JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Ret­kei­lyä Niz­zan men­nei­syy­des­sä

6.3.2019 6.44

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420190306064400

Kun Niz­zan kes­kus­tas­ta kä­vel­lään pari ki­lo­met­riä tä­kä­läis­tä Alek­san­te­rin­ka­tua eli Ave­nue Jean Méde­ci­nia ja sii­tä eteen­päin Ave­nue Alf­red Bor­rig­li­o­nea ja kään­ny­tään sit­ten oi­ke­al­le, tul­laan eri­koi­sen nä­köi­sen val­koi­sen kir­kon eteen. Kyt­ty­rä­sel­käi­nen L’église Sain­te-Je­an­ne-d’Arc on hy­vin mo­der­ni ol­lak­seen ra­ken­net­tu 30-lu­vul­la.

Vie­tim­me kol­me ja puo­li viik­koa tä­män his­to­ri­as­ta tu­tun ”Or­le­an­sin neit­sy­en” ni­meä kan­ta­van kir­kon lä­hel­lä Ave­nue Fra­go­nar­dil­la. Ka­dun nimi vii­tan­nee joko ro­ko­koo-tai­tei­li­ja Jean-Ho­noré Fra­go­nar­diin tai sa­maa ni­meä kan­ta­vaan ha­ju­ve­siyh­ti­öön, luul­ta­vas­ti en­sim­mäi­seen. Tai­tei­li­ja oli ko­toi­sin täl­lä suun­nal­la Rans­kaa si­jait­se­vas­ta Gras­sen kau­pun­gis­ta, jos­ta on sit­tem­min tul­lut ”maa­il­man par­fyy­mi­pää­kau­pun­ki”. Siel­lä ovat myös Par­fu­me­rie Fra­go­nan­din juu­ret.

L'église Sainte-Jeanne-d'Arc

L'église Sainte-Jeanne-d'Arc

Ta­lol­la, jos­sa asuim­me, on ko­mea nimi ”Pa­lais Jof­f­re”. Pa­lat­si­mai­nen ra­ken­nus on­kin, mut­ta asun­tom­me oli ai­van ta­val­li­nen ker­ros­ta­lo­kol­mio. Ta­lon etu­sei­nää ko­ris­taa mar­salk­ka Jo­seph Jof­f­rea esit­tä­vä re­lie­fi. Hän joh­ti ken­raa­li­na Rans­kan ar­mei­jaa en­sim­mäi­sen maa­il­man­so­dan kes­ki­vai­heil­la. Rans­ka­lai­set tun­tu­vat kun­ni­oit­ta­van so­ta­pääl­li­köi­tään. Vii­me vuon­na asuim­me ka­dul­la, jon­ka nimi on Rue du Maréc­hal Jof­f­re.

Pa­lais Jof­f­re si­jait­see vii­me maa­il­man­so­das­sa kaa­tu­nei­den vas­ta­rin­ta­tais­te­li­joi­den muis­tok­si ni­me­tyn Libé­ra­ti­o­nin kau­pun­gi­no­san itä­reu­nas­sa. Sen vie­res­tä al­kaa his­to­ri­al­li­nen kau­pun­gi­no­sa Ci­miez, joka on vuor­ten ym­pä­röi­vän Niz­zan kes­kus­kat­ti­lan­poh­jal­la ole­va ma­ta­la ylän­kö. Kä­vin siel­lä usei­ta ker­to­ja kä­ve­lyl­lä.

Niz­zan kau­pun­gi­no­sis­ta Ci­miez on his­to­ri­al­taan hy­vin eri­tyi­nen. Niz­zan kau­pun­gin pe­rus­ti­vat il­mei­ses­ti Mas­si­li­an (Mar­seil­le) kreik­ka­lai­set Alek­san­te­ri suu­ren syn­ty­män ai­koi­hin 300-lu­vun (eaa.) puo­li­vä­lis­sä. Paik­kaa alet­tiin kut­sua Ni­ka­ïak­si li­guu­reis­ta saa­dun voi­ton kun­ni­ak­si. Nimi juon­tuu kreik­ka­lais­ten pal­vo­mas­ta voi­ton­ju­ma­la­tar Ni­kes­ta. Kau­pun­gis­ta ke­hit­tyi mer­kit­tä­vä kaup­pa­sa­ta­ma.

Näkymä Cimiezilta merelle

Näkymä Cimiezilta merelle

Ni­ka­ïa sai mer­kit­tä­vän kil­pai­li­jan lä­hel­leen. Kei­sa­ri Au­gus­tus päät­ti rau­hoit­taa vil­lit alp­pi­hei­mot ja sen seu­rauk­se­na en­sim­mäi­sel­lä vuo­si­sa­dal­la (jaa.) pe­rus­tet­tiin pa­rin ki­lo­met­rin pää­hän Ni­ka­ïas­ta, myö­hem­min Ci­mie­zik­si kut­su­tul­le kuk­ku­lal­le, roo­ma­lai­nen kau­pun­ki Ce­me­ne­lum joh­ta­maan seu­tu­kun­nan rau­hoit­ta­mis­ta. Ce­me­ne­lu­mis­ta ke­hit­tyi myö­hem­min alu­eel­li­nen pää­kau­pun­ki. Roo­ma­lais­ten jäl­jil­tä kuk­ku­lal­la on kyl­py­län ja pie­nen am­fi­te­at­te­rin rau­ni­ot. Pai­kal­le on so­pi­vas­ti ra­ken­net­tu ar­ke­o­lo­gi­nen mu­seo. Var­hai­sem­paan­kin his­to­ri­aan voi tu­tus­tua, kos­ka pai­kal­la on myös jään­tei­tä vii­den­nen vuo­si­sa­dan kris­til­li­ses­tä kas­te­kir­kos­ta.

Ci­mie­zis­sä on yhä jäl­kiä myös en­nen roo­ma­lai­sia pai­kal­la vai­kut­ta­nei­den kelt­ti­läis­li­gu­ri­a­lais­ten toi­mis­ta.

Sii­tä, mi­ten Ce­me­le­nu­mis­ta tuli Ci­miez, ei ole var­muut­ta. Ni­meen saat­taa mah­dol­li­ses­ti si­säl­tyä viit­taus pai­kal­la kas­va­nei­den pui­den mer­kit­tä­vään kor­keu­teen tai se saat­taa ol­la fo­neet­ti­ses­ti muo­tou­tu­nut Ce­me­le­nu­mis­ta

Kun kris­ti­nus­ko sai ja­lan­si­jaa, Niz­zas­ta tuli 300-lu­vul­la hiip­pa­kun­ta, ja seu­raa­val­la vuo­si­sa­dal­la myös Ce­me­ne­lu­mis­ta. Ce­me­ne­lum me­net­ti alu­eel­li­sen pää­kau­pun­gin ase­man­sa ja hiip­pa­kun­ta­na­kin se lii­tet­tiin Ni­ka­ïaan. Sit­tem­min Ce­me­ne­lu­min asuk­kaat jou­tui­vat pa­ke­ne­maan Ni­ka­ïan lin­noi­tus­kuk­ku­al­le, Ce­me­le­nu­min kau­pun­ki­ra­ken­teet rap­peu­tui­vat ja luon­to ot­ti alu­een val­taan­sa.

Myös Ni­ka­ïan ku­kois­tus laan­tui ja seu­tu vai­pui his­to­ri­al­li­seen hä­mä­rään lu­kuu­not­ta­mat­ta sitä, et­tä 700-lu­vul­la Ce­me­ne­lu­min kuk­ku­lan itä­reu­nal­le pe­rus­tet­tiin Saint Pon­sin luos­ta­ri ja et­tä Sa­ra­see­nit tu­ho­si­vat Ni­ka­ïan seu­raa­val­la vuo­si­sa­dal­la. Vuo­si­sa­dat ku­lu­vat. Ni­ka­ïas­ta tuli osa Sa­voi­jia ja sit­tem­min osa Sar­di­ni­an ku­nin­gas­kun­taa. Hal­lin­non kie­li vaih­tui la­ti­nas­ta ita­li­ak­si.

Cimiezin luostari

Cimiezin luostari

Saint Pon­sin be­ne­dik­tii­ni­luos­ta­ri pe­rus­ti sa­mal­le kuk­ku­lal­le lä­het­ty­vil­leen kap­pe­lin, jos­ta ke­hit­tyi myö­hem­min Ci­mie­zin fran­sis­kaa­ni­luos­ta­ri. Se on lä­hel­lä ar­ke­o­lo­gis­ta mu­se­o­ta ja am­fi­te­at­te­rin rau­ni­oi­ta. Tu­ris­tin kan­nat­taa vie­rail­la pai­kal­la näi­den li­säk­si myös sik­si, et­tä vie­res­sä on Mus­ée Ma­tis­se, mut­ta sii­tä myö­hem­min. Saint Pon­sin luos­ta­ri on ny­ky­ään Pas­teu­rin sai­raa­lan käy­tös­sä.

Niz­za koki kum­mia 1800-lu­vul­la. Ita­li­a­lai­ses­ta kau­pun­gis­ta tuli osa Rans­kaa, lo­pul­li­ses­ti. Tämä joh­tui ku­nin­gas Vic­tor Em­ma­nu­el II:n ja kei­sa­ri Na­po­le­on III:n vä­li­sis­tä kau­pois­ta. Li­säk­si kau­pun­gis­ta ke­hit­tyi Eu­roo­pan yl­häi­sön lo­ma­pa­ra­tii­si. Meil­le suo­ma­lai­sil­le kau­pun­ki on Niz­za, mikä joh­tuu sen his­to­ri­as­ta. Myös sak­sa­lai­set käyt­tä­vät tätä pai­kan ita­li­an kie­lis­tä ni­meä. Rans­kak­si ja eng­lan­nik­si se on Nice.

Kuningatar Victorian majapaikka Cimiezilla

Kuningatar Victorian majapaikka Cimiezilla

Suu­rin ”syy­pää” Niz­zan ke­hit­ty­mi­seen Niz­zak­si lie­nee ku­nin­ga­tar Vic­to­ria, joka oli ihas­tu­nut Rans­kan Ri­vie­raan ja viet­ti siel­lä pal­jon ai­kaa. Yk­si hä­nen kan­ta­pai­kois­taan oli Niz­zan Ci­miez. Kul­mit­tain ar­ke­o­lo­gis­ta mu­se­o­ta vas­ta­pää­tä on val­ta­va ra­ken­nus, joka oli ai­koi­naan ho­tel­li Ex­cel­si­or Re­gi­na Pa­la­ce. Ho­tel­lin sa­no­taan ra­ken­ne­tun, kos­ka Vic­to­ria lu­pa­si vie­rail­la use­am­min Rans­kan Ri­vie­ral­la, jos sin­ne teh­täi­siin hä­nen ta­soi­sen­sa ho­tel­li. Ku­nin­ga­tar on ma­jail­lut ho­tel­lis­sa kol­me ker­taa. Ny­ky­ään ra­ken­nuk­ses­sa on yk­si­tyi­sa­sun­to­ja.

Matisse-museo ja vanhoja raunioita

Matisse-museo ja vanhoja raunioita

Ma­tis­sen mu­seo ei ole sat­tu­mal­ta Ci­mie­zis­sa. Hän viet­ti mer­kit­tä­vän osan elä­mäs­tään Niz­zas­sa tai sen ym­pä­ris­tös­sä. Vuo­des­ta 1938 vuo­teen 1943 hän asui Re­gi­na Pa­la­ces­sa eli sa­mas­sa kiin­teis­tös­sä kuin ku­nin­ga­tar Vic­to­ria ai­koi­naan. Hen­ry Ma­tis­se on hau­dat­tu Ci­mie­zin luos­ta­rin vie­rei­sel­le hau­taus­maal­le ku­ten tai­tei­li­ja Ra­oul Dufy.

Ete­läm­pä­nä Ci­mie­zin kuk­ku­lal­la voi tu­tus­tua Mark Cha­gal­lin kan­sal­lis­mu­se­os­sa tai­tei­li­jan Raa­ma­tun ai­hei­siin te­ok­siin.

Muis­to­na lois­ton ajois­ta Ci­mie­zis­sa on muun mu­as­sa ka­dut Ave­nue Rei­ne Vic­to­ria, Ave­nue Ge­or­ge V, Ave­nue Le­o­pold II ja Bou­le­vard Prin­ce de Gal­les. Ar­vo­ni­meä Prin­ce of Gal­les kan­taa Yh­dis­ty­neen Ku­nin­gas­kun­nan hal­lit­si­jan van­hin poi­ka eli täl­lä het­kel­lä prins­si Char­les.

Ajat ovat muut­tu­neet. Ny­ky­ään tu­ris­tit ha­lu­a­vat ran­nal­le. Ci­miez on ny­ky­ään täyn­nä ai­to­jen ym­pä­röi­miä vil­lo­ja ja re­si­dens­se­jä. Rin­teil­lä ja la­el­la ris­tei­lee Niz­zan kuk­ku­loil­le tyy­pil­li­seen ta­paan hil­jai­sia ka­tu­ja. Alue on niin sa­no­tus­ti rau­hal­li­nen eli asun­not ovat kal­lii­ta.

Olen kä­vel­lyt usei­ta ker­to­ja Ci­mie­zis­sa. Jois­sa­kin pai­kois­sa ete­ne­mi­se­ni kat­ke­si, kos­ka ka­dul­le oli ase­tet­tu lu­kol­li­nen port­ti. Alu­eel­la toi­mii yli­o­pis­to ja asuu opis­ke­li­joi­ta. Täs­tä päät­te­lin, et­tä oi­ko­tei­tä täy­tyy ol­la. On­nis­tuin löy­tä­mään joi­ta­kin ly­hen­tä­viä reit­te­jä, Vai­kut­taa sil­tä, et­tä eri­tyi­ses­ti yli­o­pis­to­a­lu­et­ta ha­lu­taan var­jel­la.

Amfiteatterin raunioita

Amfiteatterin raunioita

Ci­mie­zin kuk­ku­la on ol­lut pai­kal­laan vuo­si­tu­han­sia ja enem­män­kin. Kaik­ki, jot­ka sil­lä kul­ki­vat sata vuot­ta sit­ten, ovat jo kuol­leet. Nii­tä, jot­ka eli­vät sa­man ver­ran en­nen hei­tä, ei enää ol­lut hei­dän ai­ka­naan. Kult­tuu­rit ke­hit­ty­vät ja muut­tu­vat. Kie­let vaih­tu­vat. Ih­mi­set kul­ke­vat, elä­vät ja kuo­le­vat, mut­ta maa py­syy. Koko kuk­ku­la ei kuu­lu tä­nään Ci­miet­zin kau­pun­gi­no­saan, mut­ta sama kuk­ku­la se on.

Sa­tun­nai­nen Ci­mie­zin kul­ki­ja sa­dan vuo­den pääs­tä tus­kin tie­tää mi­nus­ta mi­tään, mut­ta tie­tää, mitä Ci­mie­zil­le kuu­luu.

HeikkiHonkala
Olen tuore turkulainen. Muutimme vaimoni kanssa tänne Helsingistä, kun jäin eläkkeelle kauppaopettajan työstä. Geenini ovat länsirannikolta ja Laatokan liepeiltä, olen syntynyt pohjoisessa, mutta asunut suurimman osan elämääni etelässä. Viime vuosiani ovat leimanneet kaksi sairastamaani syöpää. Olen kiinnostunut liian monista asioista. Maalaan ja kirjoitan. heikki.honkala@icloud.com
HeikkiHonkala

Ko­tiin ka­ran­tee­niin

27.3.2020 10.30
HeikkiHonkala

Kuu­lu­mi­sia An­ti­be­sis­ta, Rans­kan Ri­vie­ral­ta

2.3.2020 6.50
HeikkiHonkala

Mi­ten het­keen tar­tu­taan?

29.1.2020 6.55
HeikkiHonkala

Il­mas­ton­muu­tok­ses­ta kes­kus­te­le­mi­nen

18.12.2019 6.28
HeikkiHonkala

Äi­ti, isä ja tal­vi­so­ta

30.11.2019 6.28
HeikkiHonkala

Elä­mä, kipu ja rak­kaus

28.10.2019 6.31
HeikkiHonkala

Sy­dä­men si­vis­tys on enem­män kuin hy­vät ta­vat

10.10.2019 6.29
HeikkiHonkala

Elä­ke­läi­sen työ­jär­jes­tys

12.9.2019 8.52
HeikkiHonkala

Ka­to­a­van men­nei­syy­den jäl­jil­lä Kan­nak­sel­la

23.7.2019 6.04
HeikkiHonkala

Mi­ten us­ko tuli su­kuu­ni?

13.6.2019 6.30
HeikkiHonkala

Siu­nauk­ses­ta

2.5.2019 6.20
HeikkiHonkala

Kie­li­op­pia

25.1.2019 6.47
HeikkiHonkala

Suu­ren sa­no­man ää­rel­lä

21.12.2018 6.31
HeikkiHonkala

Kan­nat­taa­ko us­kon asi­ois­ta väi­tel­lä?

3.12.2018 6.07
HeikkiHonkala

Tar­vit­sen­ko pi­ta­ha­yo­ja?

11.11.2018 6.47
HeikkiHonkala

Sinä vai te?

6.10.2018 6.34
HeikkiHonkala

Sota ja rau­ha vel­voit­ta­vat

31.8.2018 8.20
HeikkiHonkala

Ai­ka on ra­haa?

8.8.2018 6.10
HeikkiHonkala

Rak­kau­den syn­ty­si­joil­la

12.7.2018 6.47
HeikkiHonkala

llmas­to­tun­to kol­kut­taa

12.6.2018 6.29
HeikkiHonkala

Su­ku­ni ta­ri­nat his­to­ri­an pyör­teis­sä

7.5.2018 6.39
HeikkiHonkala

Tai­de­viik­ko Pro­ven­ces­sa

11.4.2018 6.24
HeikkiHonkala

Vä­lil­lä nos­tan hat­tu­a­ni ja kul­jen ohi

7.3.2018 6.53
HeikkiHonkala

Muu­tim­me taas

26.1.2018 6.29
28.3.2020

Jee­sus sa­noo: "Äl­kää ta­voi­tel­ko ka­to­a­vaa ruo­kaa, vaan ka­to­a­ma­ton­ta, sitä, joka an­taa ikui­sen elä­män. Sitä teil­le an­taa Ih­mi­sen Poi­ka, sil­lä Isä, Ju­ma­la it­se, on mer­kin­nyt hä­net si­ne­til­lään." Joh. 6:27

Viikon kysymys