JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Riisipuuroa ja mustikkavelliä

25.5.2017 6.34

Juttua muokattu:

30.7. 14:43
2020073014435120170525063400

Ku­lu­nee­na ke­vää­nä sain viet­tää mo­nien työ­vuo­sien jäl­keen "va­paa­ta" pää­si­äis­tä. Tun­tui tosi ih­meel­li­sel­tä. Etu­kä­teen mie­tin, et­tä saan­ko to­si­aan nuk­kua rau­has­sa ja har­ki­ta rau­has­sa, me­nen­kö kirk­koon.

Kris­ti­kun­nan suu­ret juh­lat, ku­ten pää­si­äi­nen ja jou­lu, ovat ai­na ol­leet mi­nul­le mie­lui­sia ai­ko­ja pal­vel­la pap­pi­na. On saa­nut val­mis­tau­tua teh­tä­vään ja ol­la ih­met­te­le­mäs­sä yhä uu­des­taan ja uu­des­taan Ju­ma­lan kaik­ki­val­tiut­ta ja rak­kaut­ta mei­tä ih­mi­siä koh­taan.

Ai­kuis­tu­neet lap­sem­me ovat ko­koon­tu­neet ai­na jou­lun ja pää­si­äi­sen ai­ka­na ko­tiim­me. Se on ol­lut iloi­nen asia. Yh­des­sä­o­lon ja hä­li­nän kes­kel­lä työ­teh­tä­vät ovat mo­nes­ti ol­leet mie­les­sä­ni ja vie­neet osan yh­tei­ses­tä ajas­ta. Vai­mo­ni on­kin jos­kus to­den­nut: ”Kyl­lä isä on läs­nä, mut­ta aja­tuk­set ovat työs­sä.” No, eh­kä­pä meil­le kai­kil­le jos­kus käy näin?

Kol­le­go­jen kans­sa on jos­kus poh­dit­tu, et­tä löy­tyy­kö kris­ti­nus­kon suu­ris­ta tee­mois­ta pu­hut­ta­vaa, kun niis­tä on jo niin pal­jon pu­hut­tu. On­nek­si ei ole tar­vin­nut ol­la oman voi­man ei­kä jär­jen va­ras­sa. Olen voi­nut luot­taa Ju­ma­lan lu­pauk­seen, et­tä hän an­taa sa­no­ja, jos niin hy­väk­si nä­kee.

Pää­si­äi­se­nä kä­vin pit­käs­tä ai­kaa naa­pu­ri­rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä pää­si­äis­seu­rois­sa. Tun­tui mu­ka­val­ta is­tua, ih­me­tel­lä ja iloi­ta. Pää­si­äi­sen evan­ke­liu­mi kai­kui sy­dä­meen saak­ka: mi­nä­kin saan ol­la vie­lä Ylös­nous­seen seu­ras­sa.

Seu­ra­pu­het­ta kuun­nel­les­sa­ni mie­lee­ni muis­tui se, kun en­sim­mäi­sen ker­ran olin Per­hon rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä seu­rois­sa. Se oli pian sen jäl­keen, kun muu­tim­me asu­maan Kyy­jär­vel­le eli run­saat 33 vuot­ta sit­ten. Pait­si et­tä kuu­lin siel­lä sil­loin­kin elä­vää Ju­ma­lan sa­naa, mi­nut pyy­det­tiin seu­ro­jen vä­li­a­jal­la syö­mään erää­seen ta­loon.

En ol­lut pal­ve­lu­teh­tä­väs­sä, mut­ta mi­nul­le ha­lut­tiin tar­jo­ta ruo­kaa ja vie­rai­lua ”ma­ta­las­sa ma­jas­sa”, niin kuin isän­tä lei­kil­li­ses­ti sa­noi. Emän­tä va­roit­te­li ja pa­hoit­te­li, et­tei muu­ta ruo­kaa ole tar­jo­ta kuin rii­si­puu­roa ja mus­tik­ka­vel­liä, mut­ta ruo­ka mais­tui hy­väl­tä. Syö­mi­sen lo­mas­sa emän­tä ja isän­tä ker­toi­vat us­kos­taan ja elä­mäs­tään yk­sin­ker­tai­ses­ti ja avoi­mes­ti. Tun­sin ole­va­ni op­pi­laan pai­kal­la kuun­nel­les­sa­ni elä­män­ko­ke­muk­ses­ta kum­pu­a­vaa us­ko­vais­ten ih­mis­ten sy­väl­lis­tä pu­het­ta.

Em­me syö­neet vain emän­nän keit­tä­mää rii­si­puu­roa ja mus­tik­ka­vel­liä. Saim­me sa­mal­la ruu­al­la mais­tel­la Tai­vaan Isän val­mis­ta­maa sie­lun ruo­kaa. Tun­nel­ma oli läm­min ja mie­leen­pai­nu­va. Usein mie­leen jää­kin tun­nel­ma. Har­voin muis­tam­me vuo­si­kym­men­ten ta­kaa seu­ra­pu­het­ta tai pu­hu­jaa. Nois­ta Per­hon seu­rois­ta on mie­lee­ni jää­nyt vain koh­taa­mi­se­ni tuon pa­ris­kun­nan kans­sa. Nuo ys­tä­vät ovat jo ajat sit­ten pääs­seet van­hurs­kas­ten le­poon.

Toi­von ker­ran vie­lä pää­se­vä­ni ruo­kai­le­maan näit­ten ys­tä­vien ja kaik­kien muit­ten­kin Ju­ma­lan las­ten kans­sa tai­vaan suu­res­sa ruo­ka­pöy­däs­sä. Siel­lä saa ko­kea täy­del­lis­tä iloa!

OlaviVallivaara
Olen juuri eläkkeelle jäänyt pappi. Pappina olen ollut kotimaakunnassani Etelä-Pohjanmaalla ja nyt jo vähän yli puolet elämästäni Keski-Suomessa. Keskisuomalaista ei minusta ole tullut, koska murteeni paljastaa syntyperäni. Näissäkin ”kiriotuksissa” se voi tulla esille. Koen, että ei näin ”köppääsellä” miehellä mitään "erikoosta" blogattavaa ole, mutta ”kiriootan” nyt siitä ilosta ja ihmettelystä, mitä olen saanut kokea. Minulle voi antaa palautetta sähköpostiini: olof.wallenberg@gmail.com.
OlaviVallivaara

Lestadiolainen

3.5.2020 6.30
OlaviVallivaara

Avioliitossa vai yksin eläen?

13.4.2020 6.05
OlaviVallivaara

Maailmanloppu

27.2.2020 6.10
OlaviVallivaara

Olenko pyhä?

1.2.2020 6.10
OlaviVallivaara

Tänään

10.1.2020 6.45
OlaviVallivaara

Kaunis juhla

22.11.2019 6.28
OlaviVallivaara

Kiusaaminen satuttaa

19.10.2019 6.37
OlaviVallivaara

Ulkopuolisuudesta

24.9.2019 13.29
OlaviVallivaara

Hyvä ihminen

14.8.2019 6.52
OlaviVallivaara

Ihmeellinen yhteisö

19.7.2019 6.19
OlaviVallivaara

Muista minua

9.6.2019 6.33
OlaviVallivaara

Isänä ja kasvattajana

4.5.2019 6.00
OlaviVallivaara

Järki vai tunteet

25.3.2019 6.08
OlaviVallivaara

Muistot kantavat

26.2.2019 6.11
OlaviVallivaara

Tärkeysjärjestys

19.1.2019 6.59
OlaviVallivaara

Pimeys väsyttää – valo voimaannuttaa

17.12.2018 6.46
OlaviVallivaara

Onko avioero oikea ratkaisu?

27.11.2018 6.28
OlaviVallivaara

Pitäisikö ruokailutottumuksia muuttaa?

7.11.2018 6.42
OlaviVallivaara

Yksinäisyyden ongelma

30.9.2018 6.40
OlaviVallivaara

Hyvä olla

6.9.2018 6.31
OlaviVallivaara

Oloni oli kuin taivaassa

26.7.2018 6.41
OlaviVallivaara

Mukava reissu Taalainmaalle

20.6.2018 6.04
OlaviVallivaara

Lepo on lahjaa

1.5.2018 6.04
OlaviVallivaara

Korkeimman käres

9.4.2018 6.27
OlaviVallivaara

Osaanko kuunnella?

5.3.2018 6.41
OlaviVallivaara

Armon koulussa

2.2.2018 6.49
OlaviVallivaara

Pääsikö hän taivaaseen?

31.12.2017 6.57
OlaviVallivaara

Joulunviettoa ennen ja nyt

4.12.2017 6.32
OlaviVallivaara

Kohtuuden mitta

29.10.2017 6.53
OlaviVallivaara

Onko nimi enne?

29.9.2017 6.26
OlaviVallivaara

Painia ittensä kanssa

26.8.2017 6.51
OlaviVallivaara

Tuulet tuovat viestin

23.7.2017 6.02
OlaviVallivaara

”Rippiskouluhun vai Ylisehen maalaamaan?”

27.6.2017 6.50
15.7.2024

Hän loistaa valona, hän säteilee kirkkautta, hohde verhoaa hänen suuren voimansa. Hab. 3:4

Viikon kysymys