JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Juhlapäivän valintoja

20.12.2021 7.00

Juttua muokattu:

16.12. 12:55
2021121612555220211220070000

Sil­mii­ni sat­tui pai­kal­lis­leh­des­tä Ka­jaa­nin kau­pun­gin it­se­näi­syys­päi­vä­juh­lan oh­jel­ma. Se vai­kut­ti ar­vok­kaal­ta. Oli lu­vas­sa pu­hal­lin­mu­siik­kia, Ka­jaa­nin mies­lau­la­jien isän­maal­li­sia lau­lu­ja, Si­be­liuk­sen or­kes­te­ri­mu­siik­kia, kan­te­leen­soit­toa. Siis oi­kein kel­po-oh­jel­maa, ja pu­heet pääl­le.

Lä­hes sa­maan ai­kaan oli il­moi­tet­tu seu­rat ko­ti­rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä.

Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen it­se­näi­syys­juh­la on poik­keuk­set­ta vie­nyt voi­ton. Nyt seu­ra­oh­jel­mas­sa luki pel­käs­tään seu­rat, jo­ten ajat­te­lin, et­tä osal­lis­tun täl­lä ker­taa kau­pun­gin jär­jes­tä­mään ti­lai­suu­teen, kun oh­jel­ma vai­kut­ti ar­vok­kaal­ta. Sitä pait­si juh­la si­säl­tyi ko­ti­kau­pun­ki­ni 370-juh­la­vuo­den ta­pah­tu­miin.

Ko­ko­nai­suu­teen liit­tyi ju­ma­lan­pal­ve­lus kir­kos­sa ja Lot­ta-muis­to­mer­kin pal­jas­tus­ti­lai­suus. Ne kiin­nos­ti­vat, mut­ta kaik­keen ei sen­tään tun­tu­nut jak­sa­van rieh­kas­ta.

Siis­pä mars­sin ys­tä­vien kans­sa kau­pun­gin ti­lai­suu­teen.

Oh­jel­ma ei jät­tä­nyt kos­ket­ta­mat­ta. Pu­hal­li­nor­kes­te­ri esit­ti ko­me­an Si­be­liuk­sen jää­kä­rien mars­sin ja Maa­sa­lon juh­la­mars­sin. Mies­lau­la­jat lau­loi­vat Fin­lan­dia-hym­nin, joka kuu­luu eh­dot­to­mas­ti suo­ma­lai­seen it­se­näi­syys­päi­vän pe­rin­tee­seen. Kai­ken huip­pu­na oli mies­lau­la­jien Ve­te­raa­nin il­ta­huu­to. Ti­lai­suus päät­tyi yh­teis­lau­lu­na ko­me­as­ti ka­jah­ta­nee­seen Maam­me-lau­luun.

Juh­la­pu­he oli ajan­koh­tai­nen ja hyvä, sitä oli help­po kuun­nel­la. Mut­ta puhe tun­tui jo­ten­kin tyh­jäl­tä. Sii­tä puut­tui jo­ta­kin, joka var­mas­ti si­säl­tyy ai­na rau­ha­nyh­dis­tyk­sen it­se­näi­syys­päi­vä­juh­laan ja kaik­keen toi­min­taan: Ju­ma­lan sa­nan ää­rel­le py­säh­ty­mi­nen muis­tu­tuk­se­na Ju­ma­lan joh­da­tuk­ses­ta, siu­nauk­ses­ta ja ar­mos­ta.

Seu­raa­va­na päi­vä­nä ys­tä­vä­ni ker­toi, et­tä Rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä oli kuin oli­kin ol­lut juh­la. Siel­lä oli soi­tet­tu kau­nis­ta suo­ma­lais­ta mu­siik­kia eri vuo­de­nai­ko­ja esit­tä­nei­den ku­vien taus­tal­la. Oli ol­lut myös ru­no­e­si­tys. Mut­ta en­nen kaik­kea siel­lä oli vei­sat­tu isän­maal­li­sia vir­siä ja lu­et­tu ja se­li­tet­ty Ju­ma­lan sa­naa.

Sil­loin ta­ju­sin, mikä on oleel­lis­ta: kir­joi­tet­tu Ju­ma­lan sana ja vir­ret! Pelk­kä juh­lal­li­suus ei rii­tä.

Te­ke­mä­ni va­lin­ta har­mit­ti. Se oli mi­nul­le ope­tus sii­tä, et­tä va­lin­nois­sa voi myös ereh­tyä, jos läh­tee ta­voit­te­le­maan pel­käs­tään kor­ke­a­ta­sois­ta, tai­teel­lis­ta ja kos­ket­ta­vaa. Voi jää­dä tyh­jä olo.

AulikkiPiirainen
Elämääni raamittavat tärkeät ihmiset: äiti, sisko ja veljen perhe sekä muutama hyvä ystävä. Isältäni olen perinyt uteliaisuuden ja rakkauden luontoon. Äitini puolelta olen sumunharmaa runotyttö. Vapaa-aikana valmistelen yläkoulun opinto-ohjaajan työtäni ja ulkoilen, opiskelen, ihmettelen. Olen astumassa elämässäni uuteen vaiheeseen, kun pitäisi malttaa jättää mielenkiintoinen työelämä nuoremmille. Voit antaa palautetta kirjoituksistani osoitteeseenaulikki.piirainen(at)gmail.com
AulikkiPiirainen

Mittee se eläkeläesmuori voes toimittoo

28.12.2020 13.20
AulikkiPiirainen

Lempeitä jäähyväisiä

25.11.2020 6.00
AulikkiPiirainen

Ensihoitoa

28.10.2020 6.00
AulikkiPiirainen

Syksykö on, vai kevät?

26.9.2020 6.15
AulikkiPiirainen

Seurapenkissä jälleen

30.8.2020 6.00
AulikkiPiirainen

Arkisissa ajatuksissa kotisuviseuroissa

18.7.2020 6.35
AulikkiPiirainen

Toukokuinen läksiäispuhe kollegoilleni

26.6.2020 6.00
AulikkiPiirainen

Pärjäisimmekö vähemmällä?

26.5.2020 6.20
AulikkiPiirainen

Pääsiäisajan valoa

2.5.2020 6.55
AulikkiPiirainen

Etäopon työpäivä

1.4.2020 6.00
AulikkiPiirainen

Avantoon

25.2.2020 6.30
AulikkiPiirainen

Kun huoli muuttui kiitollisuudeksi

26.1.2020 6.30
AulikkiPiirainen

Eksyksissä

21.12.2019 6.13
AulikkiPiirainen

Vain askel toiseen elämään

26.11.2019 6.49
AulikkiPiirainen

Hyvästit kesälle

22.10.2019 6.38
AulikkiPiirainen

Syksyistä luontoa ja koskettavia hetkiä Ruotsin-matkalla

28.9.2019 6.32
AulikkiPiirainen

Miten sen laulutuokion kanssa kävi?

26.8.2019 6.18
AulikkiPiirainen

Mikä yö!

27.7.2019 6.34
AulikkiPiirainen

Pellon laidalla minäkin

25.6.2019 6.53
AulikkiPiirainen

Kesähelsinkiläinen vuosimallia 1979

30.5.2019 6.45
AulikkiPiirainen

Nuoren opettajattaren pinhuusi

25.4.2019 6.15
AulikkiPiirainen

Pääsiäinen sävelin – uutta CD:tä kuuntelemassa

22.3.2019 6.29
AulikkiPiirainen

Jäädäkö vai eikö jäädä?

8.3.2019 6.25
AulikkiPiirainen

Syrjästäkatsoja

2.2.2019 6.52
AulikkiPiirainen

Mitä meistä jää?

1.1.2019 6.43
AulikkiPiirainen

Kuusi

5.12.2018 6.16
AulikkiPiirainen

Hillittyjä sävyjä

3.11.2018 7.00
AulikkiPiirainen

Kytkin luistaa

28.9.2018 6.56
AulikkiPiirainen

Syksyssä soi elämän hauraus

24.8.2018 6.22
AulikkiPiirainen

Virtaava vesi kutsuu mukaansa

6.8.2018 6.45
AulikkiPiirainen

Yhteistä laulua laulamassa

10.7.2018 6.45
AulikkiPiirainen

Pelkoja

10.6.2018 6.30
AulikkiPiirainen

Keväistä levottomuutta

5.5.2018 6.23
AulikkiPiirainen

Joulu on hiljaista hämärää, pääsiäinen kevyttä valoa

31.3.2018 6.58
AulikkiPiirainen

Kiitollisuus vahvistaa hyvää

3.3.2018 6.57
AulikkiPiirainen

Ammatinvalinta, sattumaako?

4.2.2018 6.38
AulikkiPiirainen

Rukous on lahja

27.12.2017 6.14
5.7.2022

– Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä, mutta asun myös murtuneiden ja nöyrien luona. Minä virvoitan murtuneiden hengen ja herätän eloon nöyrien sydämen. Jes. 57:15

Viikon kysymys