nen yh­des­sä­o­lo on jää­nyt taak­se, jo pel­käs­tään sen muis­te­le­mi­nen an­taa voi­maa. Tu­lee kii­tol­li­suus sii­tä, mitä ker­ran oli. Kii­tol­li­suus rak­kau­des­ta, joka jät­ti jäl­jen.

Ei se rak­kaus ole vie­lä­kään pois­sa. Sitä mie­tin yh­te­nä päi­vä­nä, kun työn­te­lin äi­tiä pyö­rä­tuo­lis­sa pi­hal­la ja lau­loin. Vaik­ka äi­ti ei osoit­ta­nut tun­nis­ta­mi­sen merk­ke­jä, tut­tu lau­lu ha­vah­dut­ti. Kun näin, mi­ten äi­din huu­let ta­pai­li­vat sa­no­ja, en jak­sa­nut vä­lit­tää sii­tä, kuu­li­ko joku ul­ko­puo­li­nen. Sy­dän pa­kah­tu­mai­sil­la­ni lau­loin lau­lua, jota niin mo­nes­ti olin en­nen äi­din kans­sa lau­la­nut. Ju­ma­lan rau­haan jäl­leen toi­sem­me jä­täm­me… Het­ken tun­tui kuin oli­sim­me is­tu­neet taas ko­val­la su­vi­seu­ra­pen­kil­lä, hai­kei­na, mut­ta on­nel­li­si­na.

Mo­nes­sa asi­as­sa jos­sit­te­lu on ko­vin tur­haa. Sil­ti ajat­te­len, et­tä sii­tä on hait­taa lä­hin­nä vain sil­loin, jos se ai­heut­taa tyy­ty­mät­tö­myyt­tä. Par­haim­mil­laan eri vaih­to­eh­to­jen ajat­te­lu ha­vah­dut­taa nä­ke­mään Ju­ma­lan joh­da­tuk­sen ja ta­ju­a­maan rak­kai­den ih­mis­ten ar­von. Osa kii­tok­se­nai­heis­ta on on­nel­li­sia muis­to­ja, mut­ta moni hyvä ja ih­meel­li­nen on yhä tääl­lä.

Kun yh­te­nä päi­vä­nä olin muis­tel­lut äi­ti­ni kans­sa vie­tet­ty­jä het­kiä, sa­noin puo­li­sol­le­ni, et­tä jos­pa läh­ti­sit vie­mään poi­kaam­me opis­tol­le. Sai­sit­te viet­tää vä­hän pi­dem­pään yh­teis­tä ai­kaa. Ajat­te­lin, et­tä sa­mal­la reis­sul­la hän voi­si käy­dä myös omil­la van­hem­mil­laan. Vie­lä sii­hen on mah­dol­li­suus.

Lii­kaa ei kan­na­ta jos­si­tel­la. Sii­nä asi­as­sa lap­set ovat usein hy­vä­nä mal­li­na. Siel­lä, mis­sä ai­kui­nen saat­taa näh­dä vain sul­je­tun oven tai rik­kou­tu­neen asi­an, voi lap­sen avoin mie­li näh­dä uu­den mah­dol­li­suu­den. Sitä sain ol­la taas op­pi­mas­sa, kun vii­si­vuo­ti­as poi­kam­me iloit­si: ”Ei se hait­taa, vaik­ka mun suk­ka on men­ny rik­ki! Nyt tol­la var­paal­la on pal­jon hel­pom­pi jar­rut­taa!”

Saan aja­tel­la, et­tä Tai­vaan Isä on an­ta­nut sel­lai­sen elä­män, jota tar­vit­sen. Elä­män, joka on ki­pui­neen­kin mi­nul­le kaik­kein pa­ras. Saan va­loi­sin mie­lin luot­taa sii­hen, et­tä Ju­ma­la joh­dat­taa koh­ti tai­vas­ta. Sil­loin min­kään ei tar­vit­se men­nä toi­sin.

AnneLindfors
Rakastan perhettäni. Nautin nuotiohetkistä ja lasten laulusta. Siitä tunteesta, kun tajuan, että jokaiseen päivään on riittänyt valoa.Taaksepäin katsoessa näen kivun ja ilon vuorovedet. Missä ikinä polkuni on kulkenutkin, tänään olen tässä. Luottavaisin mielin saan astua huomiseen.Jos tahdot antaa blogistani palautetta, lähetä pohdintojasi osoitteeseen anne.lindfors@hotmail.com.
AnneLindfors

Vain yk­si on tar­peen

28.12.2021 6.00
AnneLindfors

Ru­kous­ten kan­ta­ma­na

28.11.2021 6.00
AnneLindfors

Olet pois­sa

5.11.2021 6.00
AnneLindfors

Sii­nä het­kes­sä täy­del­li­nen ar­mo

17.9.2021 7.00
AnneLindfors

Ajat­te­lit­ko jo sil­loin luo­pu­va­si?

26.7.2021 7.00
AnneLindfors

Tien­haa­ras­sa

6.7.2021 7.05
AnneLindfors

"Jee­tut vie­ret­tä"

29.4.2021 7.05
AnneLindfors

Kum­mi­lah­ja

22.3.2021 7.05
AnneLindfors

Ha­lu­at­ko oi­ke­as­ti ol­la tuol­lai­nen?

15.2.2021 7.15
AnneLindfors

Riit­tä­väs­ti iloa

13.1.2021 7.35
AnneLindfors

Ju­ma­lan joh­dat­ta­ma­na

17.12.2020 6.05
AnneLindfors

Ovat­ko eväät mu­ka­na?

11.11.2020 12.05
AnneLindfors

Hai­keut­ta syk­syn hä­mär­ty­es­sä

14.10.2020 0.05
AnneLindfors

Us­kal­lan­ko ker­toa?

14.9.2020 7.25
AnneLindfors

On­ko Ju­ma­la ole­mas­sa?

23.8.2020 7.40
AnneLindfors

Saan­ko aut­taa?

6.7.2020 6.15
AnneLindfors

Yh­teis­tä kai­paus­ta

11.6.2020 6.00
AnneLindfors

Mo­nien tun­tei­den päi­vä

10.5.2020 6.15
AnneLindfors

Eri­tyi­sen huo­len­pi­don al­la

11.4.2020 6.50
AnneLindfors

Ku­vien mat­kas­sa

11.3.2020 6.55
AnneLindfors

"Oot­te­ko te siu­nan­nu?"

4.2.2020 6.45
AnneLindfors

Jou­lu­en­ke­lei­den saat­ta­ma­na

24.12.2019 6.05
AnneLindfors

Kes­ken?

8.11.2019 6.15
AnneLindfors

Kan­ta­vien sa­no­jen voi­ma

4.10.2019 6.19
AnneLindfors

Tek­niik­ka pet­ti, mut­ta Ju­ma­la ei

3.9.2019 6.06
AnneLindfors

Su­mun kes­kel­lä

8.8.2019 6.46
AnneLindfors

Kun sa­nat ka­to­si­vat

1.7.2019 6.34
AnneLindfors

Va­loi­sia pol­ku­ja si­nul­le, nuo­ri!

1.6.2019 6.18
AnneLindfors

Kaik­kein tär­kein muis­to

12.5.2019 6.41
AnneLindfors

Si­sim­pään tul­vii valo

9.4.2019 6.56
AnneLindfors

Yk­sin

10.3.2019 6.55
AnneLindfors

Ar­jen en­ke­lei­tä

14.2.2019 6.55
AnneLindfors

Äi­ti, mää toin sul­le iloa!

29.1.2019 6.52
AnneLindfors

Luo­tan­ko, us­kal­lan­ko?

3.1.2019 6.47
29.1.2022

Kun huu­dat hä­nel­tä apua, hän ar­mah­taa, hän kuu­lee ja vas­taa si­nul­le. Jes. 30:19

Viikon kysymys