Ulla Halonen
Tämän tekstin alkuperä sijoittuu tämän aamuni ensimmäisiin hetkiin. Työreissun vuoksi herätyskelloni soi tuntia normaalia aiemmin. Tapani mukaan käännyin nopeasti sammuttamaan herätyksen, ettei se turhaan häiritsisi puolisoani.
Samaan aikaa kuulin yllättäen selkäni takaa uniset sanat: "Huomenta, rakas. "Vastasin hymyillen, että olipa kauniisti sanottu. Olen palannut noihin sanoihin useita kertoja päivän aikana. Miten yksinkertaiset kaksi sanaa tekivät liian lyhyiksi jääneistä yöunista huolimatta aamustani ja päivästäni paremman. Sanojen voimaan liittyy sekin, että ne tulivat aivan yllättäen. Puolisoni kuuluu nimittäin siihen joukkoon, jonka mielestä aamulla puhuminen on vähintäänkin yliarvostettua, jos ei suorastaan kiellettyä.
Milloin viimeksi joku on sanonut sinulle jotakin kaunista tai hyvää, mikä on jäänyt unohtumattomana mieleesi? Olen viime vuosina toistuvasti pysähtynyt ajattelemaan, miten syvällisesti sanat todellakin vaikuttavat siihen, millaista maailmaa luomme ja miten vaikutamme muihin ihmisiin. Raamatusta löytyy tähänkin asiaan paljon viisaita sanoja. Esimerkiksi Efesolaiskirjeessä (4:29) muistutetaan: "Älkää päästäkö suustanne sopimatonta puhetta, vaan puhukaa sitä, mikä kulloinkin on hyvää ja hyödyllistä ja kuulijoille iloksi." Hyvien sanojen sijaan kriittiset ja arvioivat sanat tulevat paljon helpommin ihan miettimättä ja pyytämättäkin suustamme. Jaakobin kirjeessä (1:19) on ohje, jossa kehotetaan: "Itse kunkin tulee olla herkkä kuulemaan mutta hidas puhumaan ja hidas vihaan".
Perheissä on erilaisia kulttuureita puhumisen suhteen. Joissakin perheissä puhutaan taukoamatta, toiset puhuvat koko ajan kovalla äänellä ja joidenkin perheiden sanavalinnat voivat järkyttää sellaisiin tottumattomia. Havaintoni mukaan asiaan vaikuttavat luonnekysymysten lisäksi perheen koko, perheenjäsenten iät ja ehkäpä sukupuolikin. Oma lapsuudenperheeni oli voimakastahtoisen ja vilkkaan veljessarjan vaikutuksesta äänekäs ja kielenkäytöltään karkeakin. Nykyiseen perheeseeni kuuluu tällä hetkellä "vain" kohtalaisen rauhallisia nuoria aikuisia, joten meillä on välillä todella hiljaista. Etenkin perheeni miesten kanssa voi aivan vaivatta olla pitkiä aikoja hiljaa vaikkapa ruokapöydässä. Heidän helmasynteihinsä eivät ainakaan kuulu Raamatun varoitukset kolmesta kielen synnistä: turhista, ilkeistä ja tyhmistä puheista.
Vuosia sitten kuulin eräällä työhyvinvoinnin luennolla ajatuksen, joka on vahvasti vaikuttanut minuun. Siellä kehotettiin pohtimaan sitä, mitä tuon mukanani työpaikalleni. Saman ajatuksen voi hyvin siirtää muihin yhteyksiin. Mitä sinä esimerkiksi tuot mukanasi, kun tulet työpäivän jälkeen kotiin? Häpeillen muistan saapuneeni kerran jos toisenkin kotiin hermot kireällä kenkiä potkien ja todeten kireällä äänellä jotakin siitä, mitä joku on tai ei ole tehnyt.
Muistan vuosien takaa myös tarinan erään miehen huolipuusta. Kotiin tullessaan tämä kosketti portin pielessä olevan koivun oksia. Työkaverin ihmetellessä touhua tämä oli kertonut ripustavansa kotiin tullessaan työhuolet siihen odottamaan. Näin hän saattoi kohdata kotona odottavan perheen työasioiden haittaamatta. Muistan, että tarina kuulosti silloin vähän huvittavalta. Vasta ihan viime aikoina olen tajunnut, että se todellakin on valinta, mitä tuon mukanani ja mitä heijastan muihin ihmisiin. Olenkin alkanut kotiin tullessani huikkaamaan reippaasti ja huolettomasti "Helou". Aika yksinkertaista, mutta toimii. Muutamien kuukausien jatkuneiden tervehdyksieni jälkeen saatan saada niihin jopa vastauksia eri puolilta taloa.
Tervehtiminen on vielä kohtalaisen helppoa minullekin, mutta hankalista asioista puhuminen vaatii vielä harjoittelua. Muutama viikko sitten kirjoitin puolisolleni hänen pyynnöstään sähköpostia, koska en pystynyt puhumaan mieltäni vaivaavista asioista kasvotusten. Ajatusten pukeminen sanoiksi kevensi ajatuksia merkittävästi. Puolisoni kiitti kirjoituksesta, mutta yksityiskohtaisempi vastine on ilmeisesti vielä ns. vaiheessa. Tämän aamun yllättävät sanat olivat kuitenkin epäilemättä osa tuota vastausta.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys