JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Martta ja maria minussa

25.9.2023 11.15

Juttua muokattu:

25.9. 11:11
2023092511113020230925111500

Ul­la Ha­lo­nen

Vii­me vii­kon raa­ma­tun­teks­tit pu­hu­vat Ju­ma­lan huo­len­pi­dos­ta. Seu­ra­teks­ti­kin oli tut­tu ker­to­mus Mar­tas­ta ja Ma­ri­as­ta, jot­ka oli­vat va­lin­neet eri­lai­set osat. Tut­tuu­des­taan huo­li­mat­ta ker­to­mus pu­hut­te­li jäl­leen. Mi­nus­sa asu­vas­ta mar­tas­ta ku­vaus on niin tu­tun­tun­tui­nen: kä­det ovat täyn­nä töi­tä – ar­ke­na ko­to­na ja toi­si­naan myös sii­o­nin töis­sä – ja ma­ri­at ne vaan lais­kot­te­le­vat.

Mi­nun on help­po ku­vi­tel­la, mil­tä Mar­tas­ta tun­tui, kun hän ha­lu­si huo­leh­tia ys­tä­vis­tään tar­jo­a­mal­la heil­le ruo­kaa ja juo­maa saa­des­saan hei­dät vie­rai­lul­le ko­tiin­sa. Eh­kä Mart­ta ajat­te­li, et­tä jos Ma­ria aut­tai­si hän­tä, niin hä­nel­lä­kin oli­si Ma­ri­an ta­voin mah­dol­li­suus seu­rus­te­luun ja sa­nan­kuu­loon.

Voin myös hy­vin aja­tel­la it­se­ni Mar­tan roo­liin, joka roh­ke­as­ti me­nee lä­hei­sen ys­tä­vän­sä, Jee­suk­sen, luo ja puus­kah­taa täl­le, et­tei­kö näi­tä hom­mia voi­si joku muu­kin teh­dä. Jee­suk­sen vas­taus on py­säyt­tä­vä ja loh­dul­li­nen. Niin pal­jos­ta, niin vä­syt­tä­vän pal­jos­ta, olen it­se täl­lä­kin vii­kol­la huo­leh­ti­nut ja hä­täil­lyt, vaik­ka vain yk­si on tar­peen. Vain yk­si, ei mi­kään muu. Mi­ten se on niin vai­kea op­pia.

Olen usein miet­ti­nyt mart­taa ja ma­ri­aa mi­nus­sa it­ses­sä­ni. Olen ker­to­nut blo­gi­ni kir­joit­ta­ja­ku­vauk­ses­sa, et­tä olen "en­ti­nen suo­rit­ta­ja ja ny­kyi­nen hi­das­ta­ja". Olen kir­joit­ta­nut tuon teks­tin vii­me vuo­den puo­lel­la, ei­kä se nä­kö­jään – taas vaih­teek­si – pidä ihan paik­kaan­sa. Säh­köi­set ka­len­te­ri­ni ei­vät var­si­nai­ses­ti näy­tä hi­das­ta­jan ka­len­te­ril­ta. Sen, jol­la oli­si ai­kaa py­säh­tyä kuu­le­maan ja kuun­te­le­maan.

Jee­suk­sen sa­no­ja voi­si käyt­tää myös vää­rän­lai­se­na lyö­mä­a­see­na tai moit­tee­na meis­sä asu­via mart­to­ja koh­taan; et­tä teh­tä­vät ja huo­leh­ti­mi­set siel­lä ja tääl­lä oli­si­vat tar­peet­to­mia ja tur­hia. Jee­sus ei moi­ti Mart­taa vaan huo­maut­taa asi­oi­den tär­keys­jär­jes­tyk­ses­tä. Em­me tie­dä, mi­ten tuo ti­lan­ne Be­ta­ni­an ko­dis­sa jat­kui, mut­ta useis­ta sen muis­ta koh­dis­ta tie­däm­me, et­tä se ei ope­ta mei­tä lais­kuu­teen tai vel­vol­li­suuk­sien väis­te­lyyn. Mei­dän ei tule ol­la vain Sa­nan kuu­li­joi­ta vaan myös sen te­ki­jöi­tä (Jaak. 1:22).

Sy­väl­lä mi­nus­sa siis asuu mart­ta, tuo vä­sy­mä­tön uu­ras­ta­ja, joka meil­le mo­nel­le on tut­tu jo su­ku­pol­vien ta­kaa. Mar­tan ja Ma­ri­an roo­lit ei­vät sul­je pois toi­si­aan. Ha­lu­an aja­tel­la, et­tä yh­tä sy­väl­lä mi­nus­sa asuu myös ma­ria, joka mah­dol­li­suuk­sien mu­kaan – ar­ke­na ja eten­kin py­hä­nä – ha­lu­aa oi­kein huo­kais­ta ja py­säh­tyä Jee­suk­sen jal­ko­jen juu­reen kuu­le­maan sa­nat: "Tul­kaa mi­nun luok­se­ni, kaik­ki te työn ja kuor­mien uu­vut­ta­mat. Minä an­nan teil­le le­von.” (Matt. 11:28.)

UllaHalonen
Olen nelikymppinen äiti, puoliso, muistisairauksiin ja omaishoitoon erikoistunut tutkija ja yrittäjä, opiskelija ja liikkuja Jyväskylän Puuppolasta. Olen myös kissanomistaja, laulaja ja käsillä tekijä. Innostun uudesta, mutta toisen samanlaisen sukan neulominen on jo työlästä. Olen entinen ylisuorittaja, mutta nykyinen hidastaja, joka on herkistynyt elämän tärkeille asioille. Moninaisuus ja erilaisuus näkyvät myös kirjoituksissani. Kerrothan, jos koskettaa: ulla.m.halonen@gmail.com
23.5.2024

Armolahjoja on monenlaisia, mutta Henki on sama. Myös palvelutehtäviä on monenlaisia, mutta Herra on sama. 1. Kor. 12:4–5

Viikon kysymys