JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Pääsiäinen sävelin – uutta CD:tä kuuntelemassa

22.3.2019 6.29

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420190322062900

Is­tun no­ja­tuo­liin ja lai­tan CD-le­vyn soi­maan. Ik­ku­nas­ta avau­tuu met­sä­mai­se­ma, hen­toi­nen lu­mi­sa­de, huo­ju­vat nau­huk­sen var­ret, ki­nok­set ai­dan pääl­lä. Ei ko­vin pää­si­äi­sen ajan mai­se­ma, mut­ta en­sim­mäi­sen kap­pa­leen tul­vah­ta­es­sa soi­maan, olen het­kes­sä Ro­va­nie­men hil­jais­ten päi­vien tun­nel­mis­sa vuo­si­kym­me­niä sit­ten.

Har­voin mi­nul­la on tun­ti ai­kaa tai kär­si­väl­li­syyt­tä is­tua kuun­te­le­mal­la kuun­te­le­maan mu­siik­kia. Yleen­sä mu­siik­ki soi taus­tal­la, kun sii­vo­an, lei­von tai teen mui­ta ko­ti­ta­lous­töi­tä. Au­to­mat­kat ovat myös hy­vää ai­kaa mu­sii­kin kuun­te­le­mi­seen. Nyt on pak­ko py­säh­tyä, kun lu­pau­duin ar­vi­oi­maan uut­ta CD-jul­kai­sua Kii­ruh­da kat­so­maan – Pää­si­äi­nen sä­ve­lin.

Pää­si­äi­sa­jan mu­siik­ki on mi­nul­le lä­heis­tä ja tär­ke­ää. Olen kai­van­nut jo vuo­sia eri­tyis­tä ää­ni­tet­tä kär­si­my­sa­jan vir­sis­tä ja lau­luis­ta. Lä­hes kol­me­kym­men­tä vuot­ta sit­ten mat­kal­la Kuu­sa­moon soi­tin au­tos­sa pää­si­äi­sa­jan c-ka­set­tia. Hiih­to­kes­kuk­sen ih­mis­vi­li­nä mää­rän­pää­nä yri­tin pääs­tä pii­na­vii­kon tun­nel­maan. Ka­se­tin si­säl­tö oli tur­han yk­si­puo­li­nen, jos oi­kein muis­tan, pelk­kää sä­es­tet­tyä lau­lua. Myö­hem­min il­mes­tyi Opis­to­sar­jas­sa Jäm­sän opis­ton kuo­ron CD-levy Nyt elää Jee­suk­sem­me. Sitä olen kuun­nel­lut mo­ne­na pää­si­äi­se­nä, jo­ten uu­si levy tun­tuu ter­ve­tul­leel­ta.

En­sim­mäi­nen kap­pa­le, Oi rak­kain Jee­suk­se­ni (VK 63), on juu­ri oi­kea aloi­tus le­vyl­le. Kuun­te­len mu­siik­kia ja ta­pai­len sa­mal­la vir­ren sa­no­ja. Lii­ku­tun. Mie­le­ni on herk­kä, sil­lä sain juu­ri tie­don naa­pu­ris­sa asu­van mie­hen kuo­le­mas­ta vain 53-vuo­ti­aa­na. Kap­pa­leen viu­lut, cem­ba­lo ja eri­tyi­ses­ti sel­lo hoi­ta­vat jär­kyt­ty­nyt­tä miel­tä­ni. Mu­siik­ki vä­lit­tää jo­tain olen­nais­ta pii­na­vii­kon tun­nel­mas­ta. Lo­pun nok­ka­hui­lu­soo­lo tuo ke­veyt­tä kär­si­myk­sen tee­maan. Vir­si tuo muis­to­ja myös ke­vät­han­gis­ta, mök­kei­lys­tä ja kirk­kaas­ta va­los­ta. Ne kuu­lu­vat oleel­li­ses­ti pää­si­äi­see­ni.

Toi­nen mi­nua voi­mak­kaas­ti pu­hut­te­le­va vir­si on Käy­kääm­me nyt Je­ru­sa­le­miin (VK 54). Sel­lo- ja viu­lu­soo­lot pa­laut­ta­vat mie­lee­ni muis­to­ja rau­ha­nyh­dis­tyk­sen ik­ku­nois­ta tul­vi­vas­ta hui­ke­as­ta va­los­ta.

Le­vyn kes­ki­vai­heil­la on mi­nul­le tun­te­mat­to­mam­paa mu­siik­kia. Jois­ta­kin kap­pa­leis­ta tun­nis­tan vir­sien tai lau­lu­jen me­lo­di­oi­ta. Esi­mer­kik­si aa­ria Bac­hin Kuo­le­man kah­leet mur­ta­nut –kan­taa­tis­ta on eri­tyi­sen vir­kis­tä­vää kuul­ta­vaa.

Le­vyl­lä on myös gre­go­ri­aa­ni­nen sä­vel­mä Ju­ma­lan ka­rit­sa. Se on oleel­li­nen osa jo­kais­ta eh­tool­lis­mes­sua. Mie­lee­ni muis­tuu kii­ras­tors­tain mes­su tei­ni­vuo­sil­ta. Is­tun yk­sin kir­kon par­vel­la ja kat­se­len, kun kirk­ko­vie­raat jo­not­ta­vat eh­tool­lis­pöy­tään. Minä en ol­lut vie­lä käy­nyt rip­pi­kou­lua, jo­ten en voi­nut osal­lis­tua lei­vän ja vii­nin naut­ti­mi­seen. Kui­ten­kin lau­let­ta­vat vir­ret ja lau­lut sekä ur­ku­jen soit­to her­kis­tä­vät mie­le­ni niin, et­tä koen vah­vas­ti ”Mi­nun puo­les­ta­ni an­net­tu, mi­nun puo­les­ta­ni vuo­da­tet­tu”.

Kap­pa­le on eri­tyi­sen pu­hut­te­le­va pel­käs­tään sel­lol­la ja uruil­la soi­tet­ta­es­sa. Yh­dis­tel­mä ta­voit­taa Jee­suk­sen ve­ren ja ruu­miin naut­ti­mi­sen mer­ki­tyk­sen. Kii­ras­tors­tain mes­sun lo­puk­si alt­ta­ri rii­su­taan kan­kais­ta ja esi­neis­tä ja ver­ho­taan mus­taan. Kynt­ti­lät sam­mu­te­taan, urut vai­ke­ne­vat. On­ko kir­kos­sa muu­ta yh­tä vai­kut­ta­vaa het­keä?

Vas­tak­kai­sen tun­nel­maan pää­sen, kun vir­si 88, Len­si maa­han en­ke­li, he­läh­tää, soi­maan.

Hen­käi­sen mie­les­sä­ni:

– Ai­van iha­na! Rie­mul­li­nen!

Nok­ka­hui­lu il­mai­see ylös­nou­se­muk­sen iloa eri­tyi­sen hy­vin.

Le­vyn kuun­te­le­mi­nen on her­kis­tä­vä ko­ke­mus. Kris­tuk­sen kär­si­mys­tä ja ylös­nou­se­mus­ta voi ko­kea mu­sii­kin voi­min. Iloit­sen eri soi­tin­ten ää­nis­tä. Sa­no­ja ei tar­vi­ta. Ne soi­vat sä­ve­lis­sä mu­ka­na, nou­se­vat muis­tis­ta ja muis­tois­ta.

Kuun­te­le näy­te.

AulikkiPiirainen
Elämääni raamittavat tärkeät ihmiset: äiti, sisko ja veljen perhe sekä muutama hyvä ystävä. Isältäni olen perinyt uteliaisuuden ja rakkauden luontoon. Äitini puolelta olen sumunharmaa runotyttö. Vapaa-aikana valmistelen yläkoulun opinto-ohjaajan työtäni ja ulkoilen, opiskelen, ihmettelen. Olen astumassa elämässäni uuteen vaiheeseen, kun pitäisi malttaa jättää mielenkiintoinen työelämä nuoremmille. Voit antaa palautetta kirjoituksistani osoitteeseenaulikki.piirainen(at)gmail.com
AulikkiPiirainen

Juhlapäivän valintoja

20.12.2021 7.00
AulikkiPiirainen

Mittee se eläkeläesmuori voes toimittoo

28.12.2020 13.20
AulikkiPiirainen

Lempeitä jäähyväisiä

25.11.2020 6.00
AulikkiPiirainen

Ensihoitoa

28.10.2020 6.00
AulikkiPiirainen

Syksykö on, vai kevät?

26.9.2020 6.15
AulikkiPiirainen

Seurapenkissä jälleen

30.8.2020 6.00
AulikkiPiirainen

Arkisissa ajatuksissa kotisuviseuroissa

18.7.2020 6.35
AulikkiPiirainen

Toukokuinen läksiäispuhe kollegoilleni

26.6.2020 6.00
AulikkiPiirainen

Pärjäisimmekö vähemmällä?

26.5.2020 6.20
AulikkiPiirainen

Pääsiäisajan valoa

2.5.2020 6.55
AulikkiPiirainen

Etäopon työpäivä

1.4.2020 6.00
AulikkiPiirainen

Avantoon

25.2.2020 6.30
AulikkiPiirainen

Kun huoli muuttui kiitollisuudeksi

26.1.2020 6.30
AulikkiPiirainen

Eksyksissä

21.12.2019 6.13
AulikkiPiirainen

Vain askel toiseen elämään

26.11.2019 6.49
AulikkiPiirainen

Hyvästit kesälle

22.10.2019 6.38
AulikkiPiirainen

Syksyistä luontoa ja koskettavia hetkiä Ruotsin-matkalla

28.9.2019 6.32
AulikkiPiirainen

Miten sen laulutuokion kanssa kävi?

26.8.2019 6.18
AulikkiPiirainen

Mikä yö!

27.7.2019 6.34
AulikkiPiirainen

Pellon laidalla minäkin

25.6.2019 6.53
AulikkiPiirainen

Kesähelsinkiläinen vuosimallia 1979

30.5.2019 6.45
AulikkiPiirainen

Nuoren opettajattaren pinhuusi

25.4.2019 6.15
AulikkiPiirainen

Jäädäkö vai eikö jäädä?

8.3.2019 6.25
AulikkiPiirainen

Syrjästäkatsoja

2.2.2019 6.52
AulikkiPiirainen

Mitä meistä jää?

1.1.2019 6.43
AulikkiPiirainen

Kuusi

5.12.2018 6.16
AulikkiPiirainen

Hillittyjä sävyjä

3.11.2018 7.00
AulikkiPiirainen

Kytkin luistaa

28.9.2018 6.56
AulikkiPiirainen

Syksyssä soi elämän hauraus

24.8.2018 6.22
AulikkiPiirainen

Virtaava vesi kutsuu mukaansa

6.8.2018 6.45
AulikkiPiirainen

Yhteistä laulua laulamassa

10.7.2018 6.45
AulikkiPiirainen

Pelkoja

10.6.2018 6.30
AulikkiPiirainen

Keväistä levottomuutta

5.5.2018 6.23
AulikkiPiirainen

Joulu on hiljaista hämärää, pääsiäinen kevyttä valoa

31.3.2018 6.58
AulikkiPiirainen

Kiitollisuus vahvistaa hyvää

3.3.2018 6.57
AulikkiPiirainen

Ammatinvalinta, sattumaako?

4.2.2018 6.38
AulikkiPiirainen

Rukous on lahja

27.12.2017 6.14
29.3.2024

Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran. Luuk. 23:46

Viikon kysymys