JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Valoisia polkuja sinulle, nuori!

1.6.2019 6.18

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420190601061800

Oma ra­kas nuo­re­ni. Kun läh­dit rip­pi­lei­rin tal­vi­jak­sol­le, mie­tin, mil­lai­sia ko­ke­muk­sia siel­tä sai­sit. Tu­li­sit­ko ko­tiin aja­tel­len, et­tä tu­li­pa­han käy­tyä – vai sai­sit­ko mu­kaa­si eväs­tä, joka kan­tai­si pi­dem­mäl­le? Olin kuul­lut niin mo­nen­lai­sia rip­pi­kou­lu­ko­ke­muk­sia, et­tä en tien­nyt, mitä us­kal­tai­sin odot­taa. Sy­dä­mes­sä­ni kui­ten­kin ha­lu­sin us­koa sii­hen, et­tä Tai­vaan Isä pys­tyi­si an­ta­maan kai­ken tar­peel­li­sen.

Ru­koi­lin, et­tä löy­täi­sit siel­tä sel­lai­sia ys­tä­viä, jot­ka tu­ki­si­vat si­nua. Et­tä sai­sit ys­tä­viä, joi­den kans­sa voi­sit kes­kus­tel­la sii­tä­kin, mis­tä et eh­kä omien van­hem­pie­si kans­sa puhu.

Ru­koi­lin, et­tä tiuk­ka­tah­ti­sen opis­ke­lun kes­kel­lä eh­ti­sit kuun­te­le­maan myös si­sin­tä­si. Eh­ti­sit ajat­te­le­maan sitä, mis­sä olet ja mik­si. Poh­ti­sit, mitä kaik­kea us­ko juu­ri si­nul­le mer­kit­see.

Tal­vi­jak­son ai­ka­na ja sen jäl­keen­kin ker­roit rip­pi­kou­lui­sän­näs­tä, joka oli ”asi­auk­ko”, po­ru­kas­ta, joka us­kal­si heit­täy­tyä mu­kaan ja joka ke­rään­tyi yhä uu­des­taan lau­la­maan – ja jo­kai­nen lau­see­si oli täyn­nä iloa. Ker­roit, et­tä yh­des­sä oli mah­ta­vaa, kes­kus­te­lut oli­vat huip­pu­ja ja odo­tat jo in­nol­la ke­sää ja ri­pa­ri­viik­koa.

Sa­no­ja­si kuun­nel­les­sa nou­si sy­dä­mee­ni pa­kah­dut­ta­va kii­tol­li­suus. Niin kir­kas on­ni, et­tä oli um­mis­tet­ta­va sil­mät. Muis­tin, mi­ten omal­la rip­pi­kou­lu­lei­ril­lä­ni olin ko­ke­nut sa­man­lai­sia tun­tei­ta. Olin naut­ti­nut mo­nis­ta kes­kus­te­luis­ta, yh­tei­sis­tä lau­lu­het­kis­tä, lei­keis­tä ja sii­tä ih­mees­tä, et­tä olim­me sa­maa jouk­koa. Nyt sinä olit saa­nut ko­kea sa­maa.

Olet pian läh­dös­sä uu­des­taan opis­tol­le, rip­pi­lei­rin ke­sä­jak­sol­le. Ju­han­nus­ruu­su­jen ai­kaan saat pol­vis­tua Her­ran py­häl­le eh­tool­li­sel­le ja ot­taa vas­taan lei­vän ja vii­nin, Kris­tuk­sen ruu­miin ja ve­ren. Tai­vaan Isä suo­koon, et­tä sai­sit lei­ril­tä mu­kaa­si ys­tä­vyys­suh­tei­den li­säk­si sitä kaik­kein tär­kein­tä. Et­tä nä­ki­sit ja ym­mär­täi­sit yhä sy­vem­min, mi­ten suu­ren lah­jan olet si­sim­pää­si saa­nut.

Se lah­ja voi suo­ja­ta si­nua sil­loin, kun koet pet­ty­myk­siä ja su­ru­ja. Se voi myös li­sä­tä kii­tol­li­suut­ta ja iloa elä­mä­si var­rel­la. Mut­ta en­nen kaik­kea se lah­ja on mat­ka­lip­pu, jol­la on to­del­lis­ta mer­ki­tys­tä.

Oma ra­kas nuo­re­ni, var­je­le lah­jaa­si hel­lin kä­sin. Oma­koh­tai­nen us­ko on kaik­kein tär­kein­tä, mitä si­nul­la on. Se on omis­tu­soi­keus sii­hen ko­tiin, jon­ne ei maa­il­man myrs­kyt mil­loin­kaan osu. Ko­tiin, jos­sa yk­si­kään mur­he tai huo­li ei enää kos­ke­ta miel­tä.

Va­loi­sia pol­ku­ja si­nun elä­mää­si toi­von. Ja on­nel­lis­ta, Tai­vaan Isän siu­naa­maa rip­pi­kou­lua!

AnneLindfors
Rakastan perhettäni. Nautin nuotiohetkistä ja lasten laulusta. Siitä tunteesta, kun tajuan, että jokaiseen päivään on riittänyt valoa.Taaksepäin katsoessa näen kivun ja ilon vuorovedet. Missä ikinä polkuni on kulkenutkin, tänään olen tässä. Luottavaisin mielin saan astua huomiseen.Jos tahdot antaa blogistani palautetta, lähetä pohdintojasi osoitteeseen anne.lindfors@hotmail.com.
AnneLindfors

Vain yksi on tarpeen

28.12.2021 6.00
AnneLindfors

Rukousten kantamana

28.11.2021 6.00
AnneLindfors

Olet poissa

5.11.2021 6.00
AnneLindfors

Siinä hetkessä täydellinen armo

17.9.2021 7.00
AnneLindfors

Ajattelitko jo silloin luopuvasi?

26.7.2021 7.00
AnneLindfors

Tienhaarassa

6.7.2021 7.05
AnneLindfors

Jos elämä olisi mennyt toisin

7.6.2021 7.05
AnneLindfors

"Jeetut vierettä"

29.4.2021 7.05
AnneLindfors

Kummilahja

22.3.2021 7.05
AnneLindfors

Haluatko oikeasti olla tuollainen?

15.2.2021 7.15
AnneLindfors

Riittävästi iloa

13.1.2021 7.35
AnneLindfors

Jumalan johdattamana

17.12.2020 6.05
AnneLindfors

Ovatko eväät mukana?

11.11.2020 12.05
AnneLindfors

Haikeutta syksyn hämärtyessä

14.10.2020 0.05
AnneLindfors

Uskallanko kertoa?

14.9.2020 7.25
AnneLindfors

Onko Jumala olemassa?

23.8.2020 7.40
AnneLindfors

Saanko auttaa?

6.7.2020 6.15
AnneLindfors

Yhteistä kaipausta

11.6.2020 6.00
AnneLindfors

Monien tunteiden päivä

10.5.2020 6.15
AnneLindfors

Erityisen huolenpidon alla

11.4.2020 6.50
AnneLindfors

Kuvien matkassa

11.3.2020 6.55
AnneLindfors

"Ootteko te siunannu?"

4.2.2020 6.45
AnneLindfors

Jouluenkeleiden saattamana

24.12.2019 6.05
AnneLindfors

Kesken?

8.11.2019 6.15
AnneLindfors

Kantavien sanojen voima

4.10.2019 6.19
AnneLindfors

Tekniikka petti, mutta Jumala ei

3.9.2019 6.06
AnneLindfors

Sumun keskellä

8.8.2019 6.46
AnneLindfors

Kun sanat katosivat

1.7.2019 6.34
AnneLindfors

Kaikkein tärkein muisto

12.5.2019 6.41
AnneLindfors

Sisimpään tulvii valo

9.4.2019 6.56
AnneLindfors

Yksin

10.3.2019 6.55
AnneLindfors

Arjen enkeleitä

14.2.2019 6.55
AnneLindfors

Äiti, mää toin sulle iloa!

29.1.2019 6.52
AnneLindfors

Luotanko, uskallanko?

3.1.2019 6.47
13.11.2024

Se, mikä kylvetään katoavana, nousee katoamattomana. Mikä kylvetään vähäpätöisenä, nousee kirkkaana. 1. Kor. 15:42–43

Viikon kysymys