JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Yh­teis­tä lau­lua lau­la­mas­sa

10.7.2018 6.45

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420180710064500

Nyt yh­des­sä jo läh­te­kää, iä­i­siin häi­hin pyr­ki­kää. Ken Her­ran kut­sun tor­ju­en pois jäi­si tiel­tä au­tuu­den?

Val­ta­va vir­ren­vei­suu ym­pä­röi mi­nua su­vi­seu­ra­tel­tas­sa 37 vuot­ta sit­ten. On lau­an­tai-il­ta­päi­vä. Vir­ren 151 sa­nat pu­hut­te­le­vat voi­mak­kaas­ti. En ky­ke­ne lau­la­maan. It­ken.

Jo saa­puu yl­kä tai­vai­nen, käy­kääm­me vas­taan rie­mui­ten. Nyt val­miik­si jo lamp­pum­me! Oi ter­ve, ra­kas Her­ram­me!

Su­vi­seu­roi­hin läh­ties­sä­ni olin käy­nyt ter­veh­ti­mäs­sä mum­mo­a­ni van­hain­ko­dis­sa. Hän oli kaa­tu­nut ja saa­nut luun­mur­tu­man. Mum­mon tila heik­ke­ni, ei­kä hän enää re­a­goi­nut, kun kä­vin hä­nen luo­naan. Oli val­mis­tau­dut­ta­va hä­nen pois­me­noon­sa.

Mum­mo oli täyt­tä­nyt edel­li­se­nä syk­sy­nä 93 vuot­ta. Hän asui ko­to­nam­me mel­kein koko lap­suu­te­ni ajan ja hoi­ti mi­nua, kun en ol­lut vie­lä kou­lus­sa ja äi­ti kävi töis­sä. Mum­mo oli tär­keä hen­ki­lö per­hees­säm­me. Us­ko­vai­nen mum­mo oli joh­dat­ta­mas­sa mei­tä lap­sen­lap­sia Ju­ma­lan val­ta­kun­taan.

Vir­ren sa­no­ja kuun­nel­les­sa­ni tun­sin voi­mak­kaas­ti, et­tä nyt mum­mo on muut­ta­mas­sa tai­vaan ko­tiin. Il­lal­la saim­me­kin sit­ten vies­tin, et­tä mum­mom­me oli nuk­ku­nut van­hurs­kas­ten le­poon tuo­na lau­an­tai-il­ta­na.

Yh­des­sä lau­la­mi­nen on vah­va ko­ke­mus. Sen to­teu­tuu seu­rois­sa vii­koit­tain. Su­vi­seu­ra­vie­ras tun­tee yhä uu­des­taan, kuin­ka seu­ra­tel­tas­sa yh­des­sä lau­la­mi­nen on jos­kus jopa yli ym­mär­ryk­sen me­ne­vä ko­ke­mus. Eräs pu­hu­ja sa­noi­kin, et­tä Su­vi­seu­rois­sa olem­me eh­kä lä­him­pä­nä tai­vas­ta.

Jos­kus, kun olen vä­sy­nyt en­kä ole jak­sa­nut läh­teä seu­roi­hin, avaan net­ti­seu­rat. Jo en­sim­mäis­ten vir­ren tai Sii­o­nin lau­lun sa­no­jen kuu­le­mi­nen he­rät­tää ikä­vän: mik­si en läh­te­nyt­kään? Ha­lu­ai­sin ol­la tuol­la yh­des­sä lau­la­mas­sa.

Ai­vo­tut­ki­ja Alek­si Sih­vo­nen on to­den­nut, et­tä kun kuun­te­lem­me lau­lua, ai­vom­me lau­la­vat. Hä­nen mu­kaan­sa te­hok­kaim­min mei­hin vai­kut­taa mie­li­mu­siik­kim­me. Se edis­tää mie­li­hy­vä­hor­mo­ni do­pa­mii­nin erit­ty­mis­tä.

Toi­nen asi­an­tun­ti­ja, oi­keup­sy­ko­lo­gi Ju­lia Kork­man, sa­noo, et­tä kuo­ro­lais­ten sy­dän al­kaa lyö­mään sa­maan tah­tiin, kos­ka yh­des­sä

lau­let­ta­es­sa hen­gi­te­tään sa­maan tah­tiin. Kuo­ron ei tar­vit­se ol­la edes ta­so­kas.

De­men­toi­tu­neet muis­ta­vat usein jos­kus osaa­man­sa lau­lun sa­nat, vaik­ka muut sa­nat ovat­kin ka­don­neet. Tut­ki­muk­set osoit­ta­vat myös, et­tä yh­tei­söl­li­syys, esi­mer­kik­si kuo­ro­lau­lu, li­sää elin­vuo­sia ja vä­hen­tää stres­siä.

Keit­ti­öp­sy­ko­lo­gi­na tä­hän voi­si li­sä­tä, et­tä var­mas­ti virt­tä ja lau­lua yh­des­sä lau­la­es­saan sa­man us­kon ja­ka­vat ko­ke­vat sa­maan tah­tiin hen­git­tä­mi­sen vah­vem­min.

Kuun­te­len mie­lel­lä­ni ra­di­os­ta har­tauk­sia ja har­tai­ta sä­ve­liä. Au­toa aja­es­sa­ni tem­pau­tuu lau­luun mu­kaan. Va­li­tet­ta­vas­ti täy­tyy to­de­ta, et­tä ny­ky­ään har­taat sä­ve­let ei­vät ai­na luo har­ras­ta miel­tä. Jos­kus on pa­rem­pi sul­kea ra­dio.

Meil­lä on jo­kai­sel­la mie­li­lau­lu­ja ja -vir­siä. Mi­nua pu­hut­te­lee voi­mak­kaas­ti vir­si 538 ja eri­tyi­ses­ti sen sa­nat:

Mua, Jee­sus, au­ta val­vo­maan ja tätä ai­na muis­ta­maan: on ly­hyt ih­mi­se­lä­mä ja iä­i­syys on edes­sä. Jo as­kel riit­tää siir­tä­mään tu­le­vaan, toi­seen elä­mään.

Vir­ren sa­nat va­vah­dut­ta­vat ja lau­la­es­sa­ni koen Ju­ma­lan kaik­ki­val­tiu­den eri­tyi­sen vah­vas­ti.

Ai­na kun kuu­len alus­sa mai­nit­se­ma­ni Su­vi­seu­rois­sa lau­le­tun vir­ren sa­nat, pa­lau­tuu mie­lee­ni tur­val­li­nen ko­ke­mus sii­tä, kuin­ka kau­nis on van­hurs­kaan läh­tö.

AulikkiPiirainen
Elämääni raamittavat tärkeät ihmiset: äiti, sisko ja veljen perhe sekä muutama hyvä ystävä. Isältäni olen perinyt uteliaisuuden ja rakkauden luontoon. Äitini puolelta olen sumunharmaa runotyttö. Vapaa-aikana valmistelen yläkoulun opinto-ohjaajan työtäni ja ulkoilen, opiskelen, ihmettelen. Olen astumassa elämässäni uuteen vaiheeseen, kun pitäisi malttaa jättää mielenkiintoinen työelämä nuoremmille. Voit antaa palautetta kirjoituksistani osoitteeseenaulikki.piirainen(at)gmail.com
AulikkiPiirainen

Lem­pei­tä jää­hy­väi­siä

25.11.2020 6.00
AulikkiPiirainen

En­si­hoi­toa

28.10.2020 6.00
AulikkiPiirainen

Syk­sy­kö on, vai ke­vät?

26.9.2020 6.15
AulikkiPiirainen

Seu­ra­pen­kis­sä jäl­leen

30.8.2020 6.00
AulikkiPiirainen

Ar­ki­sis­sa aja­tuk­sis­sa ko­ti­su­vi­seu­rois­sa

18.7.2020 6.35
AulikkiPiirainen

Tou­ko­kui­nen läk­si­äis­pu­he kol­le­goil­le­ni

26.6.2020 6.00
AulikkiPiirainen

Pär­jäi­sim­me­kö vä­hem­mäl­lä?

26.5.2020 6.20
AulikkiPiirainen

Pää­si­äi­sa­jan va­loa

2.5.2020 6.55
AulikkiPiirainen

Etä­o­pon työ­päi­vä

1.4.2020 6.00
AulikkiPiirainen

Avan­toon

25.2.2020 6.30
AulikkiPiirainen

Kun huo­li muut­tui kii­tol­li­suu­dek­si

26.1.2020 6.30
AulikkiPiirainen

Ek­syk­sis­sä

21.12.2019 6.13
AulikkiPiirainen

Vain as­kel toi­seen elä­mään

26.11.2019 6.49
AulikkiPiirainen

Hy­väs­tit ke­säl­le

22.10.2019 6.38
AulikkiPiirainen

Syk­syis­tä luon­toa ja kos­ket­ta­via het­kiä Ruot­sin-mat­kal­la

28.9.2019 6.32
AulikkiPiirainen

Mi­ten sen lau­lu­tuo­ki­on kans­sa kävi?

26.8.2019 6.18
AulikkiPiirainen

Mikä yö!

27.7.2019 6.34
AulikkiPiirainen

Pel­lon lai­dal­la mi­nä­kin

25.6.2019 6.53
AulikkiPiirainen

Ke­sä­hel­sin­ki­läi­nen vuo­si­mal­lia 1979

30.5.2019 6.45
AulikkiPiirainen

Nuo­ren opet­ta­jat­ta­ren pin­huu­si

25.4.2019 6.15
AulikkiPiirainen

Pää­si­äi­nen sä­ve­lin – uut­ta CD:tä kuun­te­le­mas­sa

22.3.2019 6.29
AulikkiPiirainen

Jää­dä­kö vai ei­kö jää­dä?

8.3.2019 6.25
AulikkiPiirainen

Syr­jäs­tä­kat­so­ja

2.2.2019 6.52
AulikkiPiirainen

Mitä meis­tä jää?

1.1.2019 6.43
AulikkiPiirainen

Kuu­si

5.12.2018 6.16
AulikkiPiirainen

Hil­lit­ty­jä sä­vy­jä

3.11.2018 7.00
AulikkiPiirainen

Kyt­kin luis­taa

28.9.2018 6.56
AulikkiPiirainen

Syk­sys­sä soi elä­män hau­raus

24.8.2018 6.22
AulikkiPiirainen

Vir­taa­va vesi kut­suu mu­kaan­sa

6.8.2018 6.45
AulikkiPiirainen

Pel­ko­ja

10.6.2018 6.30
AulikkiPiirainen

Ke­väis­tä le­vot­to­muut­ta

5.5.2018 6.23
AulikkiPiirainen

Jou­lu on hil­jais­ta hä­mä­rää, pää­si­äi­nen ke­vyt­tä va­loa

31.3.2018 6.58
AulikkiPiirainen

Kii­tol­li­suus vah­vis­taa hy­vää

3.3.2018 6.57
AulikkiPiirainen

Am­ma­tin­va­lin­ta, sat­tu­maa­ko?

4.2.2018 6.38
AulikkiPiirainen

Ru­kous on lah­ja

27.12.2017 6.14
30.11.2020

Her­ra, osoi­ta mi­nul­le tie­si, ope­ta mi­nua kul­ke­maan pol­ku­ja­si. Oh­jaa mi­nut to­tuu­tee­si ja ope­ta mi­nua, sinä Ju­ma­la­ni, aut­ta­ja­ni! Si­nuun minä luo­tan ai­na. Ps. 25:4–5

Viikon kysymys