Kuudes käsky neuvoo siveyteen ja kunnioitukseen

Avi­o­liit­to on yh­teis­kun­nan ja kir­kon kan­nal­ta tär­keä. Sen mer­ki­tys on suu­ri myös lap­sen ajal­li­sen hy­vin­voin­nin kan­nal­ta. Koti on avai­na­se­mas­sa Ju­ma­lan val­ta­kun­nan työs­sä. Mo­nes­sa muus­sa­kin asi­as­sa koti an­taa tu­kea yh­teis­kun­nan toi­min­nal­le, muun mu­as­sa kou­lu­lai­tok­sel­le ja työl­le isän­maam­me par­haak­si.

Elämänriemua ja kipukohtia  – perspektiivi sinkkuelämään

Vesa Jur­mun ja Jo­han­na Lu­mi­jär­ven toi­mit­ta­mas­sa Pers­pek­tii­vis­sä sin­kut vaih­ta­vat maa­ta, sol­mi­vat sy­viä ys­tä­vyys­suh­tei­ta ja kul­ke­vat vap­pu­yö­nä jär­ven ran­nal­la ke­räi­le­mäs­sä per­ho­sia. He te­ke­vät mök­ki­reis­su­ja ys­tä­vä­po­ru­kal­la, käy­vät töis­sä, sie­tä­vät tah­dit­to­mia ute­lui­ta yk­si­tyi­se­lä­mäs­tään, kes­kus­te­le­vat, opis­ke­le­vat ja asu­vat kimp­pa­käm­pis­sä.

Lähimmät lähimmäisemme – omat vanhempamme

Käs­kyis­tä kol­me en­sim­mäis­tä oh­jaa­vat mei­tä suh­tees­sam­me Ju­ma­laan. Nel­jän­nes­tä käs­kys­tä läh­tien käs­kyt oh­jaa­vat suh­tau­tu­mis­tam­me mui­hin ih­mi­siin, al­ka­en lä­him­mis­tä lä­him­mäi­sis­täm­me eli omis­ta van­hem­mis­ta.

Pyhän Hengen symbolit ja tehtävät

Raa­ma­tus­sa ker­ro­taan Py­hän Hen­gen il­mes­ty­neen nä­ky­väs­sä muo­dos­sa Jee­suk­sen kas­teen jäl­keen ja hel­lun­tai­na. Näis­tä ta­pah­tu­mis­ta on saa­tu sym­bo­le­ja, jot­ka ker­to­vat Py­häs­tä Hen­ges­tä.

Lastenkirjan ja lukemisen merkitys

Mitä las­ten­kir­jal­le kuu­luu net­ti­ai­ka­na? poh­ti SRK:n toi­mi­tus­neu­vos­ton pu­heen­joh­ta­ja Mark­ku Sep­pä­nen Lem­pää­län rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä 24.4. pi­de­tys­sä jul­kis­ta­mis­ti­lai­suu­des­sa. Kir­jo­jen ja lu­ku­tai­don vaa­li­mi­nen on tär­ke­ää. On an­toi­saa jär­jes­tää lu­ku­het­kiä, jol­loin rau­hoi­tu­taan, hil­jen­ny­tään ja ol­laan yh­des­sä.

Lepopäivä on Jumalan säätämä

Käs­ky esi­te­tään Van­has­sa tes­ta­men­tis­sa kah­des­sa koh­taa. En­sim­mäi­sek­si ko­ros­te­taan Ju­ma­lan ase­maa Luo­ja­na (2. Moos. 20:1–17). Luo­tu­aan kuu­te­na päi­vä­nä tai­vaan, maan ja me­ren Ju­ma­la le­pä­si seit­se­män­nen päi­vän ja py­hit­ti sen.

Kieliä ja sanoja

Mi­ka­el Ag­ri­co­lan päi­vän tie­noil­la tun­tuu mel­kein juh­la­val­ta lu­kea ja kir­joit­taa suo­mea. Ag­ri­co­la loi poh­jan suo­men kir­ja­kie­lel­le, kan­sa­no­pe­tuk­sel­le sekä lu­ku­tai­dol­le kään­tä­es­sään Uu­den tes­ta­men­tin suo­mek­si. Hän oli yk­si tär­keim­pien us­kon­nol­lis­ten uu­dis­tus­ten to­teut­ta­ja Suo­mes­sa.

Välillä ihan rennosti – yksilöllinen raskaus

Ras­kau­den vai­ku­tus voin­tiin on yk­si­löl­lis­tä: jot­kut voi­vat to­del­la hy­vin koko ras­kau­den kun toi­set taas kär­si­vät pa­hoin­voin­nis­ta pa­him­mas­sa ta­pauk­ses­sa koko odo­tu­sa­jan. Voin­tiin ja olo­ti­laan voi jon­kin ver­ran vai­kut­taa ter­veel­li­sil­lä elä­män­ta­voil­la. Esi­mer­kik­si lii­kun­ta aut­taa jak­sa­maan ja pa­ran­taa usein myös oloa.

Herran nimi on pyhä

”Nämä sa­nat tun­tui­vat mi­nus­ta tar­peet­to­mil­ta, tur­hil­ta ja nau­ret­ta­vil­ta en­nen kuin tun­sin evan­ke­liu­min va­lon. Kun luin ne en­si ker­ran, ajat­te­lin it­sek­se­ni: Ku­ka­pa tuo­ta ei tie­täi­si. Mut­ta nyt näen, Ju­ma­lan kii­tos, mitä ne tar­koit­ta­vat ja ne ovat pal­jon ih­meel­li­sem­mät kuin ku­kaan ih­mi­nen kä­sit­tää ja voi lau­sua, ol­koon kuka ta­han­sa.” (Mart­ti Lut­her 1. ja 2. käs­kys­tä.)

Betanian Martta ja Maria

Mart­ta ja Ma­ria sekä hei­dän vel­jen­sä La­sa­rus oli­vat Jee­suk­sen ys­tä­viä ja hä­nen seu­raa­ji­aan. Hei­dän ko­tin­sa Be­ta­ni­as­sa oli kol­men ai­kui­sen si­sa­ruk­sen koti. Be­ta­nia oli pie­ni kylä öl­jy­mä­en itä­puo­lel­la, kol­men ki­lo­met­rin pääs­sä Je­ru­sa­le­mis­ta, Je­ri­koon joh­ta­van tien var­rel­la. Ny­kyi­sin Be­ta­nia on ara­bi­ky­lä el Aza­riya, joka on saa­nut ni­men­sä Lat­sa­ruk­sen eli La­sa­ruk­sen mu­kaan. La­sa­rus­ta pi­de­tään­kin ky­län kuu­lui­sim­pa­na asuk­kaa­na, sil­lä kuol­leis­ta he­rät­tä­mi­nen oli suu­ri ih­me­te­ko.