JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Nuorten iltakylät tuovat iloa mummoihmiselle

30.6.2014 8.23

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420140630082300

Olen kuut­ta­kym­men­tä lä­hes­ty­vä mum­moih­mi­nen. Mi­nul­la on eräs rak­kaus, joka voi tun­tua hie­man kum­mal­li­sel­ta. Ra­kas­tan nuor­te­nil­to­ja. Olen eh­ti­nyt jo val­miik­si sur­ra sitä, et­tä kun vii­mei­nen lap­si len­tää pe­säs­tä, ne eh­kä lop­pu­vat. Sa­non eh­kä, kun sa­laa toi­von, et­tä sen­kin jäl­keen nuo­ret jos­kus ky­syi­si­vät, et­tä voi­ko meil­le tul­la.

Mei­dän per­hees­sä jär­jes­tet­tiin en­sim­mäi­nen nuor­te­nil­ta kau­an sit­ten. Sil­loin van­him­mat lap­set oli­vat pie­niä. Rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­läm­me oli isot seu­rat. Mies oli yk­sin lau­an­tai-il­lan seu­rois­sa, minä olin jää­nyt ko­tiin. Ma­tot oli­vat etei­ses­sä lä­jäs­sä odot­ta­mas­sa, et­tä sai­sin vie­lä imu­roi­tua ta­lon py­hä­sii­voon. Ko­din tun­nel­ma oli mel­ko tii­vis ja per­hee­näi­ti vä­sy­nyt ja vä­hän pa­han­tuu­li­nen. Mies tuli seu­rois­ta ko­tiin ja il­moit­ti, et­tä lu­pa­si nuor­ten tul­la il­ta­ky­lään. ää­nen­sä­vy oli kui­ten­kin mel­ko va­ro­vai­nen, sil­lä hän ais­ti tun­nel­man heti ovel­ta. En­hän minä ol­lut ko­vin mie­lis­sä­ni tie­dos­ta. Mut­ta il­ta oli mu­ka­va, ja ke­tään ei paha sii­vo tai tar­joi­lu­jen vä­hyys näyt­tä­nyt hait­taa­van.

Sen jäl­keen nuor­ten len­to­pal­loil­to­ja ja ky­läi­ly­jä on ol­lut meil­lä sil­loin täl­löin. Ja kun omat lap­set ovat kas­va­neet, nii­tä on ol­lut use­am­min. Uu­del­la ko­ti­paik­ka­kun­nal­la en­sim­mäi­ses­sä nuor­te­nil­las­sa oli mu­ka­na kai­ke­ni­käi­siä. Muis­tok­si il­las­ta on jää­nyt haus­ko­ja va­lo­ku­via, mi­ten van­hat ja nuo­ret sa­mas­sa ri­vis­sä leik­ki­vät alo­kas Möt­tös­tä ja To­tis­ta to­ve­ria. Nii­nä ai­koi­na nuor­te­nil­lois­sa kul­ke­neet jär­jes­tä­vät nuor­te­nil­to­ja jo omal­le jäl­ki­kas­vul­leen.

Ai­ka on muut­tu­nut, ja jos­kus nuor­te­nil­lois­sa jou­tuu pyy­tä­mään, et­tä kän­ny­kät lai­tet­tai­siin tas­kuun. Mut­ta oh­jel­ma on py­sy­nyt hy­vin sa­man­lai­se­na. Lei­ki­tään, ju­tel­laan ja nau­re­taan. Ja ai­na myös lau­le­taan muu­ta­ma lau­lu.

Ikään­ty­mi­nen saa var­maan ai­kaan sen, et­tä pa­laa muis­tois­sa her­kem­min taak­se­päin. Muis­te­lee nuo­ria, jot­ka ovat is­tu­neet mei­dän pir­tis­sä. Muis­te­lee myös hei­tä, jot­ka ovat luo­pu­neet us­kos­ta. Sil­loin toi­voo ja ru­koi­lee, et­tä mie­len so­pu­koi­hin oli­si jää­nyt mu­ru­nen hy­viä muis­to­ja, jot­ka he­rät­täi­si­vät ikä­vän us­ko­maan.

Vie­lä on kui­ten­kin ai­ka, et­tä seu­ro­jen jäl­keen saan tun­tea hi­has­sa­ni ny­käi­syn ja kor­vas­sa­ni ky­sy­myk­sen. Voi­vat­ko nuo­ret tul­la meil­le? Vie­lä saam­me ot­taa vas­taan si­säl­le tul­vah­ta­van iloi­sen po­ru­kan.

InkeriHeikkala
Olen suurperheen äiti ja monen mussukan mummi. Asun Lapin portilla, Posiolla. Teen työtä puolisoni kanssa omassa monipalveluyrityksessämme. Autamme asiakkaitamme arkisissa askareissa, työtehtäviä on siivoamisesta sukanparsintaan. Kun kirjoitan, tekstini syntyvät hyvin nopeasti, hetkestä, kokemuspiiristä ja ajatuksista. Luonto ja sen monet vivahteet merkitsevät minulle paljon. Voit antaa minulle palautetta osoitteeseen inkeri.heikkala@hotmail.com.
InkeriHeikkala

Eräs joulumuisto

24.12.2016 6.10
InkeriHeikkala

”Taivaassa minulla on sinut”

16.11.2016 6.45
InkeriHeikkala

Milloin aika haaveille?

13.10.2016 6.19
InkeriHeikkala

Anteeksi

5.9.2016 6.31
InkeriHeikkala

Suviseurat, iloa ja ahdistusta?

8.8.2016 6.42
InkeriHeikkala

Lähtöaika

18.7.2016 7.10
InkeriHeikkala

Polulla katsoo lähelle ja kauas

10.6.2016 6.32
InkeriHeikkala

Juuri oikea elämä

6.5.2016 6.33
InkeriHeikkala

Raadollisena

6.4.2016 6.30
InkeriHeikkala

Miksi minä?

12.3.2016 6.30
InkeriHeikkala

Rakas Taivaan Isä

9.2.2016 6.10
InkeriHeikkala

Höntsäystä ja vihreitä kuulia

4.1.2016 7.02
InkeriHeikkala

Anna valo matkalleni

8.12.2015 6.54
InkeriHeikkala

Vieläkin on mahdollisuus palata

10.11.2015 6.50
InkeriHeikkala

Mitä jää jäljelle?

12.10.2015 7.13
InkeriHeikkala

Kirjoita blogi

2.9.2015 5.30
InkeriHeikkala

Ihan perus

1.8.2015 6.14
InkeriHeikkala

Rukoilemisesta

10.7.2015 6.25
InkeriHeikkala

Ulkonäkökysymyksiä

6.6.2015 6.50
InkeriHeikkala

Kevät on pohjoisessakin

3.5.2015 6.06
InkeriHeikkala

Elämä, sana niin suuri

5.4.2015 6.13
InkeriHeikkala

Oksia, joihin voi tarttua

12.3.2015 6.48
InkeriHeikkala

Taakkojen alla voi kokea välittämistä

2.2.2015 6.23
InkeriHeikkala

Voinko luottaa?

9.1.2015 6.55
InkeriHeikkala

​Naurattaako?

8.12.2014 6.26
InkeriHeikkala

​Lyhyin askelin

29.10.2014 6.12
InkeriHeikkala

​Kynänjäljistä naurua ja kyyneleitä – tallenteita etsimässä

4.9.2014 6.30
InkeriHeikkala

Puhuminen hopeaa, vaikeneminen kultaa?

7.8.2014 7.40
InkeriHeikkala

Kaukana kotoa

31.5.2014 7.58
InkeriHeikkala

​Kevätaurinko paistaa ja paljastaa

1.5.2014 10.55
InkeriHeikkala

Säästä asiaa

28.3.2014 11.59
2.3.2024

Hyvä ja oikeamielinen on Herra, hän neuvoo syntisille tien. Ps. 25:8

Viikon kysymys